Olen kerran koeajanut 604 nelivedon. Mukavan ja ketterän oloinen traktori. Etsin kyseistä mallia itselleni, mutta päädyin takavetoiseen 405:seen kun sattui sopiva kauppa kohdalle.
Ihan parasta kontenttia! Tulee niin nostalgiset fiilikset näistä, kun lähes koko lapsuuden ja varhaisnuoruuden oli mummun ja papan maatilalla viljatilan hommissa. Tässä olisi ollut kiva nähdä hytin, vaihteiston jne. esittely. Kiitos loistavasta kontentista! 😊
On kyllä ketterä kone, hyvä etenkin pihahommissa. Heinätöissä paalaimen edessä on myös paikallaan. Vielä kun ois pari vaihdetta lisää, 5 ja 6 väli turhan pitkä. Kyllä se moottori on hyvin pitkälti sama 311C, se D33C on vaan Volvon tapa numeroida koneet. Käyttöohjekirjassa lukee 311C ja suluissa D33C.
602 Turbolla tuli paljonkin ajettua ja siinä meni vaihteet rutisematta tosin hieman kankeasti päälle. Kunnes myöhemmin 4/5 vaihde hävisi ettei mennyt kuin kikkailemalle päälle. Ohjaushan noissa on Orbitrol eli ei varsinaista tehostinta eikä mekaanista yhteyttä etupyörien ja ratin välillä.
605 mallin taitaa saada samaan hintaan kuin tuon 604, mutta 05 sarjalainen kannattaa ottaa nelivetona kun on sellaiseksi suunniteltu ja etupainoinnen raktori muuten
Morjens. Puhuit tehostetusta ohjauksesta tuon 604:n yhteydessä, ja siitä, että traktoria joutui lähes koko ajan ohjailemaan jonnekin suuntaan. Tuo korjailutarve johtuu ohjaussysteemin rakenteesta, siinä kun ei ole lainkaan mekaanista yhteyttä ohjaavaan akseliin, vaan ohjauksen toiminta on toteutettu koknaan hydrauliikan avulla l. puhutaan hydrostaattisesta ohjauksesta. Hydrostaattisen ohjauksen ominaisuuksiin kuuluu varsin usein hidas ohjauksen ryömiminen jompaan kumpaan suuntaan, jolloin ohjausta pitää suurin piirtein koko ajan korjata ratista. Tuo ryömimisilmiö johtuu sen ohjauksen hallintavebnttiilin l. ns. orbitrolventtiilin rakenteesta, etenkin noissa vanhemmissa orbitroleissa tuo ryömintäominaisuus oli selvästi suurempi kuin tämän päivän sivistyneemmissä orbitrol-venttiileissä.
Tiedoksi että itse omistan volvobm Valmet 705 vm 1986.Eli tuo Volvo bm on poistunut nimestä tuona vuonna tai sitten 1987 alussa. Eikä 1985 niinkuin mainitsit useampaan kertaan.
602 neliveto valmetti aikoinaan oli, se oli ketterä ja näppärä, mutta tekninen kestävyys kovemmalla käytöllä oli huono. Etukuormaajan kanssa carraron etuakseli ei kestänyt yhtään, tukiraudatkin taka akseliin oli, siltikin runko ratkesi. Huoltomies hitsasi sen ehjäksi. Sanoisin, että tuollaisen traktorin kanssa kyllä hieman kevyemmässä käytössä pärjää ihan hyvin, kunhan se on takavetoinen, silloin etuakselimurheita ei ole, ja kunhan ei koskaan laita siihen etukuormaajaa.
Noi oli muuten hyviä laitteita, mutta moottoriltansa huonoja. 3 sylinterinen oli tehoton ja märkä sylinteriputkirakenne vuoti nesteet öljyjen sekaan joka koneessa. Siihen aikaan kilpailija oli varmaan MF 165, jossa oli 4 sylinterinen Perkins. Sen parempaa moottoria tuskin voi ollakaan, mutta kaikilta muilta osin MF165 oli huonompi.
Tämä sylinteriputkien heikkous on tullut aika monesta lähteestä vastaan, toinen on jarrut. Sitä olen miettinyt että kärsiikö Linnavuoren 6 sylinterinen samoista vaivoista? Perkins on kyllä ollut oiva moottorivalinta ja siitä tulee Volvo videoon pieni historiakatsaus.
