Kiitoksia hyvästä esityksestä. Olen Varia:n Part147 lentokoneasentaja linja järjestelmäopettaja. Opetuksessa käytän paljon CAE:n A320 M/FTD simulaattoria. Tänne voi tulla kuvaamaan muitakin järjestelmiä, kunhan ajasta sovitaan.
Taas tekis mieli lähteä kavereiden kanssa kaljalle. Olis niiiiin paljon fiksu olo ja mielettömästi, joidenkin mielestä, turhaa tietoa päässä 😀 Oli helkkarin mielenkiintoinen video, taas kerran.
Mahtavaa että jaksat jakaa tietoutta johon ei yleensä törmää! Kiitos siitä. Jos vain jaksat / kiinnostaa / jne ... , olisi hienoa kuulla lisää näistä. Aion kerätä koko sarjan kunhan tästä taas selviän.
Jaksoidea: matkustajalentokonemallien erikoisversioita maailmalla, ja käytäisiin läpi vaikkapa ominaisuuksia niistä? Esim air force one ja omasuojausjärjestelmät jne.. onhan noita
Terve! Mahtavaa et tuli taas uus video! Kiitos siitä. Oon ollu ihan pienestä asti ihan lentokonehullu. Oon miettinyt että voisko noita turvademosdraatio pakkauksia (happinaamari/turvavyö/ pelastusliivi) ostaa jostain?
Kiitos, paljon tuttua mutta myös paljon uutta tietoa hyvin esitettynä. Muistaakseni Bojong 727 vaati balanssipolttoainetta kun ne joskus lensi tyhjänä muualle. Kylmissä olosuhteissa kuumailmapallon kaasupulloihin lisätään typpeä ponneaineeksi.
Se voi johtua siitä että APU:n vuodatusilma nappaa mukaansa kerosiinin katkua kun APU:n bleed ilmanotto otetaan käyttöön. Tätä voi joskus sattua. Ei ole mitenkään vaarallista kun ilma vaihtuu matkustamossa 1-2 minuutissa.
@@samupylvanainen8535 Olin Shell-ilmailuhuollossa. Kivoja muistoja varsinkin kesäöinä. Talvella hiton kylmä pönöttää MD80 siiven alla ja lomalaiset olivat t-paidoissa koneen sisäällä.
Anteeksi tapio vaikka tänne nämä ei kuulu ,mutta sain kokeesta lukematta ja perus innostus ilmailun tiedolla sain kokeesta 12/30 ja olen työllistetty pitkillä päivillä ,tavallaan olen tyytyväinen ,mutta tuskin tulee jatkoon pääsyä
Hyvä video taas. Polttoaineesta olisi hyvä siirtyä A320 sarjan koneiden hydrauliikkajärjestelmiin Green, Blue, Yellow vähän syvemmin sekä PTU:n toimintaan. 🦮
Taas yksi asia jota arvostan lentäjissä,ymmärtää miten tekniikka toimii siinä mitä ”ajaa”. Varmasti osaa ajaa paremmin kun ymmärtää miten kone toimii teknisesti,oli se sitten vaikka työkone kuorma-auto tai mikä vaan.
Muuten meni ihan oikein, mutta IDG:en ei mene polttoainetta. Polttoaineen lämmitys tapahtuu fuel cooled, Oil coolerilla joka on erillinen käikäle toisella puolella pataa.
Moi, olipa mielenkiintoista asiaa polttoainejärjestelmästä. AIka hurjannäkiöstä oli flutter ilmiö. Olekto tehnyt juttua rakenteiden turvakertoimista ja lennonaikaisista rakenteiden elämisestä? esim siivenkärjen maksimisiirtymät iman pysyviä muodonmuutoksia. Millaisia laajenemisia tai supistumisia tulee maassa olon ja matkalentokorkeuden välillä? Laskutelineiden lujuusmitoitus oloisi myös aika mielenkiintoinen aihe.
Kiitos vastauksesta. Pitänee sitten kaivella tietoa netistä. En ole kaikkia juttujasi ehtinyt katsoa. Onko omakohtaisa kokemuksia huonossa kelissä laskeutumisesta kuten sade, sumu, puuskainen sivutuuli yms. Missä vaiheessa pitää keskeyttää lasku ja tehdä ylösvveto. Miten huonot pitää keliolot olla, että lento perutaan? @@Tapioonthemove
Onko totta, että Airbus A380 on haukannut 10000 litraa kerosiinia täydellä kuormalla nousussa siinä vaiheessa, kun on saavuttanut matkakorkeuden ja nopeuden?
Tulipa taas paljon asiaa. Paljon matkastuneena A320:lla ja pienkoneilla lentäneenä, ei tarvi Warriorissa huolehtia siipitankkien lämmöistä, kunhan päästät vesibensat ja osaat vaihtaa tankit L ,R tai Both
Sinulla on hyvä ja selkeä video, entä jos toinen lentäjä lähtee kapiiniin ja ohjaamaan jäänyt lentäjä lukitsee oven saako ohjaamoon palaava lentäjä oven auki ongelmitta.
Opetetaanko teillä tyyppikoulutuksessa ihan yksityiskohtaisesti miten lentokone toimii vai ohitetaanko asioita vaan tyyliin että ei tarvitse tietää miten asia toimii kunhan tiedätte mitä nappia painatte missä tilanteessa. On kuitenkin aika monimutkainen laitos niin onko paljon mistä ei ole hajuakaan miten asia on toteutettu.
Kun ei sinänsä koneiden anatomiaa ole kunnolla ajatellut niin jotenkin hurjilta tuntuu nuo litra/kilomäärät mitä koneeseen mahtuu.Mutta toki kulkupelikin on suuri.
Voisitko kommentoida tuota vanhaa juttua koskien Gimli Glider juttua vuodelta 1983, jolloin tankkaus meni pieleen Kanadassa kun sekoitettiin paunat ja kilot. Polttoaine loppui kesken lennon. Mutta lentäjät, kun osasivat laskea liitosuhdetta ihan käsin, laskeutuivat jollekkin hylätylle kentälle...
Kuinka usein järjestelmissä ilmenee vikatilanteita, että joutuisi vararatkaisuilla reagoimaan vai saadaanko ne helposti huollossa tunnistettua etukäteen?
Todella harvoin. Mulla on noin 5000 lentoa takana eikä ole kertaakaan mitään oikeasti merkittävää vikaa tullut lennolla. Esim polttoainejärjestelmä on toiminut aina niinkuin pitää. Lentokoneet on äärettömän luotettavia ja ne toimii. Huolto-organisaatiolla on tässä luonnollisesti hyvin merkittävä rooli.
