Kuulostaa erittäin tutulta tilanteesi, itse taas sairastin tietämättäni keskivaikeaa uniapneaa 4 vuotta ennen hoidon saamista. Treenaaminen ei yksinkertaisesti onnistunut koska unen laatu oli niin heikkoa että en palautunut yön aikana tarpeeksi esimerkiksi työpäivää varten ja palatuminen saattoi kestää viikonkin. Henkinen ja fyysinen jaksaminen oli aivan lopussa ja oireita oli monia sekä yllättävästi, jopa muistihäiriöitä. Kuitenkin tilanteessa epätietoisuus oli pahinta ja ensimmäiset 3v kävin erilaisissa testeissä ja verikokeissa ja minulle tehtiin jopa nuo sinulle tehdyt borrelioosi, rauta yms testit mutta mitään ei yksinkertaisesti löytynyt ja koska en koskaan ole ollut ylipainoinen ei kukaan lääkäri uskonut että minulla voisi olla uniapneaa. Olin tämän asian tiimoilta kerran jo käynyt lääkärin luona puhumassa ja sanoin että epäilen että sairastan uniapneaa kun heräilen öisin ja minulla on huono olo aamuisin, mutta koska joskus minulla olikin parempia öitä ja jaksoja kun nukuinkin paremmin johtuen paremmasta nukkumisasennosta en itsekään täysin uskonut uniapnean mahdollisuuteen ja lääkärikin sanoi että se ei ole todennäköistä vaan epäili stressiä koulusta ja liian kovaa treenaamista. Seuraavaksi kuitenkin väsymykseni jatkoi pahenemista ja vaadin itselleni uniapnea testiä kun aloin olla varma asiasta koska myäs ystäväni kertoi että hengitykseni katkeilee öisin. Tämän jälkeen ongelmaksi koitui syyn selvittäminen, en ollut ylipainoinen eikä hermostossani ollut vikaa (jotka voivat olla syitä uniapnealle) mutta julkisen terveydenhuollon lääkärin mukaan nieluni oli täysin normaali, ja minä tietenkin uskoin häntä, aloin käyttää CPAP maskia josta toki sain jonkunasteista helpotusta apneaan. Vasta aivan sattumalta hiljattain kävin korva- nenä ja kurkkutautien erikoislääkärillä joka kertoi nieluni olevan erittäin ahdas. Tuumasta toiseen minulle tehtiin nieluun toimenpide jossa kitakielekettäni leikattiin pienemmäksi ja nielua muokattiin niin että sinne tuli enemmän tilaa ilmalle ja uniapnea oli lähes täysin poissa! En heräile enää töisin ja pystyn taas liikunnan jälkeen palautumaan normaalisti, lisäksi kaikki keskittymisvaikeudet yms ovat vihdoin kuukauden "terveenä" olon jälkeen palautua. Vaikka olenkin nuori niin tälläiset asiat saa arvostamaan terveyttä aivan eri näkökulmasta ja itselleni terveys on tällä hetkellä tärkein asia. Kiitos tämän videon jakamisesta tämä auttoi ainakin itseäni nostamaan motivaatiota liikuntaa kohtaan!
Samaistun! Mykoplasma kroonistuneena ja siitä seurannut krooninen väsymysoireyhtymä yht 1.5v muutama vuosi takaperin. Viime vuonna haasteena keuhkoklamydia (mykoplasman ”sisko”) ja 2viikon terveehkön jakson jälkeen mykoplasma round 2. Kuvailemasi aaltoilu ja ”hyvät” jaksot (ja niitä seuranneet huonot jaksot) olleet hyvin läsnä viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä toipumaan päin ja eteneminen tapahtuu hitaasti ja varmasti kroppaa kuunnellen💪🏼 kasvattaa kyllä ihmistä nämä kokemukset, enkä kyllä siksi vaihtaisi mitään pois!
Kiitos videosta! Etenkin kuvaus alipalautumisen psyykkisistä vaikutuksista sai mut ymmärtämään, että en ole laiska, vaan todellakin fyysisesti ihan lopussa.
Kiitos kun jaoit näitä asioita!😊👍 Antaa monelle varmasti tsemppiä ja energiaa, jotka ovat vastaavanlaisessa tilanteessa. Oma terveys on ykkösprioriteetti😎👌
Pystyn niin samaistumaan noihin tunteisiin, ku kamppailee oman identiteetin kanssa, kun ei voikkaan enää urheilla. Mulla on nyt ollu kohta vuoden ylikunnon kanssa ongelmii ja tuntuu ettei loppua näy. Meinaa toivo loppua.
Morjesta pitkästä aikaa!