Tuo koskee paremminkin 2,7 litran vanhempaa konetta, 502 ym. 3,3 -litrainen on paljon lujempi kone ja tuotannossa edelleen, samoin kuin samat sylinterimitat omaavat useampipyttyiset. Tuon kilpailija oli jo Mf 265, jossa toki loistava Perkins 4.236, painava 65hv nelipyttyinen
Mietin tässä kun katsoin tämän niin kuinka tämä vaihteisto toimii kun miun mummalla on Valmet 604 turbo niin pystyisitkö tehdä videon tämän valmetin vaihteistosta
Jäi vähän itselle myös epäselväksi, kun synkronoidullakaan vaihteilla vaihdot olivat rutisevia tuossa. Pitää vielä jossain vaiheessa tutustua tuon sielunelämään.
Kukaan vakavasti otettava maataloustraktori valmistaja ja myyjä ei tarjonnut 80-luvulla maatalouden yleistraktoriksi 6+2 vaihteistolla varustettua traktoria. Valmet oli valtio valtiossa ja eikä kuunnellut kehityksen mukana kulkevia viljelijöitä. Ehkä ei ollut edes varaa kehittää traktoria ja yhdellä Bergiuksella oli Valmetin suunnittelu osastolla liian suuri valta. Valmetin traktori historia on vielä kirjoittamatta.
Vaihteita oli vähän, mutta synkronoituja, toki vaatii silti ronskit otteet. Haluaisin jossain vaiheessa tehdä Valmetin 50 - 70 luvusta historia katsauksen, mutta en ole vielä valmis siihen, ehkä vuoden päästä.
602 kopissa valitettavasti lapsuuden/nuoruuden viettäneenä en pidä sitä vaihteiden määrää olennaisena, toki 702 ajettiin myös. Mutta siihen aikaan ne 6 vaihdetta riitti, koneet ja kalusto kun oli samaa tasoa.
@@terohaapamaki9956 Varmasti riitti vaihteet, että sai pienen karjatilan pelto- ja metsätyöt tehtyä mutta kyllä Suomessa kehittyvillä maatiloilla koneistaminen kehittyi jo 60-luvun lopulla niin vauhdikkaasti, että ei Valmetin silloiset suunnittelijat siinä vauhdissa pysyneet. Postipankin myöntämä edullinen rahoitus Valmetin ostajalle taisi olla ainoa asia joka ylleensä piti kotimaisen traktorin valmistuksen hengissä. Jo 60-luvun lopulta lähtien viljelijät ja urakoitsijat vaativat Valmetilta 4-sylinterisellä 60-80 hv moottorilla ja 12+4 vaihteistolla varustettua pitkärunkoista maataloustraktoria. Silloinen Valmetin suunnitteluryhmä askarteli omiaan. Ponsseakaan ei olisi olemassa ilman Valmetin jääräpäitä. Mikä on toisaalta hyväkin asia, että Ponsse on olemassa. Jopa Iisalmen Peltosalmella saattaisi olla tänään yksi maailman eturivin metsäkoneiden valmistaja jos Valmetin silloisella johdolla olisi 60-70- luvulla ollut näkemys yhteistyön hyödyllisyydestä.
80 luvulla isännät oli paljolti vanhanliiton miehiä, eivät olleet kovin vaativia traktorin suhteen, kunhan se oli helppokäyttöinen ja varmatoiminen, vähäiset vaihteetkaan ei paljon murehdittanut. Meillä tehtiin työt 502 ja 702 valmeteilla, myöhemmin myös 602 valmetilla, nämä koneet kyllä sopi isoisän ja isosedän käteen kuin hyväkin rukkanen. 702 oli kyllä kestävin kone, mitä olen nähnyt.
Tuo oli aikanaan pienelle tilalle hyvä hankinta. Nykyään täysin ylihinnoiteltu Suomessa.
Ton kokoset takavedot arvossaa
Olen kerran koeajanut 604 nelivedon. Mukavan ja ketterän oloinen traktori. Etsin kyseistä mallia itselleni, mutta päädyin takavetoiseen 405:seen kun sattui sopiva kauppa kohdalle.
Ihan parasta kontenttia! Tulee niin nostalgiset fiilikset näistä, kun lähes koko lapsuuden ja varhaisnuoruuden oli mummun ja papan maatilalla viljatilan hommissa. Tässä olisi ollut kiva nähdä hytin, vaihteiston jne. esittely. Kiitos loistavasta kontentista! 😊
On kyllä ketterä kone, hyvä etenkin pihahommissa. Heinätöissä paalaimen edessä on myös paikallaan. Vielä kun ois pari vaihdetta lisää, 5 ja 6 väli turhan pitkä.