Olisi ollut vielä kiinnostavaa kuulla, kuinka paljon polttoainetta saa tankeissa olla, jotta koneella voidaan laskeutua turvallisesti. Useinhan kone tyhjentää tankit jos joutuu yllättäen laskeutumaan.
Tankit voi olla nykykoneissa vaikka täynnä ja niillä voidaan tehdä lasku ihan turvallisesti. Polttoaineen ilmassa pois dumppausta ei juuri enää teknisesti rakenneta koneisiin. mm Finnairin A350 koneissa ei tätä enää ole ja niillä voi tehdä laskun turvallisesti maksimi lentoonlähtömassalla. Toki koneelle tehdään ns. ylipainotarkastus sen jälkeen.
Millon on aina se hetki lähdön jälkeen kun kapteeni sammuttaa turvavyön merkkivalon? Mikä proseduuri siinä on? Olen lentänyt paljon ja usein se sammuu noin 3km korkeudessa mutta joskus mennyt todella kauan ennen kuin sammuu, esim. 7-8km korkeuteen asti...
Kysymys: Joskus matkustajalentokone joutuu tyhjentämään tankit yläilmoissa ennen hätälaskua, mutta miksi näin ei tapahdu aina vaan videoilla näkee kun kone räjähtää tankit täynnä tulipalloksi maahan pudottuaan? Mitä rajoituksia liittyy tankkien tyhjentämiseen?
Leffat on leffoja. Nykykoneissa se polttoaineen dumppaaminen ilmassa on pois jätetty tekninen ratkaisu kun sitä ei juurikaan tarvita. On paljon esimerkkejä siitä, että kone ei räjähdä vaikka tekeekin hätälaskun.
@@Tapioonthemove Kiitos vastauksesta! Se, ettei dumppaamista juurikaan tarvita, koska vain harvoin kone syttyy palamaan metsään rysähtäessään, oli minulle uusi juttu. Pitää katsella vähemmän videoita.
Käytännössä homma menee niin että tankkaaja avaa koneen ulkopuolella tankkauspaneelin ja valitsee sinne lentäjien tilaaman polttoainemäärän. Esim 10 tonnia. Ja alkaa tankkaamaan. Hän sitten katsoo sitä mittaria milloin 10 tonnia on saavutettu ja lopettaa tankkaamisen / automaatti lopettaa tankkaamisen siinä kohtaa. Vasta sen jälkeen hänelle selviää paljonko tuli tankattua. Eli maapalveluiden ei tarvi tietää paljonko tankeissa on polttoainetta, vain se paljonko siellä pitää olla kun tankkaus on hoidettu.
@@Tapioonthemove Lufthansan 320 -koneen miehistö operoi tankkauksen ohjaamosta: Vihreä merkkilamppu koneessa indikoi että tankkaaja voi laittaa pumpun laulamaan ja kun valo sammui, tankkaus päättyi.
Kysymys2: Sanoit monessa kohtaa videolla, että Airbusin insinöörit ovat suunnitelleet sen ja sen varajärjestelmän polttoaineen turvaamiseksi jne. Eikö olisi ihanteellista, että lentokoneiden turvallisuusratkaisut olisivat avointa tietoa jota KAIKKIEN yhtiöiden insinöörit voisivat jakaa keskenään eikä koneenvalmistajien välinen kilpailu ja bisneksenteko olisi sallittua turvallisuudella? Matkustaja voisi silloin aina luottaa, että kaikissa koneissa täyttyy tietyt turvallisuusstandardit ja se lisäisi luottoa yleisesti lentämistä kohtaan. Ymmärrän, että tietysti tutkimustieto onkin kaikille avointa.
Niin, siinähän väkisinkin liikesalaisuudet vuotaisivat kilpailijoille.. parempi on että neutraali viranomainen valvoo sertifiointiprosessia ja jos turvallisuustaso ei ole vaaditulla tasolla, niin kone ei saa lentää/ei saa sertifiointia.
Kiitos oivasta ja informatiivisesta videosta! Videoehdotus olisi se lentokoneen tietokone.... mitä kaikkia tietoja siihen syötetään esim. autopilottia varten ja kuten myös reittipisteet, vai tuleeko ne suoraan lennonjohdolta jostain järjestelmästä? mulla on mielikuva, että olisit jollain videolla tätä käynyt läpi, mutten löydä sitä.
Teoriassa vois jossain harvinaisessa yksittäistapauksissa vaikuttaa, mutta käytännön elämässä ei juurikaan. Oli kiitotie kuiva tai liukas, ei lopulta vaikuta siihen paljonko polttoainetta tankataan.
Videolla taisin mainita että myös varoitus tulee jos polttoaine on liian kylmää. Mikä sitten antaa aikaa ohjaajille reagoida, jottei tuota jähmettymistä tapahtuisi. Mutta jos molemmat moottorit sammuu, niin konehan liitää.
Jos tankattaisiin täyteen, niin lyhyemmillä legeillä pitäisi karsia payloaddia eli paksit+rahti määrää. Lisäksi laskeutumisessa oltaisiin aivan liian painavia ja rasittaisi tarpeettomasti rakenteita.
Jokaisesta saapuvasta kuormasta Ilmailuhuoltomies ottaa näytteen, ns pilleritesti, missä polttoainetta vedetään sellaisen pillerin läpi. Pillerin paperin väri muuttuu jos polttoanieessa on vettä. Samalla hän mittaa saapuvan polttoaineen ominaispainon ja lämpötilan.
Kun lennätte pilven sisällä tai nousette sen yläpuolelle. Niin oletko nähnyt koskaan siellä enkeleitä istumassa taikka lentämässä. Ja miten varotte ettei kone törmää niihin? Onko taivaanisä koskaan vilkuttananut teille lennolla .
Valtaosa työntovoimasta tulee siitä kun ilmaa puhalletaan rajuja määrä taaksepäin. Mutta ei turbiini pyöri ilman polttoainetta. Sitä tarvitaan kuitenkin.
Jos lämpötilaero koneen matkustamon ja ulkoilman välillä voi olla jopa 90 astetta, eikö tämä vaadi valtavasti energiaa ylläpitää? Tapahtuuko lämmitys pelkästään sähköllä, vai hyödynnetäänkö moottorien hukkalåmpöä?
Ootko Tapsa ikinä miettinyt miten kauan polttoaine riittää maailmassa? Nimittäin kun öljyvarat alkaa ehtymään, niin varmasti ei siviilit lentele enää lomalle. Kulutus on valtavaa joka sekunti🤣 Jonkun mielestä tää voi kuullostaa hullulta, mut ku mennää 20v eteenpäin eipä enää kuullosta, eli mikä ilmailun tulevaisuus? Lyhyille matkoille on jo sähkökoneita, mut ei taida laajarunkokoneita voi sähköistää 13h lennolle😄👌 Polttoainettahan pystytään kyllä valmistamaan, mutta ei vissiin niin valtavia määriä mitä tarvitaan? Nyt jo nälänhätää yms...