Kuulostaa erittäin tutulta tilanteesi, itse taas sairastin tietämättäni keskivaikeaa uniapneaa 4 vuotta ennen hoidon saamista. Treenaaminen ei yksinkertaisesti onnistunut koska unen laatu oli niin heikkoa että en palautunut yön aikana tarpeeksi esimerkiksi työpäivää varten ja palatuminen saattoi kestää viikonkin. Henkinen ja fyysinen jaksaminen oli aivan lopussa ja oireita oli monia sekä yllättävästi, jopa muistihäiriöitä. Kuitenkin tilanteessa epätietoisuus oli pahinta ja ensimmäiset 3v kävin erilaisissa testeissä ja verikokeissa ja minulle tehtiin jopa nuo sinulle tehdyt borrelioosi, rauta yms testit mutta mitään ei yksinkertaisesti löytynyt ja koska en koskaan ole ollut ylipainoinen ei kukaan lääkäri uskonut että minulla voisi olla uniapneaa. Olin tämän asian tiimoilta kerran jo käynyt lääkärin luona puhumassa ja sanoin että epäilen että sairastan uniapneaa kun heräilen öisin ja minulla on huono olo aamuisin, mutta koska joskus minulla olikin parempia öitä ja jaksoja kun nukuinkin paremmin johtuen paremmasta nukkumisasennosta en itsekään täysin uskonut uniapnean mahdollisuuteen ja lääkärikin sanoi että se ei ole todennäköistä vaan epäili stressiä koulusta ja liian kovaa treenaamista. Seuraavaksi kuitenkin väsymykseni jatkoi pahenemista ja vaadin itselleni uniapnea testiä kun aloin olla varma asiasta koska myäs ystäväni kertoi että hengitykseni katkeilee öisin. Tämän jälkeen ongelmaksi koitui syyn selvittäminen, en ollut ylipainoinen eikä hermostossani ollut vikaa (jotka voivat olla syitä uniapnealle) mutta julkisen terveydenhuollon lääkärin mukaan nieluni oli täysin normaali, ja minä tietenkin uskoin häntä, aloin käyttää CPAP maskia josta toki sain jonkunasteista helpotusta apneaan. Vasta aivan sattumalta hiljattain kävin korva- nenä ja kurkkutautien erikoislääkärillä joka kertoi nieluni olevan erittäin ahdas. Tuumasta toiseen minulle tehtiin nieluun toimenpide jossa kitakielekettäni leikattiin pienemmäksi ja nielua muokattiin niin että sinne tuli enemmän tilaa ilmalle ja uniapnea oli lähes täysin poissa! En heräile enää töisin ja pystyn taas liikunnan jälkeen palautumaan normaalisti, lisäksi kaikki keskittymisvaikeudet yms ovat vihdoin kuukauden "terveenä" olon jälkeen palautua. Vaikka olenkin nuori niin tälläiset asiat saa arvostamaan terveyttä aivan eri näkökulmasta ja itselleni terveys on tällä hetkellä tärkein asia. Kiitos tämän videon jakamisesta tämä auttoi ainakin itseäni nostamaan motivaatiota liikuntaa kohtaan!
Naisten pojat treenaa 2. Tulis jo!
Kerrotko, mikä borrelioositesti oli positiivinen? IgM vasta-aineko? Miten suolisto kesti 3kk antibiootin?
Samaistun! Mykoplasma kroonistuneena ja siitä seurannut krooninen väsymysoireyhtymä yht 1.5v muutama vuosi takaperin. Viime vuonna haasteena keuhkoklamydia (mykoplasman ”sisko”) ja 2viikon terveehkön jakson jälkeen mykoplasma round 2. Kuvailemasi aaltoilu ja ”hyvät” jaksot (ja niitä seuranneet huonot jaksot) olleet hyvin läsnä viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä toipumaan päin ja eteneminen tapahtuu hitaasti ja varmasti kroppaa kuunnellen💪🏼 kasvattaa kyllä ihmistä nämä kokemukset, enkä kyllä siksi vaihtaisi mitään pois!
Kiitos videosta! Etenkin kuvaus alipalautumisen psyykkisistä vaikutuksista sai mut ymmärtämään, että en ole laiska, vaan todellakin fyysisesti ihan lopussa.
Oli sulla puutumia/pistelyä, tinnittystä tai vastaavaa?
Jes, osa 2 🔥 Hyvä video ja tästäkin ajasta pääsit eteenpäin vaan entistä vahvempana 💪🏻
Kiitos kun jaoit näitä asioita!😊👍 Antaa monelle varmasti tsemppiä ja energiaa, jotka ovat vastaavanlaisessa tilanteessa. Oma terveys on ykkösprioriteetti😎👌
Oli mielenkiintoinen video🔥🔥
Aina nää takapakit harmittaa. Etenkin mitä vanhemmaks tulee.
No, ainut vaihtoehto tk, missä sinällään ok lääkärit, mutta ei tässä voi lääkäriä valita. Eikä ne välttämättä ota tosissaan.
Onhan tätä comebackia odotettu. 😏
Pystyn niin samaistumaan noihin tunteisiin, ku kamppailee oman identiteetin kanssa, kun ei voikkaan enää urheilla. Mulla on nyt ollu kohta vuoden ylikunnon kanssa ongelmii ja tuntuu ettei loppua näy. Meinaa toivo loppua.
Onko jäänyt jotakin pysyviä oireita?
Olisko meille työ maan karjuille semmosia "Riski Ote" paitoja tarjolla Hehehe he,,
Oliko sulla mitään sydänoireita, kun pohdit borrelioosin mahdollisuutta?
Teijän pitäs tehä Justimuksen Tommin kaa video! :D
Pikkukuvassa iphone XS vuonna 2015?
Oisko vinkkejä miten saada ranteisiin lisää kokoa?