Kiitos paljon Tapio taasen mahtavasta GPS luennosta. Tuo oli uutta meikäläiselle tämä RNP lähestyminen. On mahtavaa kuunnella näitä juttuja niinkuin tämäkin oli. Ei muuta kun uusia asioita ja lentojuttuja tulemaan. Taas olen paljon viisampi näissäkin asioissa.😊👍.
Tykistön tulenjohto myös käyttää gyroja määrittelemään ampuma asemien pisteitä jo 90 luvulla. Jää mittausta vähemmälle . Silloin ne olivat mekaanisempia.
Muutama päivä sitten oli Öölannin eteläpuolella yöllä myös häirintää. Uaseat laivat raportoi ongelmia navigointilaitteissa. Vaikutti mm. ECDIS, Speed Log, AIS ja tutka -laitteisiin. Erikoisin oli, että myös magneettikompassit häiriintyi.
Katselin juuri netissä, että onpa helppo löytää nettikaupoista noita häirintälaitteita...Itse vahvasti sitä mieltä näin kyberturvallisuuden opiskelijana, että nuo nettikaupat pitäisi jotenkin sulkea, niin vaikeutuisi ainakin noiden laitteiden saatavuus. Esimerkkinä tuollainen 20km säteellä toimiva GPS häirintälaite maksaa kutakuinkin 10000 USD.
Ennenvanhaan Malmillekin mm. oli RWY 18lle 2 NDB VOR lähestyminen ja missing approach point oli muistaakseni 635 FT.Elikkä visuaalissa Porvoon kautta vaadittiin 600Ft ainoastaan.. Laatuvideo taas ja varmasti kiinnostavaa infoa itsellenikin mitä nykyään tapahtuu ilmailussa.
Näyttää ainakin Turussa vuoden 2023 lähestymiskartan perusteella olevan vielä nykyäänkin Ruskon VOR/DME käytössä. Näistäkin olisi voinut videossa ehkä lyhyesti mainita melko häirintävarmoina suunnistusmenetelminä lähestymisten ja miksei tarvittaessa reittisuunnistuksenkin yhteydessä.
Tuosta inertiasuunnistusjärjestelmästä vähän, kun sanoit että gyroskoopit laskevat sijaintia ja mittaavat kiihtyvyyttä. Gyroskoopit itsessään eivät laske mitään eivätkä mittaa mitään, gyroskoopit on pelkästään pyöriviä kiekkoja/hyrriä, jotka pitävät gyrovoiman ansiosta mittausjärjestelmän samassa asennossa 3-ulotteisessa avaruudessa, vaikka lentokone olisi missä asennossa. Tämä on tärkeää, jotta järjestelmä ei tulkitse painovoimaa mekaaniseksi kiihtyyvydeksi tai päinvastoin. Gyroskooppien lisäksi on erikseen kiihtyvyysanturit, jotka mittaavat koneen kokemaa kiihtyvyyttä, ja niiden datan perusteella lasketaan sijaintitieto. Näitä kiihtyvyysantureita on oltava jokaisessa inertiasuunnistusyksikössä 3 kappaletta, koska suuntiakin on 3 (XYZ) joiden suhteen kiihtyvyys on mitattava. Eli jos noita yksiköitä on koneessa myös 3 kappaletta, niin kiihtyvyysantureita on yhteensä 9 kpl.
Tässäkin puhutaan koko ajan ainoastaan GPS signaalista. Tarkoitetaanko sillä itseasiassa yleisesti GNSS ja sen alle kuuluvat Galileo, Glonass, Beudou, jne., vai käyttääkö liikennekoneet ainoastaan Yhdysvaltain GPS paikannusta?
@@Tapioonthemove Galileo sai viime vuonna hyväksynnän ICAO:lta ilmailukäyttöön. Eiköhän semmonen vastaanotin jostain experimental-koneesta kohta löydy, toki menee varmasti vuosia ennen kun Garmin tai muut isot toimijat saa omat vehkeensä ulos isommista liikennelentokoneista puhumattakaan.
@@Tapioonthemove Ok. Sitä mietin, että esim. parin sadan retkeilynaveissa mahdollisuus hyödyntää noita kaikkia järjestelmiä, lentskarit käyttää kuitenkin pelkästään GPS. 🤔 Vai onko koneessa teknisesti mahdollisuus valita käytettävä satelliittipaikannuksen järjestelmä, mutta GPS on ainoa mitä käytetään länsikoneissa? Toisaalta olisiko tuosta mitään apua häirintätilanteessa, peittääkö häirintä alleen noi kaikki paikannukset? Kiitoksia videosta, tämä valaisi paljon millaisia vaikutuksia häirinnällä on. 👍
Moi. Olen menossa poikani kanssa New Yorkkiin toukokuun lopussa ja katselin muutamia lentovideoita. Huomasin et lentojarrut meni osittain päälle laskeutumisessa eräässä lennon laskeutumisen vaiheessa. Oliko tämä normaali tapahtuma ? Yleensä olen nähnyt jarrusiivekeet nousevan vain kiitoradalla.