Kaupallisissa lentokoneissa ei varmaan ole, mutta noissa military härveleissä voi olla, esim Omega Air. Kerran vahingossa näin sellaisen Flight Radarissa: Omega Airin DC-10 -tankkeri lähti Norjan Kristiansundista ja lensi Ruotsin yli kohti Tamperetta. Tampereen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin korkeudessa koneen transponderi meni pois päältä ja kone katosi. Kävikö spreijaamassa vai harjoitteliko ilmavoimien kanssa, en tiedä. Nykyiset ilmatankkausharjoitukset tehdään aina transponderi päällä ja lento on seurattavissa Flight Radarissa. Ei kai nuo spreijaukset ole ihan tuulesta temmattuja. Eräs mun tuttu tekee tutkimuksia: Aina kun on spreijattu, tiettyjä ilmiöitä tulee esiin hoidettavista ihmisistä. Tämä on kai sitä "ilmastomuutoksen" torjuntaa kemikaaleilla tai jotain muuta, mistä MSM ei kerro.
Koetko Tapio, että olet "normaalia" fiksumpi lentäjä? Tulee usein sellainen olo sun videoita katsoessa, että tietääkö muka jokainen lentäjä näin spesifisti kaiken koneista
En missään nimessä koe että olisin muita fiksumpi, en varmasti olekaan muita fiksumpi. Esimerkiksi tämä polttoainevideo. Varmasti jokaiselle A320 pilotille nämä oli itsestäänselvyyksiä mitä kävin videolla läpi. Sitten on lentostoryaiheita mitkä ei ole mitenkään olennaisia lentäjän työssä ja niistä otan erikseen selvää kun videon käsikirjoitusta väsäilen.
jep tykkäsin kuina paljon kerosiini litra maksaa? ja kuinkahan paljon esim. helsinki-bancok fin air lyö löpöö tankkiin ko ne lentää ilman väli laskua? kiitos jos jouvat vastaan):
Tämän päivän JET A1 Suomessa näyttää olevan 675USD per tonni. HEL-BKK välillä tankkaus nykyreiteillä on suunnilleen 65 tonnia. Paluulento BKK-HEL on suunnilleen 85 tonnia.
En ole koskaan lentänyt lentokonetta missä olisi polttoaineen dumppausmahdollisuus. Se on nykypäivänä hyvin harvinainen ominaisuus lentokoneissa kun sitä ei enää tarvita.
Tuosta idg:n öljyn lämpötilasta löytyy melko hyvä video Justplanelta. Swissairin 340:n bussi joutui kääntymään takaisin kuritsi-shanngai lennolta joskus yli 10 vuotta sitten, kun idg:n öljyn lämpötila alkoi nousta ja sitä myöten moottoriöljynkin lämpötilat jne alkoi nousta. Sattumalta juuri tuolla lennolla oli Justplanesin kamerat.
Jossain vanhemmissa koneissa on se dumppausoptio. Uusimmissa sitä ei enää ole. Se dumppaus sovitaan tietylle alueelle lennonjohdon kanssa. Lasketaan montako tonnia pitää dumpata ja sitten se tehdään.
Terve Tapio, mitä tapahtuu jos toisen siiven polttoaineventtiilit syystä tai toisesta menee rikki. Eikö kone mene epäbalanssiin jos toiselta puolelta ainoastaa kuluu polttoainetta? Vai onko tämmöinen edes mahdollista
juu, tuo siipien kärki viimeisenä tankkina olikin hyvin selitetty. Polttoaineen massa estää siiven kärkien herkkyyttä flutteroida, eli polttoaineen massa toimii hidastimena siipien nopeatempoisemmalle värinälle. kaikkea sitä oppii aina.
Vieläkös mäntäkäyttöisissä pienkoneissa käytetään lyijyllistä polttoainetta ilmailussa? Vielä pari vuotta sitten ainakin näin maakuntakentillä tätä lyijyllistä versiota.
Työpari yleensä aina vaihtuu eri päivälle. Työnantaja antaa työvuorolistan että mitä kohteita kukakin lentää. Lentoja voi myös toivoa, ja firma pyrkii ne toiveet toteuttamaan.
@@kariaro6976 ne vähän vaihtelee mikä milloinkin on suosikki, mutta kaikki minne on vähän erikoisempi lähestyminen tai upeat maisemat. Korfu on tällä hetkellä yksi suosikeista.
Niin, unohtui vastata tuohon jälkimmäiseen. Eli onhan meillä useita eri kansallisuuksia edustettuina lentäjissä. Kaikkien toki pitää osata puhua sujuvaa saksaa.
Näin siivoojana olisi mielenkiintoista tietää kuinka usein lentokonetta siivotaan "perusteellisemmin" eli tarkemmin. Koneethan ovat lähes aina liikkeellä. Ja onko esimerkiksi ohjaamon tiloihin määritelty tarkempi siivous ettei pintoja pyyhittäessä vahingossa tule liikuteltua kytkimiä.
Kone siivotaan meillä joka lennon jälkeen, siihen kuuluu mm. lattian imurointi. En osaa sanoa kuinka usein sitten on ”perusteellisempi” siivous. Veikkaan että parin kolmen viikon välein huoltojen yhteydessä.
Tein tuossa lennonjohto koulutukseen esivalita kokeen . Yks kysymys mua ihmetytti tai aika moni muukin 😂 mutta mitä meinataan asematasolla koska mun mielestä kaikki 4 vastausta olis voinut olla oikeita .
Kiitos vastauksesta , se meni sit väärin 😢😂 No mulla kävi vähän huono säkä noh omaa tyhmyyttäni sekin. En älynnyt missä se kirjallisuus on kokeeseen , vaikka kyselin sitä mutta sain epämääräisen vastauksen . No mä ajattelin se on testi osioissa , no se meni suoraan testiin , no mä ajattelin avioniikasta kiinnostunut tuskin nyt mikään hankala koe , olin vahvasti väärässä 😂 seuraavana päivänä sit löysinkin sen koemateriaalin oli vaatimattomat 281 sivua luotettavaa😅 muutaman tunnin päästä saan tietää kokeen tulokset toisaalta jännittää mutta toisaalta tietää ettei ihan laskeuduttu lentotukialukselle 😂😂
@@Metadonimiesnooh asematasosta on mun mielestä puhuttu aikapaljon eri muodoissa ja vastaus vaihtoehtot sai vähän hämilleen. No tieten jos kokseesta saa 29/30 oikein ja toi on väärin vastattu ,olet oikeassa en ole sovelias ammattiin 👍
Mielenkiintinon video jällen kerran! Olen ymmärtänyt, että toisin kuin pikkubussissa, monesti laajarunkokoneissa keskitankki on kapasiteetiltaan suurin.
