Lentostory: Miten lentäjät voi säästää polttoainetta
Вставка
- Опубліковано 11 тра 2024
- Lentostory kausi 6 jakso 19
Miten ja millä eri toimenpiteillä lentäjät voi säästää polttoainetta yhdellä lennolla. Laskennassa on käytetty esimerkkinä A320 lentokonetta ja tunnin mittaista lentoa.
Seuraa tavallisen lentopojan elämää eri puolilla Suomea ja maailmaa.
Tapio on the move ja Lentostory nettikauppa
shop.spreadshirt.fi/Lentopoika/
Seuraa somessa
Instagram: / tapio_on_the_move
Aivan hurjan mielenkiintoinen video jälleen, kanava sen kun paranee aina😊 Kannatan minäkin näitä teknisempiäkin Lentostoryjä, mutta myös kevyempiäkin aiheita. Vaihtelevuus parasta tällä kanavalla.
Minullakin mielikuva, että lentokoneet kuluttavat paljon kerosiiniä, ymmärsin ,että APU ilmeisen kuluttava, jos pidempiä aikoja tarve tuottaa sillä koneelle toimintoja. Matkustajille toki mukava, kun mm. ilmastointia pyörii jne. Lentäjien työssä paljon harkintaa ja päätöksentekoa, laskemista.
Kiitos mielenkiintoisesta videosta taas.
Siis uskomattoman mielenkiintoinen aihe. Ihan huikeaa👍🙏
Hitsi miten hienoa uutta tietoa taas, Kiitos!
Kiva video, katsoin loppuun saakka 😊👍
Kiitos videosta!
👌Perfect.Olikos sinulla turbulenssista kertovaa videoo , sekin kiinnostais👍
Erittäin mielenkiitoinen video lentomaailmasta!
Todella mielenkiintoista!
Kiitos. Loistava video taas. 👍🏻
Kiitos!
Hyvä video jälleen. Kiitos.
Hyvä video👍
Tosi järkevää toimintaa ja hyvää tietoa😊
tosi hieno video.
Mitenhän kulutus, jos lentäisi hiljaa ja matalalla ? Näin vanhan tarinan äiti neuvoi aloittelevaa lentäjä poikaansa.😁
Olisi mielenkiintoinen hypoteettinen laskelma nähdä mikä olisi säästö jos maapalvelu liikuttaisi koneen koko maasaoloajan. Eli "veturi" odottaisi heti kiitotien jälkeen ja tarjoaisi maasähkön. Sitten koko kääntö aina kiitotien alkuun sujuisi maapalvelun hinauksessa ja sitten taas ominvoimin liikkeelle. Kuulosti vähän että lentokone on yllättävän epätehokas maassa.
Pyörii apumootori ja jarrutkin oli tähtitieteellisen kalliit ja kuluvat.
Tätä on kokeiltu Frankfurtissa Lufthansan toimesta. Käytössä oli täyssähkökäyttöinen ”veturi”. Ei vaan käytännön elämässä valitettavasti toimi. Maksaa hirveästi ja ei säästä juuri mitään.
Hyvää settiä! Pari kysymystä:
Onko tosiaan kaikki säästötoimenpiteet täysin vapaaehtoisia? Seurataanko teillä joitain tehoja ja onko jotain sanktiosysteemiä, jos joku pilotti vetää jatkuvasti tietyt reitit kaasu pohjassa, piittaamaatta mahdollisista säästöistä?
Toinen vielä:
Monesti lentäessä pilotti ottaa speedbreakit esiin vasta, kun laskutelineet osuvat maahan. Toisaalta välillä ne otetaan jo heti, kun reittilentokorkeudelta ruvetaan laskeutumaan, ja saattaa olla käytössä toistakymmentä minuuttia yhteensä ennen kuin kone tulee laskuun. Johtuuko tämä huonosta lentosuunnittelusta, aikataulun kirimisestä vai jostain muusta?
Jokainen kapteeni päättää itse mitä mainituista toimista käyttää. Ei ole mitään yksilötason seurantaa, eikä mitään sanktioita.