Moi. Se on normaalia. Lentojarrua käytetään myös ilmassa tarpeen mukaan.
6 місяців тому
lentokoneet ja ohjukset voivat kyllä suunnistaa pelkillä laserhyrrillä. - Jos loppulähestyminen aiotaan tehdä tarkalla GPS-pohjaisella menetelmällä, voi häirintä estää lähestymisen. Tällöin ohjaaja voi vaihtaa perinteiseen maasta lähetettävään ILS-tarkkuuslähestymissignaaliin.
Voiko noiden gyrojen määrä olla myös kaksi? Katselin jotain Mentour Pilotin streamia ja siinä oli Boeing 737:n simulaattorissa kaksi gyroa ja sitten he laittivat lentotietokoneeseen manualisesti pituus- ja leveysasteen. Jos on kolme, ehkä systeemi osaa itse päätellä tuon pituus- ja leveysasteen?
Mun käsityksen mukaan inertia navigointi tarvitsee ulkopuolelta tarkan tiedon (esim. GPS) että missä ollaan ja mistä aloitetaan se tarkka hyrrien laskenta ennen maasta lähtöä. Kuulostaa loogiselta että hyrrien ja satelliittipaikannuksien annetaan tasoittua koneen ollessa paikallaan se 7min, mutta se taas ei oo looginen että itse hyrrät laskisivat aloituspisteen. Muistaakseni inertia navigointi myöskin menettää tarkkuuttaan mitä pitempään lennetään ja uutena tietona mulle on toi keskiarvoistaminen eri laitteiden kesken 😊
Terve nyt kysyn sellaista että tästä mellajärven ylilentää finski ja ovat 38000 ja toinen tulee 0.5h päästä niin mikä on oikea korkeus 36000 jalkaa mikä on sinusta paras kone lentää omasta mielestä
Julkisen tiedon nojalla BeiDou on GPS:sää edellä teknologiassa/tarkkuudessa, varsinkin kehittyvillä markkinoilla. Onko lentoliikenteessä ollut keskustelua ottaa lännessäkin BeiDou GPS:n rinnalle käyttöön? Ymmärrän toki että turvallisuus- ja ulkopoliittisista syistä GPS halutaan pitää standardina. Mutta onko siviililentäjällä jotain näkemystä GPS vs BeiDou kilpailuun?
En hyväksy GPS häirintää. Lentäjille on haastavaa mutta todellakin on todellinen ammattitaito. Satelliitit taivaalla häiritsee eri missä on sijainti ja riippumaton siitä. On monimutkainen mutta miksi tätä häirintää on. Eikö lentäminen ole suotu maan ilmassa jos se on lain sallimissa rajoissa. Haastavaa teidän lentäminen maallikkona.
flightradarin tubekanavalla sas:n kuskit ajo stokiksesta bangoon. Siitä hyvä esimerki gps-häirinnästä. Mm. gpws piti ottaa pois, ettei se huuda terrainia yöllä.
GNSS järjestelmien häirintä on helppoa ja halpaa, joten sitä 'harrastaa' kovin moni omien tarkoitusperiensä pohjalta. Järjestemät ovat hyviä, vaikka kovin haavoittuvaisia.
Onko Discovery heltynyt antamaan luvan kuvata ohjaamossa? Muistelen, että kerroit teillä olevan kielto. Ps. Onko Savonlinnan keikat jo luvattu sinulle?
Kysyn ihan vaan sitä ,että gps häirintä kuulostaa (ainakin teoreettisesti)hyvin vakavalta ja hyvin ongelmalliselta. Saavatko lentäjät tukea ja apua lennon suunnitellussa muulta lentoyhtiön asiaan perehtyneiltä experteiltä vai tekevätkö ainoastaan lentäjät ainoastaan lennon suunnittelun keskenään ja tämä yksin mahdollistaa turvallisen lentomatkan?
En osaa sanoa muiden kuin oman firman puolesta. Meillä tämä aihe on erittäin hyvin hallussa ja ohjaajille on hyvin paljon tietoa tästä aiheesta tarjolla.
Vaikuttaako tuo GPS häirintä myös noihin muihin satelliittipaikannusjärjestelmiin? Eli onko kyse vaan termien epämääräisuudestä, kun puhutaan GPS-häirinnästä.
@@Tapioonthemove Tai käyttääkö uusimmat lentokoneet näitä muitakin paikannuspalveluita vai ainoastaan gps? Nykyään esimerkiksi puhelimet osaavat käyttää näitä kaikkia palveluita samaan aikaan.
Inertia menettää tarkkuutta mitä pidemmälle lento etenee. Useamman tunnin lennon jälkeen, niillä on jo tullut sen verran epätarkkuutta ettei niillä pelkästään voi aloittaa lähestymistä.