Oon niin epätekninen ihminen kuin vaan voi olla, mutta nää videot jaksaa aina kiinnostaa. Kiitos näistä🙂
Ihan vain sivuhuomiona että olisit varmasti myös hyvä opettaja! Esität asiat ymmärrettävästi ja sinua kuuntelee mielellään! 🙂
Kiitoksia hyvästä esityksestä. Olen Varia:n Part147 lentokoneasentaja linja järjestelmäopettaja. Opetuksessa käytän paljon CAE:n A320 M/FTD simulaattoria. Tänne voi tulla kuvaamaan muitakin järjestelmiä, kunhan ajasta sovitaan.
Kiitos yhteydenotosta. Pidän tämän mielessä 👍👍
Lapin Lennostossa tuli koneita tankkailtua inttiaikana :)
Mieletön video, hienoa saada tietoa myös tästä asiasta👍👍👍👍
Olipas mielenkiintoinen aihe, eipä sitä osaa moisia asioita ajatellakkaan. huippua!
Taas tekis mieli lähteä kavereiden kanssa kaljalle. Olis niiiiin paljon fiksu olo ja mielettömästi, joidenkin mielestä, turhaa tietoa päässä 😀
Oli helkkarin mielenkiintoinen video, taas kerran.
Mahtavaa että jaksat jakaa tietoutta johon ei yleensä törmää! Kiitos siitä. Jos vain jaksat / kiinnostaa / jne ... , olisi hienoa kuulla lisää näistä. Aion kerätä koko sarjan kunhan tästä taas selviän.
Hyvä ja kiinnostava video.
Hienoa. Jälleen mielenkiintoista teknistä tietoa koneesta. :)
Tulipa taas erittäin mielenkiintoista asiaa. Jess! 😊👍.
Mielenkiintoinen video taas 👍 Vähän erilainen järjestelmä kuin meillä rekassa 😅
Jaksoidea: matkustajalentokonemallien erikoisversioita maailmalla, ja käytäisiin läpi vaikkapa ominaisuuksia niistä? Esim air force one ja omasuojausjärjestelmät jne.. onhan noita
Terve! Mahtavaa et tuli taas uus video! Kiitos siitä. Oon ollu ihan pienestä asti ihan lentokonehullu. Oon miettinyt että voisko noita turvademosdraatio pakkauksia (happinaamari/turvavyö/ pelastusliivi) ostaa jostain?
Kiitos, paljon tuttua mutta myös paljon uutta tietoa hyvin esitettynä. Muistaakseni Bojong 727 vaati balanssipolttoainetta kun ne joskus lensi tyhjänä muualle. Kylmissä olosuhteissa kuumailmapallon kaasupulloihin lisätään typpeä ponneaineeksi.
Tuota kuumailmapallon typpi-ponnekaasua en tiennyt. Kiitos tästä 👌
Moi ja kiitos jälleen hyvästä videosta!
Tulipa mieleen kysyä että mistähän johtuu kun toisinaan lähdössä on pakokaasun käryä matkustamossa?
Se voi johtua siitä että APU:n vuodatusilma nappaa mukaansa kerosiinin katkua kun APU:n bleed ilmanotto otetaan käyttöön. Tätä voi joskus sattua. Ei ole mitenkään vaarallista kun ilma vaihtuu matkustamossa 1-2 minuutissa.
Olis kiva nähdä lentäjän my day tai my week😁
Eiköhän se onnistu tässä jossain välissä
Mielenkiintoinen aihe lentäjän näkökulmasta näin tankkaajalle👍
Tankkasin Helsinki-Vantaalla 1989-92. Oletko näinä päivinä samoissa hommissa?
@@mattipaivinen3568 okei! Jep mä olen mennyt vasta vuonna 20 ja edelleen siellä ollaan👍
@@samupylvanainen8535 Olin Shell-ilmailuhuollossa. Kivoja muistoja varsinkin kesäöinä. Talvella hiton kylmä pönöttää MD80 siiven alla ja lomalaiset olivat t-paidoissa koneen sisäällä.
Anteeksi tapio vaikka tänne nämä ei kuulu ,mutta sain kokeesta lukematta ja perus innostus ilmailun tiedolla sain kokeesta 12/30 ja olen työllistetty pitkillä päivillä ,tavallaan olen tyytyväinen ,mutta tuskin tulee jatkoon pääsyä
Mielenkiintoinen video jälleen kerran, kiitos! Kuinka paljon lentäjä voi vaikuttaa polttoaineen kulutukseen lennon aikana?
sellaset 3-5% pystyy säästämään kulutuksessa kun optimoi lentoa.
Olipa taas mielenkiintoinen video👍
Hyvä video taas. Polttoaineesta olisi hyvä siirtyä A320 sarjan koneiden hydrauliikkajärjestelmiin Green, Blue, Yellow vähän syvemmin sekä PTU:n toimintaan. 🦮
Voitko kertoa jollain videolla lentokoneen vakiovarustuksesta, eli varusteita joita joka lennolla on mukana?
Kiitos ideasta.
Taas yksi asia jota arvostan lentäjissä,ymmärtää miten tekniikka toimii siinä mitä ”ajaa”. Varmasti osaa ajaa paremmin kun ymmärtää miten kone toimii teknisesti,oli se sitten vaikka työkone kuorma-auto tai mikä vaan.
On nää sunnuntai illat mukavia kun mielenkiintoinen lentostory aina tulee 👍
Muuten meni ihan oikein, mutta IDG:en ei mene polttoainetta. Polttoaineen lämmitys tapahtuu fuel cooled, Oil coolerilla joka on erillinen käikäle toisella puolella pataa.
🫡 kiitos tarkennuksesta 👍👍
Moi, olipa mielenkiintoista asiaa polttoainejärjestelmästä. AIka hurjannäkiöstä oli flutter ilmiö. Olekto tehnyt juttua rakenteiden turvakertoimista ja lennonaikaisista rakenteiden elämisestä? esim siivenkärjen maksimisiirtymät iman pysyviä muodonmuutoksia. Millaisia laajenemisia tai supistumisia tulee maassa olon ja matkalentokorkeuden välillä? Laskutelineiden lujuusmitoitus oloisi myös aika mielenkiintoinen aihe.
Tästä aiheesta osaa lentotekniikan diplomi-insinöörit kertoa paremmin kuin minä.
Kiitos vastauksesta. Pitänee sitten kaivella tietoa netistä.