Jokainen lento on täysin yksilöllinen eikä niitä oikein voi vertailla. Lentojarru on ohjauslaite siinä missä kaikki muutkin. Niitä käytetään kun sille on tarvetta. Syitä niiden käyttöön ilmassa on lukuisia. Esimerkiksi tänään ilman lentojarrun käyttöä emme olisi päässeet sujuvasti laskuun johtuen Frankfurtin liikennetilanteesta.
Noinpa junillakin ajelin mäen päälle hitaammin. Ja annettiin sitten alamäessä rullata...jarrutuksessa se energia olis menny hukkaan... lämpönä. Tavarajunilla siis. Matkustajajunilla kutakuinkin aina täysillä.
Samaa optimointiahan se on maaliikenteessäkin, ainakin ammattitasolla. Ilman virtausominaisuuksista johtuen on optimaalisin kulkunopeus merenpinnan tasolla noin 75km/h, koska nopeuden kasvaessa ilmanvastus ja polttoaineenkulutus kasvaa eksponentiaalisesti, ja tässä on yksi syy miksi maanteiden yleisrajoitukseksi on määrätty 80km/h tunnissa. Tätä sietää miettiä kun liikkuu moottoriteillä, että kuinka kannattavaa on repiä 120km/h vaikka se on mahdollista, vai pitäisikö lähteä 100 km matkalle 20 minuuttia aiemmin ja säästää litratolkulla polttoainetta tai vastaavasti akunlatausta tyytymällä matelemaan 80km/h. Tätähän ovat laskeneet jo silloin 70-luvun öljykriisin aikaan ja optimoineet kulutusta ihan valtiotasolla... Ruotsissa sitten ovat päätyneet 70km/h rajoituksiin osin juuri näistä optimointisyistä.
Todella kiinnostava video taas. Mietityttää todella nää muutamat kentät jossa on järkyttävät rullaukset. Viimeviikolla matkustin AMSiin ja laskeuduttiin 18R josta rullaus terminaalille kesti lähes tunnin. Miten paljon siinä kuluikaan kerosiinia vaikka toinen mottori oli sammutettu...
Joo, Amsterdamissa rullaus on parhaimmillaan hyvinkin pitkä.
Mielenkiintoinen video isosti jatkoon nämä teoreetisemmat lentostoryt!
Kaksi kysymystä herätti:
1. Ottaako toi cost index huomioon miten matkustajien jatkoyhteydet? Jos esimerkiksi olette 20min myöhässä ja tiedätte ettei tältä lennolta ole jatkoyhteyksiä, niin voitteko tehdä päätöksen ettei yritetä saada aikataulua kiinni jos kiinni ottamisen vaihtoehtoiskustannus>myöhässä tulemisen.
2. Tiedätkö onko lentoyhtiöille olemassa jotain kannustinjärjestelmiä säästämään polttoainetta? Jos ei ole, niin voisiko sinusta tälläisen kehitteleminen olla edes teoreettisest mahdollista? Tietenkin turvallisuuteen liittyvät säästöt jätettäis järjsetelmän ulkopuolelle. Esimerkiksi jos lentäjä pystyy säästmään lennoillaan x määrä polttoainetta, niin se näkyisi tietyllä kertoimella bonareissa.
Onnittelut vielä porschesta! Hieno nähdä, että voit toteuttaaa unelmiasi!
Hyviä kysymyksiä.
1. Joo, siinä nimenomaan ajan hintaan vaikuttaa ne jatkoyhteydet. Jos niitä ei ole, niin silloin ei tarvi ajaa täysiä, ellei sitten koneyksilö jatka vielä seuraavalle lennolle ja sen aikataulussa pysymiseksi kannataisi ajaa lujempaa. Mutta nämä on niitä tapauskohtaisia juttuja mitä sitten ohjaamossa pohditaan ja tehdään aina paras mahdollinen päätös.