Tiistaina Helsinki - Joensuu lennolla oli ollut GPS häirintää, mutta pystyi laskeutumaan kun ensin oli tehnyt ylimääräisen lenkin ja sitten oli loppunut se häirintä. Venäläisten toiminta ärsyttää, mutta se on mitä se on...
Terve. Mistä rajapinnassa esim flight radar sovellus kaappaa näytettävät lentotiedot? Joskus mm Rovaniemen kentälle laskeutuva kone on laskeutumassa normaalisti ja radar näyttää et kone menee varalaskutielle.
Niitten verkkoon on kytektty vastaanottimia, jotka nappaa koneitten transponderista tiedot. Myös jotkut satelliitit taitaa pystyä vastaanottamaan transponderien dataa, joka välitetään flightradarille. +Tutkista saatava informaatio
No, jos kaikki tekninen tieto- nopeus- korkeus - radioliikenne , tutkat - lennonjohdon yhteys - ja myös kaikki oman koneen tietojärjestelm tilttaa- , mutta jos kiitora löyötyy , onnistuuko laskeutuminen ilma näitä häräpäkkeita , eli ns . pestuntumalla
GPS-häirintä perustuu heikon satelliitin lähettämän signaalin kanssa samalle taajuudelle lähetetystä "melusta" joka peittää alkuperäisen tiedon, ei kellonjen sekoittamiseen. DoD voisi muuttaa kelloja ja sekoittaa itse signaalia.
Jep. Ei ole ainoastaan Venäjä joka noita kuluttajalaitteita voi häiritä. Myös Jenkkien Irakin operaatioiden aikana esiintyi GPS virheitä ja poikkeamia Suomessa saakka, kun Jenkit ihan tarkoituksella sotki kelloja tai signaalia ohjelmallisesti, ja GPS vaati/vaatii sitten noissa viranomais/sotilaslaitteissa jonkun korjauskoodin/korjauskertoimen, että toimivat oikein. Viranomaisethan seuraa tuota GPS-tarkkuutta jollain lailla kiinteillä kohteilla. Jos on joku laite toimistotalon tai jonkun mittaustornin rakenteissa, niin voivat varmuudella sanoa, että taatusti ei ole talo siirtynyt satoja metrejä, vaikka GPS niin väittää jne.
Joo, jamming vain blokkaa lähettämällä GPS-signaalia vahvempaa signaalia samalla taajuudella, jalostuneempi muoto eli spoofing lähettää virheellistä paikkatietoa. Iranilaiset saivat (aikoinaan) USAn armeijan dronen laskeutumaan alueelleen, kun drone spoofingin vuoksi luuli olevansa oman kotikentän yläpuolella.
@@MrPartapotso jep.. munattomia ja muka nato suojelee kansalaisiaan? Ykskin siviili kuolee tuon häirinnän takia niin siihen pitäisi vastata isolla voimalla
Se on mentävä junaratoja seuraamalla niinkuin venäläiset pommitus lennoilla takvisodan aikana. Sen aikasilla suunnistus vehkeillä taisi olla hankalaa.😂
Koska GPS ei kerro lentokoneen lentonopeutta, vaan ainoastaan maanopeuden. Ne on kaksi täysin eri asiaa ja lentämisen kannalta lentonopeus on tietenkin se oleellinen tieto jota tarvitaan lentämiseen.
@@TuukkaJK Jep. Periaatteessa esimerkiksi Cessna pienkone voi ilmassa jopa peruuttaa kovan tuulen johdosta kun lennetään hitaasti vaikka sen nopeusmittari näyttäisi että mentäisiin eteenpäin.
Heti ensimmäisten gsm-puhelinten tullessa markkinoille (1991 ) niissä oli paikannus. Se on pakollinen ominaisuus puhelujen yhdistämisen takia. Gsm - puhelimen täytyy olla jäljitettävissä tiettyyn soluun. Tätähän se Aarnio porukoineen käytti hyväksi (Trevoc -juttu), jo niissä vehkeissä oli gsm sim-kortit. Ei siis tarvita mitään GPS-satelliitteja.
99% maanpiirin kommunikaatioyhteyksistä tapahtuu merenalaisten kaapeleiden ja maan päällä olevien tukiasemien avulla. GPS-paikannus perustuu myös maan päällä oleviin tukiasemiin. GPS perustuu LORAN järjestelmään, se on armeijan käyttämä paikannustekniikka, joka käyttää maan päällä olevia tukiasemia kohteen sijainnin selvittämiseen.
6 місяців тому
GPS perustuu maa-tukiasemiin (kännykkämastoihin) ja päätelaitteisiin (esim. älypuhelin) - ei ole mitään GPS-satelliitteja. GPS-paikannuksessa sijainti lasketaan sen perusteella, kuinka kauan radiosignaaleilta kuluu aikaa vastaanottimeen päätymiseen. Sijaintitietoon tarvitaan neljän tukiaseman signaali ja näin päästään noin 10 metrin tarkkuuteen.