En ole kaikkia juttujasi ehtinyt katsoa. Onko omakohtaisa kokemuksia huonossa kelissä laskeutumisesta kuten sade, sumu, puuskainen sivutuuli yms. Missä vaiheessa pitää keskeyttää lasku ja tehdä ylösvveto. Miten huonot pitää keliolot olla, että lento perutaan? @@Tapioonthemove
Onko totta, että Airbus A380 on haukannut 10000 litraa kerosiinia täydellä kuormalla nousussa siinä vaiheessa, kun on saavuttanut matkakorkeuden ja nopeuden?
Eli noin 8000kg. Kuulostaa ihan mahdolliselta luvulta.
Tulipa taas paljon asiaa. Paljon matkastuneena A320:lla ja pienkoneilla lentäneenä, ei tarvi Warriorissa huolehtia siipitankkien lämmöistä, kunhan päästät vesibensat ja osaat vaihtaa tankit L ,R tai Both
Seuraavaksi video a320:n flaresta versus crj.
Hyvä video jälleen!👍 Osaatko sanoa paljon sitä kerosiinia palaa nousun aikana? :D
Riippuu niin paljon kaikista muuttujista, mutta reittikorkeuteen nousu vie sen pari tonnia kerosiinia suunnilleen.
Sinulla on hyvä ja selkeä video, entä jos toinen lentäjä lähtee kapiiniin ja ohjaamaan jäänyt lentäjä lukitsee oven saako ohjaamoon palaava lentäjä oven auki ongelmitta.
Luonnollisesti tämäkin on muutettu Germanwings 9525 jälkeen, mutta et kyllä taida mitään suoraa vastausta saada.
Kuinka vaarallista lentämisen säteily on matkustajille/ henkilökunnalle
Yhtä vaarallista kuin röntgensäteily on potilaalle ja röntgenhoitajille. Eli ei ole vaarallista.
Mycket intressant video alltid lär man sig nåt nytt
Kiitos mielenkiintoisesta videosta. 5/5
Opetetaanko teillä tyyppikoulutuksessa ihan yksityiskohtaisesti miten lentokone toimii vai ohitetaanko asioita vaan tyyliin että ei tarvitse tietää miten asia toimii kunhan tiedätte mitä nappia painatte missä tilanteessa.
On kuitenkin aika monimutkainen laitos niin onko paljon mistä ei ole hajuakaan miten asia on toteutettu.
Kyllä järjestelmät käydään läpi kattavasti. Teoriavaihe kestää kuitenkin pari viikkoa missä käydään asiat läpi hyvinkin kattavasti.
Turbiinimoottorille kelpaa mikä tahansa nestemäinen polttoaine.
Mikä siinä tuli, kun Boeing kokeili uusiutuvaa dieseliä 10 vuotta sitten, niin miksei se päätynyt käytäntöön?
2 minuutin kohalla joutu iha nostaa kuulokkeita et omatko pyykit siel valmistu, mut oliki videossa näköjään :D. Vain LG pyykkarin omaavat tietää
Tietäjät tietää 😂 hyvin bongattu 🤝
Mä kuuntelin samaa ja mietin että laitoinko kuitenkin pyykit. Hauska yksityiskohta 😊
Haha sama täällä! Laitoin pauselle videonkin kun ajattelin että "no niin nyt ne on valmiit" kunnes tajusin että eihän mä ollut edes pyykkäämässä.
Kun ei sinänsä koneiden anatomiaa ole kunnolla ajatellut niin jotenkin hurjilta tuntuu nuo litra/kilomäärät mitä koneeseen mahtuu.Mutta toki kulkupelikin on suuri.
Kuskasin kerran 140 t litraa DC-10 -koneeseen (Helsinki - Tokio, joka meni pohjoista reittiä).
Kun tankataan vieraalla kentällä lähteekö siitä lasku pääkonttoriin vai pitääkö kapun kaivaa kortti esiin?
Laskutus on hoidettu, eikä kippareiden tarvi sitä miettiä
Voisitko kommentoida tuota vanhaa juttua koskien Gimli Glider juttua vuodelta 1983, jolloin tankkaus meni pieleen Kanadassa kun sekoitettiin paunat ja kilot. Polttoaine loppui kesken lennon. Mutta lentäjät, kun osasivat laskea liitosuhdetta ihan käsin, laskeutuivat jollekkin hylätylle kentälle...
Hyvin tiivistit tapahtuneen. Eipä mulla ole siihen hirveästi lisättävää. Noin siinä kävi, inhimillinen virhe hyvin kriittisessä hommassa.
Mites nykyään Jenkkilässä: tilataanko polttoainetta kiloissa?
En tiedä. En ole Jenkeissä ilmaillut 🤷♂️
Aihe-ehdotus: Maallikon mahdollisuudet seurata maailman lentoliikennettä livenä? Esim. ohjelman Flightradar24 käyttö?
Millä estetään tankien sisäpuolinen kuuretuminen.
Sillä ettei sinne tankkiin päästetä vettä mikä voi jäätyä/muuttua kuuraksi
Kuinka usein järjestelmissä ilmenee vikatilanteita, että joutuisi vararatkaisuilla reagoimaan vai saadaanko ne helposti huollossa tunnistettua etukäteen?
Todella harvoin. Mulla on noin 5000 lentoa takana eikä ole kertaakaan mitään oikeasti merkittävää vikaa tullut lennolla. Esim polttoainejärjestelmä on toiminut aina niinkuin pitää. Lentokoneet on äärettömän luotettavia ja ne toimii. Huolto-organisaatiolla on tässä luonnollisesti hyvin merkittävä rooli.
Olisi ollut vielä kiinnostavaa kuulla, kuinka paljon polttoainetta saa tankeissa olla, jotta koneella voidaan laskeutua turvallisesti. Useinhan kone tyhjentää tankit jos joutuu yllättäen laskeutumaan.
Tankit voi olla nykykoneissa vaikka täynnä ja niillä voidaan tehdä lasku ihan turvallisesti. Polttoaineen ilmassa pois dumppausta ei juuri enää teknisesti rakenneta koneisiin. mm Finnairin A350 koneissa ei tätä enää ole ja niillä voi tehdä laskun turvallisesti maksimi lentoonlähtömassalla. Toki koneelle tehdään ns. ylipainotarkastus sen jälkeen.
Tankataanko yleensä jokaisella käännöllä?
Kyllä
Miten on varauduttu siihen, että tankattava kerosiini ei olisi lentokelpoista? Virhe valmistuksessa tai sabotaasi.
Polttoaineen laatu tarkastetaan testillä säännöllisesti.
Millon on aina se hetki lähdön jälkeen kun kapteeni sammuttaa turvavyön merkkivalon? Mikä proseduuri siinä on? Olen lentänyt paljon ja usein se sammuu noin 3km korkeudessa mutta joskus mennyt todella kauan ennen kuin sammuu, esim. 7-8km korkeuteen asti...
