Miten elää ahdistuksen kanssa?

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 14 бер 2016
  • Tällä videolla kerron miltä tuntuu elää ahdistuneena. Tämä päivän teoria on tehty 15.3.2016. Päivän teoria -videossa henkinen valmentaja Katri Manninen jakaa uusia ajatuksia henkisestä hyvinvoinnista. Katso Katrin lähetys suorana Facebookissa arkiaamuisin klo 8-9 välillä: / kutrinet .
    Lue lisää Katrin ajatuksia ja Katrin palveluista osoitteessa: kutri.net
    Seuraa Katria Twitterissä, Instagramissa, Periscopessa ja Snapchatissa tunnuksella: kutrinet

КОМЕНТАРІ • 3

  • @salolintu8354
    @salolintu8354 6 років тому +9

    Löysin kanavasi Kristan sivuilta ja olen kastellut muutamia videoita. Minun teoriani on että monet ahdistukset eivät ole tämän hetken aivokemiaa vaan niin kuin itse ja monet psykiatrian ammattilaiset sanovat, muistoheijastumia lapsuuden kokemuksista jopa kohdussa tulleiden traumojen tulosta, koulukiusaamisesta aiheutuvaa. Jos niitä ei ole käsitelty niin arkipäivän akuutit paineet, huolet ovat ylivoimaisia ja saavat lisäpontta alitajunnan syövereistä. Kyllä tämäkin liittyy aivoihin, mutta eri tavalla kuin sinä ymmärrät. Nuorena minua ahdisti, oli kuolemanpelkoa, tulevaisuuden pelkoja, esiintymispelkoja, sosiaalisia pelkoja, olin koulukiusattu. Ollessani työelämässä oli välistä ahdistusta ja epävarmuutta. Olen saanut paljon apua terapeutti Seppo Jokisen ja Tommy Hellstenin kirjoista ja ennen kaikkea uskosta. Nyt olen jo pois työelämästä ja teen paljon vapaaehtoistyöt. Oikeastaan mikään ei ahdista ja tokkakai elämässä sattuu vastoinkäymisiä ja kaikki ei aina mene suotuisasti ja silloin saattaa olla pientä kutinaa. Suvussa on molemmilta vanhemmilta perittynä taipumus korkeaan kolesteroliin ja sen vuoksi kuollaan nuorina ja pelkkä ruokavalio ei riitä laskemaan veren rasva-arvoja normaaliin ja apuna on statiini. Lääkitys puree ja ei mitään sivuvaikutuksia ole tullut. Ei tarvitse vaivata päätään minuuttikaupalla, mitä suuhunsa laittaa mutta syön ihan automaattisesti suhteellisen terveellisesti. Liikuntaa pitää muistaa harjoittaa mutta siinäkin pärjää maalaisjärjellä, ylös, ulos ja lenkille ja samalla mieli virvoittuu ja pää tyhjenee viipotellessa ulkona. Mitä olisi aamu ilman kahta kolmea kuppia tuoretta kahvia? Ystävät, lörpöttely heidän kanssaan on ja naru on eliksiiriä. Ei elää kannata suorittaa ja miettiä jatkuvasti: mitä syön, miten kehoni toimii, miten nukun, minkä näköinen olen, miten pukeudun, mitä minusta toiset ajattelevat ( muistaen kuitenkin, missä oma nenä loppuu, toisen vapaus alkaa). Ei saa toista loukata ja vanhingoittaa. Aikamme ihminen on viisas, teknologia ja tiede on huippua, mutta ihminen ei osaa enää syödä, liikkua, nukkua, edes naida puhumattakaan hoitaa ihmissuhteitaan ja perhettään ilman henkilökohtaista valmentajaa ja on hukassa itsensä ja elämän perusjuttujen kanssa. Siitä huolimatta parisuhteet eivät kestä ja on mielenterveysongelmat sen kuin vain lisääntyvät. Ihminen on itsensä kanssa uusavuton. Kissa herää, venyttelee ja alkaa elää. Kyllä sen vaistot ja keho ohjaavat automaattisesti elämää. Ei sen tarvitse tehdä kehon normaalista toiminnasta elämäntehtävää ja tarkoitusta. Luulen että kissa on onnellinen ja nauttii silti olemassaolostaan. Ja miksi nykyään ihmisiä luokitellaan niin paljon erilaisiin ryhmiin: on ADHD, ADH, Asperger, kaksisuuntainen, epävakaa persoonallisuus, erityisherkkää, jos jonkinlaista. Lisää diagnooseja nousee kuin sieniä sateella. Hyvä että osataan hoitaa ja ottaa koulussa huomioon, mutta onko tarpeen kaikkia karsinoida. Kohta on muotia potea jotain ja on jälleen jollekin trainerille duunia. Elän tätä normaalia arkea ja ihan lystiä tämä matkanteko on.

    • @gerbiilixfdldkqrm
      @gerbiilixfdldkqrm Місяць тому

      Onko mielestäsi suorittamista jos miettii muiden mielipiteitä? Mielestäni minä en koskaan yrittäisi suorittaa

  • @vesaekroos4163
    @vesaekroos4163 3 роки тому +1

    Hyödyllistä tietoa minulla on ollut krooninen,masennus melko voimakas koska kolmessa vuodessa on niin paljon tapahtunut...Taistelu Helsingin kaupungin terveydenhuollosta poltti mut ihan loppuun..Välillä tuntuu että rinta repeää kun ahdistus,ja läpikäydyt asiat vaan pyörii mielessä...Itken nykyään joka päivä,ennen ennen kuin sairastuin en itkenyt ikinään..En tiennyt että,on edes olemassa näin karmean tuntuisia,juttuja...Mitä mä teen????🥺😢