@@DDramKing Luuletko tosiaan että jossain tuolla ilmassa maagisesti kelluu jotain tonnien painoisia laitteita? Selitäs sitten miten tämä homma oikein toimii? Millä ne lentää ja pysyy tuolla ilmassa ne satelliitit?
@@markus1642 Avaruudessa ei ole painovoimaa. Kun mennään riittävän kauaksi maan vetovoimasta ei kappaleet palaa enää koskaan maan ilmakehään ja pinnalle vaan ovat joko paikallaan tai kiertävät maata riippuen mille radalle ne on lähetetty. Vaikka ihmiskunta häviäisi nyt koko maapallolta jatkaisi sateelliitit edelleen ikuista kiertämistä maapallon ympäri. Kansainvälinen avaruusasema ISS on taas sellaisella radalla joka pudottaa sitä kokoajan kohti maata. Siksi sen kurssia korjataan aina välillä rakettimoottoreilla jotta se pysyisi avaruudessa.
Taas foliohattu litteänmaan herrat saapunu kommentti kenttään.. meinaatteko että lentokoneissa on jotku tuhansia kilometrejä pitkät vaijerit tai joku liukuhihna jonne lentokoneet nousee.. hohhoijaa, kannattaa se kaljan kittamiseen käytetty raha laittaa vaikka lentolippuun ni menee perus fysiikka perille😂
Kiitos kun kerroit tietoa lentoliikenteen häirinnästä tavalla jonka ymmärtää tavallinenkin tallaaja 😊
Selväksi tuli aihe, kiitoksia
kiitos Tapio,jälleen hyvä Suomeksi tehty analyysi verrattain monimutkaisesta asiasta.
Luulin tietäväni tästä hyvin, en luule enää:), Kiitos hyvästä videosta, taas!
Kiitos paljon Tapio taasen mahtavasta GPS luennosta. Tuo oli uutta meikäläiselle tämä RNP lähestyminen. On mahtavaa kuunnella näitä juttuja niinkuin tämäkin oli. Ei muuta kun uusia asioita ja lentojuttuja tulemaan. Taas olen paljon viisampi näissäkin asioissa.😊👍.
Kiitos! Mahtavaa tietoa taas! Tätä ihmiset kaipaa, jotka ovat huolissaan lentämisestä!
Kiitos Tapio. Nyt taas ymmärtää hiukan enemmän lentosuunnistusta.
Kiitos Tapio hyvästä selkeästä esityksestä.
Tykistön tulenjohto myös käyttää gyroja määrittelemään ampuma asemien pisteitä jo 90 luvulla. Jää mittausta vähemmälle . Silloin ne olivat mekaanisempia.
Muutama päivä sitten oli Öölannin eteläpuolella yöllä myös häirintää. Uaseat laivat raportoi ongelmia navigointilaitteissa. Vaikutti mm. ECDIS, Speed Log, AIS ja tutka -laitteisiin. Erikoisin oli, että myös magneettikompassit häiriintyi.
Mielenkiintosta pätkää, täytyypä ruveta seuraamaan 😊👍
Kiitos🙏. Oli kyllä todella mielenkiintoinen juttu jälleen.
Kiitos hyvästä informaatist😊
Mennääs asiaan! 🫵
Hieno video taas , kiitos Tapsa
Kiitos!
Kiitos tapsa 😊
Kiitos taas videosta!
Kiitos Tapsa
Oli taas hyvä setti, kiitos👍
Katselin juuri netissä, että onpa helppo löytää nettikaupoista noita häirintälaitteita...Itse vahvasti sitä mieltä näin kyberturvallisuuden opiskelijana, että nuo nettikaupat pitäisi jotenkin sulkea, niin vaikeutuisi ainakin noiden laitteiden saatavuus. Esimerkkinä tuollainen 20km säteellä toimiva GPS häirintälaite maksaa kutakuinkin 10000 USD.
Nuo häirintälaitteet pystytään peilaamaan.
Ammattitaitoa❤
Ennenvanhaan Malmillekin mm. oli RWY 18lle 2 NDB VOR lähestyminen ja missing approach point oli muistaakseni 635 FT.Elikkä visuaalissa Porvoon kautta vaadittiin 600Ft ainoastaan.. Laatuvideo taas ja varmasti kiinnostavaa infoa itsellenikin mitä nykyään tapahtuu ilmailussa.
Näyttää ainakin Turussa vuoden 2023 lähestymiskartan perusteella olevan vielä nykyäänkin Ruskon VOR/DME käytössä. Näistäkin olisi voinut videossa ehkä lyhyesti mainita melko häirintävarmoina suunnistusmenetelminä lähestymisten ja miksei tarvittaessa reittisuunnistuksenkin yhteydessä.