Riippuu yhtiön käytännöistä. Monessa firmassa 3 km / 10 000 jalkaa, mutta toki jos on huonoa säätä niin odotetaan.
Juuri näin, toki joskus ne saattaa unohtua ottaa pois päältä. Sellaistakin tapahtuu.
Kysymys: Joskus matkustajalentokone joutuu tyhjentämään tankit yläilmoissa ennen hätälaskua, mutta miksi näin ei tapahdu aina vaan videoilla näkee kun kone räjähtää tankit täynnä tulipalloksi maahan pudottuaan? Mitä rajoituksia liittyy tankkien tyhjentämiseen?
Leffat on leffoja. Nykykoneissa se polttoaineen dumppaaminen ilmassa on pois jätetty tekninen ratkaisu kun sitä ei juurikaan tarvita. On paljon esimerkkejä siitä, että kone ei räjähdä vaikka tekeekin hätälaskun.
@@Tapioonthemove Kiitos vastauksesta! Se, ettei dumppaamista juurikaan tarvita, koska vain harvoin kone syttyy palamaan metsään rysähtäessään, oli minulle uusi juttu. Pitää katsella vähemmän videoita.
Kiitos hienosta videosta! 👍
Ilmailuinsinöörit on kyllä fiksuja. Nostan hatun päästä. Itse olen vain matemaatikko.
Mistä maapalvelu tietää paljonko koneessa on poltsikkaa eri tankeissa ennestään ennen tankkausta "pohjalla", että osaavat lisätä oikean määrän?
Käytännössä homma menee niin että tankkaaja avaa koneen ulkopuolella tankkauspaneelin ja valitsee sinne lentäjien tilaaman polttoainemäärän. Esim 10 tonnia. Ja alkaa tankkaamaan. Hän sitten katsoo sitä mittaria milloin 10 tonnia on saavutettu ja lopettaa tankkaamisen / automaatti lopettaa tankkaamisen siinä kohtaa. Vasta sen jälkeen hänelle selviää paljonko tuli tankattua.
Eli maapalveluiden ei tarvi tietää paljonko tankeissa on polttoainetta, vain se paljonko siellä pitää olla kun tankkaus on hoidettu.
@@Tapioonthemove Lufthansan 320 -koneen miehistö operoi tankkauksen ohjaamosta: Vihreä merkkilamppu koneessa indikoi että tankkaaja voi laittaa pumpun laulamaan ja kun valo sammui, tankkaus päättyi.
@@mattipaivinen3568 näitä eri lisävarusteoptioita on varmasti useita erilaisia
Kysymys2: Sanoit monessa kohtaa videolla, että Airbusin insinöörit ovat suunnitelleet sen ja sen varajärjestelmän polttoaineen turvaamiseksi jne. Eikö olisi ihanteellista, että lentokoneiden turvallisuusratkaisut olisivat avointa tietoa jota KAIKKIEN yhtiöiden insinöörit voisivat jakaa keskenään eikä koneenvalmistajien välinen kilpailu ja bisneksenteko olisi sallittua turvallisuudella? Matkustaja voisi silloin aina luottaa, että kaikissa koneissa täyttyy tietyt turvallisuusstandardit ja se lisäisi luottoa yleisesti lentämistä kohtaan. Ymmärrän, että tietysti tutkimustieto onkin kaikille avointa.
Niin, siinähän väkisinkin liikesalaisuudet vuotaisivat kilpailijoille.. parempi on että neutraali viranomainen valvoo sertifiointiprosessia ja jos turvallisuustaso ei ole vaaditulla tasolla, niin kone ei saa lentää/ei saa sertifiointia.
@@Tapioonthemove Kiitos vastauksesta ja hyvistä selostuksista ilmailun alalta! Keep up good work!👍
Kiitos oivasta ja informatiivisesta videosta! Videoehdotus olisi se lentokoneen tietokone.... mitä kaikkia tietoja siihen syötetään esim. autopilottia varten ja kuten myös reittipisteet, vai tuleeko ne suoraan lennonjohdolta jostain järjestelmästä? mulla on mielikuva, että olisit jollain videolla tätä käynyt läpi, mutten löydä sitä.
Polttoaineessa on 10 kWh/kg.
Lennätkö ens talvena Kittilään Discoveryn avauslennon?
Hyvin todennäköisesti.
Eipä liity polttoaineeseen..jos nyt lennät 320...pystyisitkö lentämään esim. 380 tuosta vain kylmiltään?
En pystyisi
Teetkö tänä kesänä videon Vaasan lentonäytöksestä?
Olisi tosi kiva jos tekisit!
Kysyn, että voiko kiitotien olosuhteet vaikuttaa tankattavaan polttoaineen määrään lähdössä?
Teoriassa vois jossain harvinaisessa yksittäistapauksissa vaikuttaa, mutta käytännön elämässä ei juurikaan. Oli kiitotie kuiva tai liukas, ei lopulta vaikuta siihen paljonko polttoainetta tankataan.
Muistatko oikeasti kaiken tämän opiskelu vuosilta?
En tietenkään. Lentäjän koko ura on kertaamista, lukemista, uuden oppimista. Lueskelen eri manuaaleja pitkillä lennoilla.
entä jos ei jostain syystä huomata katsoa kerosiinin lämpötilaa ja se hyytelöityy ja moottorit sammuu?
Videolla taisin mainita että myös varoitus tulee jos polttoaine on liian kylmää. Mikä sitten antaa aikaa ohjaajille reagoida, jottei tuota jähmettymistä tapahtuisi. Mutta jos molemmat moottorit sammuu, niin konehan liitää.
Miksi koneita ei tankata täyteen kerrallaan. Luulis toki koneen paino menee sen verran suureksi, että matkakin pitenee ylimääräisestä painosta.
Jos tankattaisiin täyteen, niin lyhyemmillä legeillä pitäisi karsia payloaddia eli paksit+rahti määrää. Lisäksi laskeutumisessa oltaisiin aivan liian painavia ja rasittaisi tarpeettomasti rakenteita.
Ylimääräisen, ”tarpeettoman” polttoaineen mukana kuljettaminen lisää polttoaineen kulutusta ja siten se maksaa.
@@Tapioonthemove vähän kuin autossakin mitä enenmmän lastia sitä enemmän kuluttaa polttoainetta. Kiitos vastauksesta
Moro. täälläJohtajan matkassa live stream. mainostan sun just sinua livessä. ja oon ite playa del ingles
mikä sun lento uralla ollut vakavin häiriö mikä sun lentämään koneeseen on tullut ei lasketa simulaattori harjoittelua
5000 lentoa on takana, vakavin häiriö on ollut nokkapyöräohjauksen rikkoutuminen.
Otetaanko JET-A:sta laatunäytteitä, miten valvotaan esim. että vettä ei pääse kertymään sen sekaan?
Otetaan.