2. En muista yhtiöistä osaa sanoa, mutta Discoverilla me saadaan bonus edellisvuoden tuloksesta riippuen. Joten välillisesti polttoainesäästöt antaa lisää plussaa viivan alle. Mutta mitään varsinaista polttoaineen säästämisen seuraamista meillä ei ole. Koko henkilökunta saa yhtä suuren bonuksen.
Kiitos paljon. Kyllä siitä tulee hyvä mieli kun on päässyt tavoitteeseen 🚙
Ryanair on vieny tän homman ihan eri ulottuvuuksille.
Muut vois ottaa mallia
Omaan Datsuniin tankki täyteen, kai se kerosiinillä kulkee. Lentää vähän taloudellisemmin, niin kukaan ei huomaa
Kiitos kun kerroit mahdollisista poltsikan säästäkohteita.
Miten käy jos kaikenvaralta ottaa reilusti yli polttoainetta kuin on tarpeen.
No se ylimääräinen ei sinällään haittaa, muutenkuin että se lisää kulutusta massan kautta, mutta mikä säästyy edellisellä lennolla vähentää seuraavan lennon tankkaustarvetta
Näinhän se on että pienistä virroista tulee isoja virtoja myös polttoaineissa. Annan tästä toisen esimerkin. Kun korona alkoi ja matkustaminen loppui, aloin tekemään kävelylenkkejä. Pullo tai tölkki sieltä täältä. Eihän se ole kuin 15 tai 50 senttiä per kävely eli ei paljoa mitään vai mitä?. Kun korona väheni ja matkustaminen alkoi lisääntymään,tuolloin 8-vuotias tyttäreni sai 300 € matkakassan lomamatkalle pelkästään kerätyillä pulloilla ja tölkeillä. Voitte arvata oliko iloinen yllätys ja mikä parasta. Se tuli ilmaiseksi
Juuri näin! Hienoa 👏👏👏
Yleisesti Discoverilla ,miten vaikuttaa se (ja kuka suunittelee ja päättää) missä maassa ja milloin (ja lentokentillä, tietokoneohjelmatko sen laskee?) on kustannustehokkainta (lue edullisinta) tankata kerosiinia?
Sen päättää toimiston porukka kenellä on tarvittava tieto siihen. Ohjaajat saa infon milloin kannattaa tankata enemmän polttoaineen hintaeron vuoksi. Lopullinen päätös on tietty kapteenilla.
Kuinka pysyt noissa lukemissa sinä lennoillasi?
Kuinka paljon esim. A320 moottorit kuluttaa tyhjäkäynnillä ja rullatessa?
Veikkasin vuonna 2009, että lentokoneet tullaan työntämään push back traktoreilla jossain vaiheessa kiitotielle asti. Olen vähän yllättynyt, että siinä ei ole tapahtunut kehitystä vieläkään
About 300 kg/h per moottori on tyhjäkäyntikulutus. Sitä lentokoneen hinaamista kiitotielle asti ja siellä käynnistystä on testattu mm. Frankfurtissa. Käytännön elämä on osoittanut sen ratkaisun sopimattomaksi.
Vanhemmissa jumbojeteissä piti olla 3 lentäjää, olenko ymmärtänyt oikein? Kapteeni, perämies ja sitten se kolmas? Mikä tämän kolmannen rooli on? Voitko tehdä aiheesta videon? Jatka samaan malliin, helekutin mielenkiintoisia videoita teet!
Se kolmas henkilö oli lentoinsinööri, flight engineer. Nykyisin hänen rooliaan hoitaa tietokoneet.
@@Tapioonthemove Okei, kiitos nopeasta vastauksesta. Voitko tehdä videon, mitä kaikkea kuului hänen työtehtäviin?
@@pieni_norppa_saimaalla no katotaan jos sellainen onnistuisi.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Onnistuneet säästötoimenpiteet, vaikuttaako ne
kapteenille/perämiehelle maksettavan palkan suuruuteen ?
Kyllä ne vaikuttaa. Vuoden tuloksesta maksetaan meille bonus mikä on kippareille helposti 5 numeroinen summa.