Kiitos mielenkiintoisesta videosta! 👍
Kiitos! Selkeä esitys. (Tarkoittanet GPS-satelliitin korkeudeksi 20200 metriä, ei kilometriä?😅)
Kyllä se korkeus on 20200 kilometriä, ei metriä 😳.
GPS satelliitit lentää korkealla.
@@Tapioonthemove Sorry, niin on! Pilkkuvirhe meikäläisellä taas kerran 🙈
Tuosta inertiasuunnistusjärjestelmästä vähän, kun sanoit että gyroskoopit laskevat sijaintia ja mittaavat kiihtyvyyttä. Gyroskoopit itsessään eivät laske mitään eivätkä mittaa mitään, gyroskoopit on pelkästään pyöriviä kiekkoja/hyrriä, jotka pitävät gyrovoiman ansiosta mittausjärjestelmän samassa asennossa 3-ulotteisessa avaruudessa, vaikka lentokone olisi missä asennossa. Tämä on tärkeää, jotta järjestelmä ei tulkitse painovoimaa mekaaniseksi kiihtyyvydeksi tai päinvastoin. Gyroskooppien lisäksi on erikseen kiihtyvyysanturit, jotka mittaavat koneen kokemaa kiihtyvyyttä, ja niiden datan perusteella lasketaan sijaintitieto. Näitä kiihtyvyysantureita on oltava jokaisessa inertiasuunnistusyksikössä 3 kappaletta, koska suuntiakin on 3 (XYZ) joiden suhteen kiihtyvyys on mitattava. Eli jos noita yksiköitä on koneessa myös 3 kappaletta, niin kiihtyvyysantureita on yhteensä 9 kpl.
Kiitos paljon tarkennuksesta 👍👍
Tarton kentällä on ILS 26:lle mutta vaatii kai gps:n esim mahdollista ylösvetoa varten... onko tapsan koneessa DME/DME suunnistusta?
Tässäkin puhutaan koko ajan ainoastaan GPS signaalista. Tarkoitetaanko sillä itseasiassa yleisesti GNSS ja sen alle kuuluvat Galileo, Glonass, Beudou, jne., vai käyttääkö liikennekoneet ainoastaan Yhdysvaltain GPS paikannusta?
Länsikoneet käyttää GPS:ää. Venäläis ja kiinalaiskoneista en osaa sanoa mitä ovat sinne tietokoneisiinsa syöttäneet.
@@Tapioonthemove Galileo sai viime vuonna hyväksynnän ICAO:lta ilmailukäyttöön. Eiköhän semmonen vastaanotin jostain experimental-koneesta kohta löydy, toki menee varmasti vuosia ennen kun Garmin tai muut isot toimijat saa omat vehkeensä ulos isommista liikennelentokoneista puhumattakaan.
@@Tapioonthemove Ok. Sitä mietin, että esim. parin sadan retkeilynaveissa mahdollisuus hyödyntää noita kaikkia järjestelmiä, lentskarit käyttää kuitenkin pelkästään GPS. 🤔
Vai onko koneessa teknisesti mahdollisuus valita käytettävä satelliittipaikannuksen järjestelmä, mutta GPS on ainoa mitä käytetään länsikoneissa? Toisaalta olisiko tuosta mitään apua häirintätilanteessa, peittääkö häirintä alleen noi kaikki paikannukset?
Kiitoksia videosta, tämä valaisi paljon millaisia vaikutuksia häirinnällä on. 👍
Moi. Olen menossa poikani kanssa New Yorkkiin toukokuun lopussa ja katselin muutamia lentovideoita. Huomasin et lentojarrut meni osittain päälle laskeutumisessa eräässä lennon laskeutumisen vaiheessa. Oliko tämä normaali tapahtuma ? Yleensä olen nähnyt jarrusiivekeet nousevan vain kiitoradalla.
Moi. Se on normaalia. Lentojarrua käytetään myös ilmassa tarpeen mukaan.
lentokoneet ja ohjukset voivat kyllä suunnistaa pelkillä laserhyrrillä. - Jos loppulähestyminen aiotaan tehdä tarkalla GPS-pohjaisella menetelmällä, voi häirintä estää lähestymisen. Tällöin ohjaaja voi vaihtaa perinteiseen maasta lähetettävään ILS-tarkkuuslähestymissignaaliin.
Voiko noiden gyrojen määrä olla myös kaksi? Katselin jotain Mentour Pilotin streamia ja siinä oli Boeing 737:n simulaattorissa kaksi gyroa ja sitten he laittivat lentotietokoneeseen manualisesti pituus- ja leveysasteen. Jos on kolme, ehkä systeemi osaa itse päätellä tuon pituus- ja leveysasteen?
Varmasti löytyy sellaisiakin hyvin vanhoja koneita missä niitä on vielä vain kaksi.