Kyllä se moottori on hyvin pitkälti sama 311C, se D33C on vaan Volvon tapa numeroida koneet. Käyttöohjekirjassa lukee 311C ja suluissa D33C.
602 Turbolla tuli paljonkin ajettua ja siinä meni vaihteet rutisematta tosin hieman kankeasti päälle. Kunnes myöhemmin 4/5 vaihde hävisi ettei mennyt kuin kikkailemalle päälle. Ohjaushan noissa on Orbitrol eli ei varsinaista tehostinta eikä mekaanista yhteyttä etupyörien ja ratin välillä.
605 mallin taitaa saada samaan hintaan kuin tuon 604, mutta 05 sarjalainen kannattaa ottaa nelivetona kun on sellaiseksi suunniteltu ja etupainoinnen raktori muuten
pitääkin jossain vaiheessa tehdä 05 sarjasta esittely.
Morjens. Puhuit tehostetusta ohjauksesta tuon 604:n yhteydessä, ja siitä, että traktoria joutui lähes koko ajan ohjailemaan jonnekin suuntaan. Tuo korjailutarve johtuu ohjaussysteemin rakenteesta, siinä kun ei ole lainkaan mekaanista yhteyttä ohjaavaan akseliin, vaan ohjauksen toiminta on toteutettu koknaan hydrauliikan avulla l. puhutaan hydrostaattisesta ohjauksesta. Hydrostaattisen ohjauksen ominaisuuksiin kuuluu varsin usein hidas ohjauksen ryömiminen jompaan kumpaan suuntaan, jolloin ohjausta pitää suurin piirtein koko ajan korjata ratista. Tuo ryömimisilmiö johtuu sen ohjauksen hallintavebnttiilin l. ns. orbitrolventtiilin rakenteesta, etenkin noissa vanhemmissa orbitroleissa tuo ryömintäominaisuus oli selvästi suurempi kuin tämän päivän sivistyneemmissä orbitrol-venttiileissä.
Varmasti ohjauksessa oli jotain, mikä sopisi väljään orbitroliin, tuntuma oli sellainen, ettei suuntausta löytynyt ollenkaan.
@@vauhtipyora katoppa mitkä oli eturenkaiden harituskulma, aika raju, täytyisi olla aavistus aurausta.
Tiedoksi että itse omistan volvobm Valmet 705 vm 1986.Eli tuo Volvo bm on poistunut nimestä tuona vuonna tai sitten 1987 alussa. Eikä 1985 niinkuin mainitsit useampaan kertaan.
Valmet lopetti Volvo bm logon käytön tuolloin, mutta toki varastoon tehdyt myytiin loppuun sellaisenaan. Hyvä huomio ja kiitos siitä.
602 neliveto valmetti aikoinaan oli, se oli ketterä ja näppärä, mutta tekninen kestävyys kovemmalla käytöllä oli huono. Etukuormaajan kanssa carraron etuakseli ei kestänyt yhtään, tukiraudatkin taka akseliin oli, siltikin runko ratkesi. Huoltomies hitsasi sen ehjäksi. Sanoisin, että tuollaisen traktorin kanssa kyllä hieman kevyemmässä käytössä pärjää ihan hyvin, kunhan se on takavetoinen, silloin etuakselimurheita ei ole, ja kunhan ei koskaan laita siihen etukuormaajaa.
Noi oli muuten hyviä laitteita, mutta moottoriltansa huonoja. 3 sylinterinen oli tehoton ja märkä sylinteriputkirakenne vuoti nesteet öljyjen sekaan joka koneessa. Siihen aikaan kilpailija oli varmaan MF 165, jossa oli 4 sylinterinen Perkins. Sen parempaa moottoria tuskin voi ollakaan, mutta kaikilta muilta osin MF165 oli huonompi.
Tämä sylinteriputkien heikkous on tullut aika monesta lähteestä vastaan, toinen on jarrut. Sitä olen miettinyt että kärsiikö Linnavuoren 6 sylinterinen samoista vaivoista? Perkins on kyllä ollut oiva moottorivalinta ja siitä tulee Volvo videoon pieni historiakatsaus.
Tuo koskee paremminkin 2,7 litran vanhempaa konetta, 502 ym. 3,3 -litrainen on paljon lujempi kone ja tuotannossa edelleen, samoin kuin samat sylinterimitat omaavat useampipyttyiset. Tuon kilpailija oli jo Mf 265, jossa toki loistava Perkins 4.236, painava 65hv nelipyttyinen
Vain aivopesty Hankkijan perillinen voi väittää että Perkinsin moottori voi olla tuskassa parempaa??