Vähän vaikuttaa että kaikein suurin hyöty olisi tietenkin lentämättä jättämisen lisäksi että reitti olisi mahdollisimman optimi. Siihen pitäisi panostaa että lennettäisi lyhintä reittiä ja mahdollisimman suoraviivaisesti. Joku ylimääräinen mutka tai odotuskuvio kuluttaa aivan tolkuttomasti. Siinä pitäisi lenonjohdon pyrkiä kehittymään.
Pystyykö Tapio sanomaan paljonko yksi odotuskuvio lenkki vie ainetta. Sanotaan nyt vaikka kiertää jonkun 50 kilometriä vai mikä se lenkin mitta tyypillisesti onkaan.
@@RS-sc7ro yksi odotuskuvio kestää 4 minuuttia ja kulutus sen aikana on noin 100kg polttoainetta.
Nuo määrät kun kertoo vielä vuorokauden aikana kaikilla ilmassa olevien koneiden määrällä ... ( 10.000-30.000 lentoa ainakin vuorokaudessa maailmanlaajuisesti ? )
Onkos Tapsalla tietoa, miten monta ilmaannousua / laskeutumista maailmanlaajuisesti tapahtuukaan 24h aikana ?
Vuorokaudessa lentoja lennetään maailmassa keskimäärin 96 tuhatta.
Miten paljon yksi matkustaja voi vaikuttaa polttoaineenkulutukseen? Jos matkustan viikoksi Kanarialle pelkillä käsimatkatavaroilla vs. ruumatavaroiden kanssa, paljonko säästän polttoainetta?
Jos jättää ruumalaukun n. 25kg pois, niin noin 6 tunnin lennolla säästyy polttoainetta noin 4 kg.
Onko legenda vai totta, lenkokoneessa kannattaa säätää penkin päältä puhallinta päälle jotta virukset/bakteerit ei tule niin iholle kun mitä enemmän porukka käyttää puhallusta/ilmastointia niin sen enemmän järjestelmä filtteröi matkustamon ilmaa ja vastaavasti jos porukka ei käytä ollenkaan niin sillon järjestelmä filtteröi vähemmän ja tunkee vähemmön filtteröityä ilmaa takaisin?
Kuulen tästä teoriasta nyt ensimmäistä kertaa. Lentokoneen ilmanvaihto toimii myös vaikka kaikki matkustamon penkkien yläpuoliset puhaltimet olisivat kiinni. Korvaavaa ilmaa tulee mm. seinän ja kattopaneelin välistä ja sitä ei voi reguloida.
Kiitos tästä vastauksesta asian tiimoilta👌
Monesti vaan tuota miettiny voiko siihen ns. vaikuttaa vai meneekö se juuri noin mitä mainitsit.
Kaikkea sitä ite miettiiki ku matkustajana lentää adhd mielen kanssa😂
Miten tarkkaan tietää paljonko koneen tankeissa on yleensä on polttoainetta lentojen jälkeen. Mittaus perustunee virtausmittaukseen. Eli onko viikon lentelyn jälkeen tarkassa tiedossa onko ns. tyhjissä tankeissa tonni vai kaksi tonnia ainetta pohjilla? Mittaustavan täytyy olla tarkka?
Me tiedetään polttoainemäärä 10 kilon tarkkuudella.
Olin aikonaan mig-21 mekaanikkona ja sillonki sitä mittaustarkuutta ihmeteltiin kun mittarissa oli 150 laskun jälkeen, että oliko siellä mitä? Sanoit 10kg mutta perustuu tekniikan luottoon@@Tapioonthemove
Voiko lentäjät/matkustamohenkilökunta hallita koneen viihdejärjestelmiä eli niitä ruutuja mitä yleensä etenkin nykyaikaisissa koneissa on penkkien selkänojissa? Eli jos tulee jokin vaaratilanne voiko niitä sammuttaa?
Juu, se voidaan sammuttaa jos tarvetta sille ilmenee
Osaatko arvioida mitä tyypillisesti yhden lennonaikana tulee säästettyä polttoainetta/hiilidioksidia?