Mun käsityksen mukaan inertia navigointi tarvitsee ulkopuolelta tarkan tiedon (esim. GPS) että missä ollaan ja mistä aloitetaan se tarkka hyrrien laskenta ennen maasta lähtöä. Kuulostaa loogiselta että hyrrien ja satelliittipaikannuksien annetaan tasoittua koneen ollessa paikallaan se 7min, mutta se taas ei oo looginen että itse hyrrät laskisivat aloituspisteen. Muistaakseni inertia navigointi myöskin menettää tarkkuuttaan mitä pitempään lennetään ja uutena tietona mulle on toi keskiarvoistaminen eri laitteiden kesken 😊
Terve nyt kysyn sellaista että tästä mellajärven ylilentää finski ja ovat 38000 ja toinen tulee 0.5h päästä niin mikä on oikea korkeus 36000 jalkaa mikä on sinusta paras kone lentää omasta mielestä
Julkisen tiedon nojalla BeiDou on GPS:sää edellä teknologiassa/tarkkuudessa, varsinkin kehittyvillä markkinoilla. Onko lentoliikenteessä ollut keskustelua ottaa lännessäkin BeiDou GPS:n rinnalle käyttöön? Ymmärrän toki että turvallisuus- ja ulkopoliittisista syistä GPS halutaan pitää standardina. Mutta onko siviililentäjällä jotain näkemystä GPS vs BeiDou kilpailuun?
En osaa tähän vastata.
Thanks
Asennetaanko sinne Tarton lentokentälle nyt ILS-laitteet, kun kuukauden päästä voi taas lentää sinne?
Miten koneet pääsee alas, jos lennonjohdon kanssa ei saada radioyhteyttä? Jos vaikka aurinkomyrskyn myötä satelliitit ja radioliikenne häiriintyy?
Radiohäiriötilanteisiin on oma proseduurinsa.
Aasinsilta, AF447 tuli mieleen. Onko sun lennoilla koskaan pitot putket jäätynyt? Osaisitko hoitaa homman?
Ei ole jäätynyt ja yhtä nappia kun painaa niin on ongelma ratkaistu.
En hyväksy GPS häirintää. Lentäjille on haastavaa mutta todellakin on todellinen ammattitaito. Satelliitit taivaalla häiritsee eri missä on sijainti ja riippumaton siitä. On monimutkainen mutta miksi tätä häirintää on. Eikö lentäminen ole suotu maan ilmassa jos se on lain sallimissa rajoissa. Haastavaa teidän lentäminen maallikkona.
flightradarin tubekanavalla sas:n kuskit ajo stokiksesta bangoon. Siitä hyvä esimerki gps-häirinnästä. Mm. gpws piti ottaa pois, ettei se huuda terrainia yöllä.
GNSS järjestelmien häirintä on helppoa ja halpaa, joten sitä 'harrastaa' kovin moni omien tarkoitusperiensä pohjalta. Järjestemät ovat hyviä, vaikka kovin haavoittuvaisia.
Onko Discovery heltynyt antamaan luvan kuvata ohjaamossa? Muistelen, että kerroit teillä olevan kielto. Ps. Onko Savonlinnan keikat jo luvattu sinulle?
Pieni myönnytys on annettu. Savonlinnan lennoista ei ole ollut puhetta vielä.
Pitääkö se paikkansa että ADIRS järjestelmän kytkeytymisen aika ei saisi tapahtua matkustaja liikennettä?
Periaatteessa ei saa. Koneen heiluminen häiritsee inertian kohdentamista.
Kysyn ihan vaan sitä ,että gps häirintä kuulostaa (ainakin teoreettisesti)hyvin vakavalta ja hyvin ongelmalliselta. Saavatko lentäjät tukea ja apua lennon suunnitellussa muulta lentoyhtiön asiaan perehtyneiltä experteiltä vai tekevätkö ainoastaan lentäjät ainoastaan lennon suunnittelun keskenään ja tämä yksin mahdollistaa turvallisen lentomatkan?
En osaa sanoa muiden kuin oman firman puolesta. Meillä tämä aihe on erittäin hyvin hallussa ja ohjaajille on hyvin paljon tietoa tästä aiheesta tarjolla.
Vaikuttaako tuo GPS häirintä myös noihin muihin satelliittipaikannusjärjestelmiin? Eli onko kyse vaan termien epämääräisuudestä, kun puhutaan GPS-häirinnästä.
En osaa sanoa.
@@Tapioonthemove Tai käyttääkö uusimmat lentokoneet näitä muitakin paikannuspalveluita vai ainoastaan gps? Nykyään esimerkiksi puhelimet osaavat käyttää näitä kaikkia palveluita samaan aikaan.
Inertialaitteet tietää sijainnin, mutta ilmeisesti pidemmän matkan päässä liian epätarkasti ettei niiden varassa voi lähestyä?