Jokaisesta saapuvasta kuormasta Ilmailuhuoltomies ottaa näytteen, ns pilleritesti, missä polttoainetta vedetään sellaisen pillerin läpi. Pillerin paperin väri muuttuu jos polttoanieessa on vettä. Samalla hän mittaa saapuvan polttoaineen ominaispainon ja lämpötilan.
Kun lennätte pilven sisällä tai nousette sen yläpuolelle. Niin oletko nähnyt koskaan siellä enkeleitä istumassa taikka lentämässä. Ja miten varotte ettei kone törmää niihin? Onko taivaanisä koskaan vilkuttananut teille lennolla .
Ei ole enkeleitä tullut vastaan, enkä ole muitakaan vilkutuksia nähnyt.
Kiva kevennys.
Eikös lentokoneiden suihkumoottorit toimi ilmalla. Polttoainetta tarvitaan vähäisessä määrin vain lähtö kiihdytyksessä antamaan lisää tehoa.
Valtaosa työntovoimasta tulee siitä kun ilmaa puhalletaan rajuja määrä taaksepäin. Mutta ei turbiini pyöri ilman polttoainetta. Sitä tarvitaan kuitenkin.
Jos lämpötilaero koneen matkustamon ja ulkoilman välillä voi olla jopa 90 astetta, eikö tämä vaadi valtavasti energiaa ylläpitää? Tapahtuuko lämmitys pelkästään sähköllä, vai hyödynnetäänkö moottorien hukkalåmpöä?
Moottoreista otetaan kuumaa vuodatusilmaa joka lauhduttimen kautta ohjataan matkustamoon lämpimänä ilmana.
Onko kerosiini käytännössä dieselöljyä josta poistettu parafiini? Eli on kuivempaa eli polttoainejärjestelmä ei tarvitse voiteluainetta?
En ole perehtynyt kerosiinin valmistukseen.
En osaa sanoa 🤷♂️
Kiitos ja kumarus -jälleen.
Ootko Tapsa ikinä miettinyt miten kauan polttoaine riittää maailmassa? Nimittäin kun öljyvarat alkaa ehtymään, niin varmasti ei siviilit lentele enää lomalle. Kulutus on valtavaa joka sekunti🤣 Jonkun mielestä tää voi kuullostaa hullulta, mut ku mennää 20v eteenpäin eipä enää kuullosta, eli mikä ilmailun tulevaisuus? Lyhyille matkoille on jo sähkökoneita, mut ei taida laajarunkokoneita voi sähköistää 13h lennolle😄👌 Polttoainettahan pystytään kyllä valmistamaan, mutta ei vissiin niin valtavia määriä mitä tarvitaan? Nyt jo nälänhätää yms...
En ole miettinyt.
Eikö ole chemtrail tankkia 😁
Kaupallisissa lentokoneissa ei varmaan ole, mutta noissa military härveleissä voi olla, esim Omega Air. Kerran vahingossa näin sellaisen Flight Radarissa: Omega Airin DC-10 -tankkeri lähti Norjan Kristiansundista ja lensi Ruotsin yli kohti Tamperetta. Tampereen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin korkeudessa koneen transponderi meni pois päältä ja kone katosi. Kävikö spreijaamassa vai harjoitteliko ilmavoimien kanssa, en tiedä. Nykyiset ilmatankkausharjoitukset tehdään aina transponderi päällä ja lento on seurattavissa Flight Radarissa. Ei kai nuo spreijaukset ole ihan tuulesta temmattuja. Eräs mun tuttu tekee tutkimuksia: Aina kun on spreijattu, tiettyjä ilmiöitä tulee esiin hoidettavista ihmisistä. Tämä on kai sitä "ilmastomuutoksen" torjuntaa kemikaaleilla tai jotain muuta, mistä MSM ei kerro.
Kiitos videosta!
Koetko Tapio, että olet "normaalia" fiksumpi lentäjä? Tulee usein sellainen olo sun videoita katsoessa, että tietääkö muka jokainen lentäjä näin spesifisti kaiken koneista
En missään nimessä koe että olisin muita fiksumpi, en varmasti olekaan muita fiksumpi. Esimerkiksi tämä polttoainevideo. Varmasti jokaiselle A320 pilotille nämä oli itsestäänselvyyksiä mitä kävin videolla läpi.
Sitten on lentostoryaiheita mitkä ei ole mitenkään olennaisia lentäjän työssä ja niistä otan erikseen selvää kun videon käsikirjoitusta väsäilen.
jep tykkäsin kuina paljon kerosiini litra maksaa? ja kuinkahan paljon esim. helsinki-bancok fin air lyö löpöö tankkiin ko ne lentää ilman väli laskua? kiitos jos jouvat vastaan):
Tämän päivän JET A1 Suomessa näyttää olevan 675USD per tonni. HEL-BKK välillä tankkaus nykyreiteillä on suunnilleen 65 tonnia. Paluulento BKK-HEL on suunnilleen 85 tonnia.
Kiitos ko kerroit! Turvallisia lentoja!
Kuulukos tuo boltsikan lämpötilan tarkastelu reittipisteen kohdalla tehtävään proseduuriin?
Ei kuulu virallisesti, mutta samallahan sitä kyllä voi siinä kohtaa lämpötiloja vilkaista
ua-cam.com/video/DWqwzCTIW3Q/v-deo.html Sanoit että ehkä joskus joo. Oletko ollut koskaan 747 kyydissä, ja jos olit mitä tykkäsit.
Oon muutaman kerran matkustanut Jumbon kyydissä. Pari kertaa KLM:n B747:lla ja muutaman kerran Lufthansan B747:lla.
Olipas kiva tietää "kerssin" liikkumisesta eri paikoista toiseen 👍
olekko joutunu tilanteeseen et olet joutunu pumppaan kerosiiniä taivaalle lennonaikana
En ole koskaan lentänyt lentokonetta missä olisi polttoaineen dumppausmahdollisuus. Se on nykypäivänä hyvin harvinainen ominaisuus lentokoneissa kun sitä ei enää tarvita.
ai se niinkun loppu semmonen menetelmä@@Tapioonthemove
Tuosta idg:n öljyn lämpötilasta löytyy melko hyvä video Justplanelta. Swissairin 340:n bussi joutui kääntymään takaisin kuritsi-shanngai lennolta joskus yli 10 vuotta sitten, kun idg:n öljyn lämpötila alkoi nousta ja sitä myöten moottoriöljynkin lämpötilat jne alkoi nousta. Sattumalta juuri tuolla lennolla oli Justplanesin kamerat.
Joo, totta muuten. Oon kyseisen videon nähnytkin. Sammuttivat ko moottorin, dumppasivat polttoainetta ja palasivat takaisin Zürichiin 👍
Miten käytännössä tapahtuu polttoaineen ”dumppaus” jossain hätätapauksessa?