Hyvin vaikea sanoa, kun jokainen lento on erilainen. Mutta valistunut kokemus on että 200-300kg tyypillisesti voi yhdellä lennolla säästää polttoainetta kun homma toimii.
Lisää vaan näitä enemmän teknisiä videoita. Luen ilmailuopiston pääsykokeisiin ja eri lentäjien tekemät tällaiset vähän asiapitoisemmat paketit auttaa hahmottamaan juttuja ja vähintäänkin tuo termistöä tutuksi!👍
Tsemppiä pääsykokeisiin 👍👍👊
@@Tapioonthemove kiitos paljon!
You can do it 💪
Jännä miten eri tavoin eri yhtiöt suhtautuu noihin laippa 3-laskuihin. Esimerkiksi SAS:lla ihan peruskauraa...
Onko lentäjille rahallisia bonuksia jos saa säästettyä kerosiiniä? Eli ilmeisesti kyllä, olikin jo aikaisemmassa kommentissa tästä.
Välillisesti yhtiön voitokkaan tuloksen kautta tulevat bonukset palkitsee säästämistä.
Oliko 80 lukua kun Kuusamossa loppui lentokoneesta polttoaine ja joutui tekemään pakkolaskun?
Mahdollisesti
Mikäs tilanne teillä on SAF:n kanssa?
Sitä käytetään kun sitä on tarjolla.
On selvää että pienistä puroista syntyy iso joki.
😀kiitos tästä n.s. nippelitiedosta ja toivottavasti kippari sais edes ilmaisen lounaan jos säästää yhtiön rahoja🙂🙂
Miksi ette tankkaa uusiutuvaa dieseliä? Sitä on Boeing kokeillut jo 2014, mutta miksi se jäi kokeiluasteelle?
Kyllä sitä SAF poltsikkaa tankataan. Määrät on vaan niin pieniä kun ei sitä tuoteta tarpeeksi. Ja se on myös hyvin kallista menovettä.
@@Tapioonthemove En tarkoittanut SAF:ia, vaan uusiutuvaa dieseliä. Boeing käytti 15% dieseliä toisessa moottorissa siinä kokeessa. Neste toimitti NEXBTL maantieliikenteessä käytettyä dieselpolttoainetta.
"Lentokonevalmistaja Boeing on testannut Neste Oilin valmistamaa NEXBTL-dieseliä menestyksekkäästi lentopolttoaineen osana.
Ensimmäinen testilento lennettiin Boeing 787 Dreamliner -tyyppisellä koneella Yhdysvalloissa ja Boeing suunnittelee jatkavansa polttoaineen testaamista.
Testaus liittyy Boeingilla vuodesta 2012 käynnissä olleeseen ecoDemonstrator ohjelmaan, jossa yhtiö tutkii lukuisia polttoaineen kulutusta ja päästöjä vähentäviä teknologioita ja materiaaleja. Neste Oil on yksi Boeingin ohjelmaan valitsemista kumppaneista. Neste Oil toimitti normaalia maantieliikenteessä käytettävää talvilaatuista NEXBTL-dieseliä Boeingin polttoainetoimittajalle EPIC Aviationille, joka valmisti sen avulla Boeingille Green dieseliksi kutsumansa polttoaineseoksen. Uusiutuvan dieselin osuus lennolla oli 15 % koneen toisessa moottorissa.
@@Tapioonthemove Uusiutuva dieseli on halvempaa kuin SAF.
Mielenkiintoisia juttuja. Sinäänsä "pienillä" ja matti meikäläiselle näkymättömillä asioilla voi saada suurtakin vaikutusta aikaan.
Vastaavanlaista optimointia voi harrastaa myös tieliikenteessä ja etenkin ammattiliikenteessä asiaan pyritään kiinnittämään huomiota. Valitettavasti harva henkilöautoilija edes miettii asiaa ja raskaassa liikenteessä vielä nykyäänkin liian harva. Kun otetaan laskukaavaan mukaan polttoainekulujen lisäksi myös yleinen auton rasittaminen ja renkaiden, jarrujen kuluminen, niin ajotavalla voi olla suurikin merkitys.