Inertia menettää tarkkuutta mitä pidemmälle lento etenee. Useamman tunnin lennon jälkeen, niillä on jo tullut sen verran epätarkkuutta ettei niillä pelkästään voi aloittaa lähestymistä.
Tiistaina Helsinki - Joensuu lennolla oli ollut GPS häirintää, mutta pystyi laskeutumaan kun ensin oli tehnyt ylimääräisen lenkin ja sitten oli loppunut se häirintä. Venäläisten toiminta ärsyttää, mutta se on mitä se on...
Miten sen häirinnän on pystynyt kohdentaan venäläisiin?
@@jarnomuuri3804 tiedetään ettei sitä toiset tee
Vanhat kunnon radiomajakat, VOR ja NDB, olisivat nyt arvossa arvaamattomassa
Terve. Mistä rajapinnassa esim flight radar sovellus kaappaa näytettävät lentotiedot? Joskus mm Rovaniemen kentälle laskeutuva kone on laskeutumassa normaalisti ja radar näyttää et kone menee varalaskutielle.
En osaa sanoa. En ole perehtynyt aiheeseen
Niitten verkkoon on kytektty vastaanottimia, jotka nappaa koneitten transponderista tiedot. Myös jotkut satelliitit taitaa pystyä vastaanottamaan transponderien dataa, joka välitetään flightradarille. +Tutkista saatava informaatio
No, jos kaikki tekninen tieto- nopeus- korkeus - radioliikenne , tutkat - lennonjohdon yhteys - ja myös kaikki oman koneen tietojärjestelm tilttaa- , mutta jos kiitora löyötyy , onnistuuko laskeutuminen ilma näitä häräpäkkeita , eli ns . pestuntumalla
Onnistuu
asiaa yhtään sen enempää tutkineempana mutta olen mietiskellyt että lennätkö kaupallista itse vielä.
Koronan tarjoaman 1,5 vuoden tauon jälkeen olen lentänyt nyt 2,5 vuotta kaupallisessa matkustajaliikenteessä.
@@Tapioonthemove yeess itsellä tuossa jonkun kuukauden päästä olisi Poriin haku. Saa nähä miten käy
Miten sen ohjaamossa huomaa jos gps häirintä on päällä. Onko ristiriitaa inerttia järjestelmän kanssa ym?
Siitä tulee järjestelmävaroitus kun tietokone havaitsee ristiriidan eri navigointilähteiden välillä.
@@Tapioonthemove👍
Hyvä video! Kysymys, mainitsit useampaan kertaan Venäjän aiheuttaman häirinnän. Mihin näyttöön/lähteeseen perustat väitteesi häirinnän syypäästä?
Mm. Puolustusvoimat. Kannattaa lukea muutakin kuin iltasanomia, niin oppii kaikkea kivaa
Ihan nyt viimeisimpänä esimerkiksi Saksan Ulkoministeri totesi Venäjän tekevän tätä häirintää.
@@Tapioonthemove Ja saksan ulkoministerihän ei tietenkään ole yhtään puolueellinen tai ei missään nimessä valehtele niinkö?
@@markus1642 Nyt pää pois pyllystä ja haet sen korona rokotteen!
Juuri tätä oli tarkoitus kysyä tutulta lennonjohtajalta mutta selitit asian ensin.
GPS-häirintä perustuu heikon satelliitin lähettämän signaalin kanssa samalle taajuudelle lähetetystä "melusta" joka peittää alkuperäisen tiedon, ei kellonjen sekoittamiseen. DoD voisi muuttaa kelloja ja sekoittaa itse signaalia.
Jep. Ei ole ainoastaan Venäjä joka noita kuluttajalaitteita voi häiritä. Myös Jenkkien Irakin operaatioiden aikana esiintyi GPS virheitä ja poikkeamia Suomessa saakka, kun Jenkit ihan tarkoituksella sotki kelloja tai signaalia ohjelmallisesti, ja GPS vaati/vaatii sitten noissa viranomais/sotilaslaitteissa jonkun korjauskoodin/korjauskertoimen, että toimivat oikein. Viranomaisethan seuraa tuota GPS-tarkkuutta jollain lailla kiinteillä kohteilla. Jos on joku laite toimistotalon tai jonkun mittaustornin rakenteissa, niin voivat varmuudella sanoa, että taatusti ei ole talo siirtynyt satoja metrejä, vaikka GPS niin väittää jne.
Joo, jamming vain blokkaa lähettämällä GPS-signaalia vahvempaa signaalia samalla taajuudella, jalostuneempi muoto eli spoofing lähettää virheellistä paikkatietoa. Iranilaiset saivat (aikoinaan) USAn armeijan dronen laskeutumaan alueelleen, kun drone spoofingin vuoksi luuli olevansa oman kotikentän yläpuolella.
Kiitos tarkennuksesta
Mellajärvi on Ylitorniolla
Nyt oltiin niin sanotusti asian ytimessä ei se olekkaan nii yksi selitteistä että laitetaan laitteet laulamaan mennän ja luotetaan vaan niihin.