Jossain vanhemmissa koneissa on se dumppausoptio. Uusimmissa sitä ei enää ole.
Se dumppaus sovitaan tietylle alueelle lennonjohdon kanssa. Lasketaan montako tonnia pitää dumpata ja sitten se tehdään.
Esim airbussin 350-laajiksessa ei ole enää dumppia. Laskutelineet on mitoitettu ylipainolaskuille, joka on oma proseduurinsa. t: lentskari-nsinööri.
Uskotko vetyyn tulevaisuuden polttoaineena?
Juu
Terve Tapio, mitä tapahtuu jos toisen siiven polttoaineventtiilit syystä tai toisesta menee rikki. Eikö kone mene epäbalanssiin jos toiselta puolelta ainoastaa kuluu polttoainetta? Vai onko tämmöinen edes mahdollista
Polttoainetta voidaan siirtää tankista toiseen tarvittaessa, mutta ei se epätasapaino ole niin suuri etteikö kone sitä hallitse.
juu, tuo siipien kärki viimeisenä tankkina olikin hyvin selitetty. Polttoaineen massa estää siiven kärkien herkkyyttä flutteroida, eli polttoaineen massa toimii hidastimena siipien nopeatempoisemmalle värinälle.
kaikkea sitä oppii aina.
Vieläkös mäntäkäyttöisissä pienkoneissa käytetään lyijyllistä polttoainetta ilmailussa? Vielä pari vuotta sitten ainakin näin maakuntakentillä tätä lyijyllistä versiota.
Juu, käytetään. Osa koneista on kuitenkin siirtynyt jo JET A-1 käyttöön.
7:21 Miksi koneessa on vain yksi battery päällä kun eikös molemmat laiteta samaan aikaan?
Kyllähän siinä on molemmat akut päällä..
pääsitkö ilmailuopistoon yo todistuksella vai sillä ekalla pääsykokeella ja minkälaisia kirjaimia kirjoitit yo kokeissa.
Yo todistuksella pääsin. En muista enää tarkkoja arvosanoja. Keskiarvo oli kuitenki 8,2
jes Kiitos vastauksesta
@@Tapioonthemove
Sellanen että kuka määrää lentokohteen ja onko aina sama perämies onko teillä siellä monta kansalisuutta lentäjissä
Työpari yleensä aina vaihtuu eri päivälle. Työnantaja antaa työvuorolistan että mitä kohteita kukakin lentää. Lentoja voi myös toivoa, ja firma pyrkii ne toiveet toteuttamaan.
Mikä on sinun lempi kohde lentää europassa
@@kariaro6976 ne vähän vaihtelee mikä milloinkin on suosikki, mutta kaikki minne on vähän erikoisempi lähestyminen tai upeat maisemat. Korfu on tällä hetkellä yksi suosikeista.
Niin, unohtui vastata tuohon jälkimmäiseen. Eli onhan meillä useita eri kansallisuuksia edustettuina lentäjissä. Kaikkien toki pitää osata puhua sujuvaa saksaa.
onko kerosiini miten herkkää syttymään jos vertaa esim. Bensaan.
Bensan leimahduspiste on -46 astetta.
Kerosiinin leimahduspiste on yli 64 astetta. Bensiini on huomattavasti herkempi syttymään kuin kerosiini.
Näin siivoojana olisi mielenkiintoista tietää kuinka usein lentokonetta siivotaan "perusteellisemmin" eli tarkemmin. Koneethan ovat lähes aina liikkeellä. Ja onko esimerkiksi ohjaamon tiloihin määritelty tarkempi siivous ettei pintoja pyyhittäessä vahingossa tule liikuteltua kytkimiä.
Kone siivotaan meillä joka lennon jälkeen, siihen kuuluu mm. lattian imurointi. En osaa sanoa kuinka usein sitten on ”perusteellisempi” siivous. Veikkaan että parin kolmen viikon välein huoltojen yhteydessä.
Jotkut sankarikuskit desinfioivat ohjaamon ennen lentoa desinfiointipyyhkeillä :D.
Myös esim Boeing 737:le saa lisätankit. Paksimäärä luokkaa 80-100 eli puolet vähemmän koska mtow.
Tein tuossa lennonjohto koulutukseen esivalita kokeen . Yks kysymys mua ihmetytti tai aika moni muukin 😂 mutta mitä meinataan asematasolla koska mun mielestä kaikki 4 vastausta olis voinut olla oikeita .
Asemataso on se alue missä lentokoneet on pysäköitynä.
Kiitos vastauksesta , se meni sit väärin 😢😂 No mulla kävi vähän huono säkä noh omaa tyhmyyttäni sekin. En älynnyt missä se kirjallisuus on kokeeseen , vaikka kyselin sitä mutta sain epämääräisen vastauksen . No mä ajattelin se on testi osioissa , no se meni suoraan testiin , no mä ajattelin avioniikasta kiinnostunut tuskin nyt mikään hankala koe , olin vahvasti väärässä 😂 seuraavana päivänä sit löysinkin sen koemateriaalin oli vaatimattomat 281 sivua luotettavaa😅 muutaman tunnin päästä saan tietää kokeen tulokset toisaalta jännittää mutta toisaalta tietää ettei ihan laskeuduttu lentotukialukselle 😂😂
Ei oo sun juttu toi ammatti jos tota et tiennyt
@@Metadonimiesnooh asematasosta on mun mielestä puhuttu aikapaljon eri muodoissa ja vastaus vaihtoehtot sai vähän hämilleen. No tieten jos kokseesta saa 29/30 oikein ja toi on väärin vastattu ,olet oikeassa en ole sovelias ammattiin 👍
@@Metadonimies Kerroppas mikä on VFR 270matka lentosuunnalla matkalentokorkeustaulukon mukainen lentopinta
paljo kerosiini mahtuu tankki autoon
Googlen mukaan 20.000-34.000 litraa, riippuen auton säiliön koosta.
Intissä meillä oli 26 000 litraset säiliöt autoissa. Kärryssä taisi olla hieman enemmän
Muistaaksen puoliperävunuun meni 58 tuhatta litraa. Täysyhdistelmään yli 60 tuhatta litraa.
Mielenkiintinon video jällen kerran! Olen ymmärtänyt, että toisin kuin pikkubussissa, monesti laajarunkokoneissa keskitankki on kapasiteetiltaan suurin.
Joo, näin voi olla. En ole perehtynyt laajarunkovehkeisiin kun en niitä lennä.
Oikein mukava ja hyvä video jälleen kerran.
Jos lennätte vaikka FRA-LPA, ja pääsette suoraan laskuun jne, niin minkä verran keskimäärin jää löpöä yli?
3000kg