Mutta kysymys:
Käsittääkseni tavaramyynti lennon aikana on merkittävästi vähentynyt tai jopa loppunut kokonaan? Tätähän voi myös ajatella polttoainesäästönä kun lentokonetta ei käytetä roinan kuskaamiseen (viinipullon, hajuveden tai suklaarasian ostamiseen on varmaan olemassa kätevämpikin paikka kuin 900 km/ h nopeudella liikkuva alumiiniputki 11 kilometrin korkeudessa, jostain kaupasta puhuvat nuo isot pojat?? 😅).
Onko tuon muutoksen taustalla nimenomaan polttoaineen säästö, tilan säästö, henkilökunnan ajan säästö tai se ettei myynti vain ole ollut yksinkertaisesti kannattavaa vaiko vähän kaikki asiat yhteensä?
Tuo in flight sales on hyvin lentoyhtiökohtainen juttu. Finnair lopetti sen ilmeisenkin kannattamattomana. Meillä Discoverilla se on huomattava osa yrityksen tulovirtaa. Meillä on tax free myynti yhdellä edestakaisella Kanarian lennolla helposti 1500€. Sen kun kertoo vuoden operaatiomäärillä päästään kymmeniin miljooniin liikevaihdossa. Toki, kaikki myymättä jäänyt tavara on ns. ”turhaa kuormaa” mikä nostaa polttoaineen kulutusta osaltaan.
Tätä aihetta sivuan tulevalla lentostorylla.
Missä on pisin kiitorata Euroopassa ja maailmalla
Madridissa on aika pitkä rata. Muualta maailmasta en osaa sanoa missä olis pisin rata.
Oletko lähitulevaisuudessa siirtymässä kouluttajakapteeniksi?
Mulla ei ole koulutuspuolelle hirveästi intohimoa, joten niihin hommiin en ole hakeutumassa.
@@Tapioonthemoveok
Tuo tekee 73 miljoonaa säästöjä.
Videot on informatiivisia mutta hiilidioksidi ei ole päästö koska se ei ole saaste. Hiilidioksidin määrä on ainoastaan edullinen asia ympäristölle. Se on elämää ylläpitävä aine ja fotosynteesi opittiin jo koulussa aikanaan. Valitetavasti nykyisin sitä ei opeteta koska lapsetkin halutaan aivopestä tähän valheeseen. Suuri joukko asiantuntijoita tietää sanoa, että hiilidioksidi ei lämmitä ilmastoa. Itse asiassa mekanismi menee niinpäin, että ensisi muista syistä lämpenee ilmasto ja vasta viipeelllä vapautuu maasta ja meristä hiilidioksidia josta seuraa, että usein korkean hiilidioksidipitoisuuden aikaan on jo viileä ilmasto. Ilmasto liikkuu syklisesti aina. Hiilidioksidi on iso bisnes ja uskonto.
Uskonko asiantuntijaa vai navigaattori7 YT kommenttipalstalta?
Sitä ollaan lueskeltu selvästi liikaa Ilmastofoorumia. Mitäs jos vaihteeksi luettaisiin vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta (jos osaaminen edes riittää selaisen lukemiseen)? Kaikki nuo mainitsemasi isukulauseet on jo aikaa sitten asiaa osavien ihmisten taholta kumottu.
Siinä olet oikeassa, että hiilidioksidi on (nykyisen kaltaista) elämää ylläpitävä aina. Mutta niin on vesikin. Joten teeppä tieteellinen koe ja uppoa järveen todistaaksesi, että elämää ylläpitävä aine on hyödyllistä minä tahansa pitoisuuksina.
Miksi pitää antaa tehoa jos laipat on täysillä?
Koska vastus on suurempi..
Otsikko: voiVAT säästää.
Nämä hinnat ei sisällä ALV:ia 😉
BTW kerosiinin ominaispsino on 0,8 ja mäntämoottorin Avgas 0,72
👍