GPS-signaalin koordinaattien väärentäminen ei ole ihan simppeliä, mutta mahdollista.
Nato vois ampua pari ohjusta noihin asemiin mistä tehdään gps häirintää niin loppuis tuokin pelleily
Ei ne uskalla
@@MrPartapotso jep.. munattomia ja muka nato suojelee kansalaisiaan? Ykskin siviili kuolee tuon häirinnän takia niin siihen pitäisi vastata isolla voimalla
Se on mentävä junaratoja seuraamalla niinkuin venäläiset pommitus lennoilla takvisodan aikana. Sen aikasilla suunnistus vehkeillä taisi olla hankalaa.😂
Eikö lentokoneiden navigaattoreissa ole nopeusmittausta??? Miksi se jätetään pito putkien varaan??????????
Koska pitot putket ovat luotettavia ja järjestelmässä on silti huomioitu eri hätätilanne skenaariot.
Koska GPS ei kerro lentokoneen lentonopeutta, vaan ainoastaan maanopeuden. Ne on kaksi täysin eri asiaa ja lentämisen kannalta lentonopeus on tietenkin se oleellinen tieto jota tarvitaan lentämiseen.
@@TuukkaJK Jep. Periaatteessa esimerkiksi Cessna pienkone voi ilmassa jopa peruuttaa kovan tuulen johdosta kun lennetään hitaasti vaikka sen nopeusmittari näyttäisi että mentäisiin eteenpäin.
Kuitenkin ILS on niin halpa, että löytyy Suomessa muualtakin kuin Helsinki-Vantaalta.
Tämä on itseasiassa tosi hyvä esimerkki. Suomessa ILS löytyy käytännössä kaikilta lentokentiltä, mutta vain toiseen suuntaan juurikin rahan takia..
Tällä hetkellä itseasiassa näyttää että Savonlinja on häirinnän piirissä
Se vielä että ne menee tokioon
Heti ensimmäisten gsm-puhelinten tullessa markkinoille (1991 ) niissä oli paikannus. Se on pakollinen ominaisuus puhelujen yhdistämisen takia. Gsm - puhelimen täytyy olla jäljitettävissä tiettyyn soluun. Tätähän se Aarnio porukoineen käytti hyväksi (Trevoc -juttu), jo niissä vehkeissä oli gsm sim-kortit. Ei siis tarvita mitään GPS-satelliitteja.
Atikoissa ei taida muuten olla irs:ää.
En osaa sanoa. En tunne ATR:n avioniikkaa.
99% maanpiirin kommunikaatioyhteyksistä tapahtuu merenalaisten kaapeleiden ja maan päällä olevien tukiasemien avulla. GPS-paikannus perustuu myös maan päällä oleviin tukiasemiin. GPS perustuu LORAN järjestelmään, se on armeijan käyttämä paikannustekniikka, joka käyttää maan päällä olevia tukiasemia kohteen sijainnin selvittämiseen.
GPS perustuu maa-tukiasemiin (kännykkämastoihin) ja päätelaitteisiin (esim. älypuhelin) - ei ole mitään GPS-satelliitteja. GPS-paikannuksessa sijainti lasketaan sen perusteella, kuinka kauan radiosignaaleilta kuluu aikaa vastaanottimeen päätymiseen. Sijaintitietoon tarvitaan neljän tukiaseman signaali ja näin päästään noin 10 metrin tarkkuuteen.
Höpötystä
@@DDramKing Luuletko tosiaan että jossain tuolla ilmassa maagisesti kelluu jotain tonnien painoisia laitteita? Selitäs sitten miten tämä homma oikein toimii? Millä ne lentää ja pysyy tuolla ilmassa ne satelliitit?
@@markus1642 Avaruudessa ei ole painovoimaa. Kun mennään riittävän kauaksi maan vetovoimasta ei kappaleet palaa enää koskaan maan ilmakehään ja pinnalle vaan ovat joko paikallaan tai kiertävät maata riippuen mille radalle ne on lähetetty. Vaikka ihmiskunta häviäisi nyt koko maapallolta jatkaisi sateelliitit edelleen ikuista kiertämistä maapallon ympäri. Kansainvälinen avaruusasema ISS on taas sellaisella radalla joka pudottaa sitä kokoajan kohti maata. Siksi sen kurssia korjataan aina välillä rakettimoottoreilla jotta se pysyisi avaruudessa.
Taas foliohattu litteänmaan herrat saapunu kommentti kenttään.. meinaatteko että lentokoneissa on jotku tuhansia kilometrejä pitkät vaijerit tai joku liukuhihna jonne lentokoneet nousee.. hohhoijaa, kannattaa se kaljan kittamiseen käytetty raha laittaa vaikka lentolippuun ni menee perus fysiikka perille😂
Kiitos 🎉
Kiitos!