A sarjahan tavallaan syntyi 02 sarjasta
Jos siinä ois ollu vielä öljykylpyjarrut sillon.
niin ja hydraulinen ulosoton kytkin.. ja sitten ne paskat sylinteriputket..
Nehän oli huippujarrut; koskaan ei tiennyt minnepäin puoltaa ja koska haukkaa lukkoon...😍
Massey Ferguson 165 tekisitkö siitä esittelyn.
Varmasti tulee jossain vaiheessa.
Mietin tässä kun katsoin tämän niin kuinka tämä vaihteisto toimii kun miun mummalla on Valmet 604 turbo niin pystyisitkö tehdä videon tämän valmetin vaihteistosta
Jäi vähän itselle myös epäselväksi, kun synkronoidullakaan vaihteilla vaihdot olivat rutisevia tuossa. Pitää vielä jossain vaiheessa tutustua tuon sielunelämään.
Vaihteet 1+2
N
R+3
Alue vaihteisto hidas ja nopea
Kukaan vakavasti otettava maataloustraktori valmistaja ja myyjä ei tarjonnut 80-luvulla maatalouden yleistraktoriksi 6+2 vaihteistolla varustettua traktoria.
Valmet oli valtio valtiossa ja eikä kuunnellut kehityksen mukana kulkevia viljelijöitä.
Ehkä ei ollut edes varaa kehittää traktoria ja yhdellä Bergiuksella oli Valmetin suunnittelu osastolla liian suuri valta.
Valmetin traktori historia on vielä kirjoittamatta.
Vaihteita oli vähän, mutta synkronoituja, toki vaatii silti ronskit otteet. Haluaisin jossain vaiheessa tehdä Valmetin 50 - 70 luvusta historia katsauksen, mutta en ole vielä valmis siihen, ehkä vuoden päästä.
602 kopissa valitettavasti lapsuuden/nuoruuden viettäneenä en pidä sitä vaihteiden määrää olennaisena, toki 702 ajettiin myös. Mutta siihen aikaan ne 6 vaihdetta riitti, koneet ja kalusto kun oli samaa tasoa.
@@terohaapamaki9956
Varmasti riitti vaihteet, että sai pienen karjatilan pelto- ja metsätyöt tehtyä mutta kyllä Suomessa kehittyvillä maatiloilla koneistaminen kehittyi jo 60-luvun lopulla niin vauhdikkaasti, että ei Valmetin silloiset suunnittelijat siinä vauhdissa pysyneet.
Postipankin myöntämä edullinen rahoitus Valmetin ostajalle taisi olla ainoa asia joka ylleensä piti kotimaisen traktorin valmistuksen hengissä.
Jo 60-luvun lopulta lähtien viljelijät ja urakoitsijat vaativat Valmetilta 4-sylinterisellä 60-80 hv moottorilla ja 12+4 vaihteistolla varustettua pitkärunkoista maataloustraktoria.
Silloinen Valmetin suunnitteluryhmä askarteli omiaan.
Ponsseakaan ei olisi olemassa ilman Valmetin jääräpäitä.
Mikä on toisaalta hyväkin asia, että Ponsse on olemassa.
Jopa Iisalmen Peltosalmella saattaisi olla tänään yksi maailman eturivin metsäkoneiden valmistaja jos Valmetin silloisella johdolla olisi 60-70- luvulla ollut näkemys yhteistyön hyödyllisyydestä.
80 luvulla isännät oli paljolti vanhanliiton miehiä, eivät olleet kovin vaativia traktorin suhteen, kunhan se oli helppokäyttöinen ja varmatoiminen, vähäiset vaihteetkaan ei paljon murehdittanut. Meillä tehtiin työt 502 ja 702 valmeteilla, myöhemmin myös 602 valmetilla, nämä koneet kyllä sopi isoisän ja isosedän käteen kuin hyväkin rukkanen. 702 oli kyllä kestävin kone, mitä olen nähnyt.
Raakana sisään😂😂
Mulla on turbo 604🗿
Meil ois 6000 vallu 2wd mut se on paskana ni voin vaikka laittaa sulle mailia jahka saahaa kuntoo
Aivan voimaton kone tämä malli
Ja heikot sylinteriputket.
Meillä hiaspuoli paskana kun vedetty issookivee niin on hajonnu