Ranskan ulkopoliittinen historia ja Nigerin vallankaappaus (Louis Clerc) | Puheenaihe 380

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 15 лип 2024
  • 👍 Heitä yläpeukku, jos tykkäät videosta
    ❤️ Tilaa kanava: ua-cam.com/users/puheenaihefi?... (Ilmaista!)
    ▶️ JAKSO
    Minkälaisiin periaatteisiin Ranskan ulkopolitiikka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen? Miten Ranskan entinen suurvalta-asema näkyy Ranskan ulkopolitiikassa?
    Miksi Nigerissä on käynnissä vallankaappaus? Mikä yhteys vallankaappauksella on Ranskan ulkopolitiikkaan ja mikä merkitys Länsi-Afrikalla on suurvaltapolitiikassa?
    Studiossa Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc. Jakso on kuvattu 4.8.2023.
    ⌚ AIKALEIMAT
    0:00 Toisen maailmansodan perintö
    8:00 Taloudelliset intressit
    11:16 Energiapolitiikka
    13:51 Nigerin vallankaappaus
    18:42 Suurvaltapolitiikka
    20:37 Ranska Nigerissä
    23:47 Vallankaappaajien motiivit
    25:13 Ranska Länsi-Afrikassa
    34:43 Ihmisoikeudet
    37:30 Ranskan suurvalta-asema
    42:14 Ranskan sisäpolitiikka
    45:34 NATO ja YK
    52:52 Macron ja Ukrainan sota
    1:00:12 Euroopan turvallisuus
    🎙️ VIERAS
    Louis Clerc: x.com/luikki
    🐵 JUONTAJA
    Leevi Leivo: x.com/leivoks
    🚀 PUHEENAIHE
    Discord: / discord
    Instagram: / puheenaihefi
    Twitter: x.com/puheenaihefi
    Spotify: spoti.fi/3xlNSgm
    Apple: apple.co/3jfB2ey
    RSS Feed: anchor.fm/s/91bd59c/podcast/rss
    🔥 PUHEMEDIA
    Lohkoketju: / lohkoketjutv
    Mediskooppi: / mediskooppi
    Yrittäjä: / yrittajaco
    🎥 TUOTANTO
    Puhemedia 2023
    #ranska #historia #puheenaihe

КОМЕНТАРІ • 64

  • @sawolax017
    @sawolax017 11 місяців тому +19

    Tämä kanava ottaa suurempaa roolia yleissivistyksen levittämisen suhteen katsojakunnalle. Tällä saralla on ollutkin vähän tälläisiä kanavia joten jatkaa samalla radalla😎👍

    • @puheenaihefi
      @puheenaihefi  11 місяців тому +3

      Kiitos! Tämä on tavoite 👍 - Rami 🧔🏻‍♂

    • @anilsomanirahul
      @anilsomanirahul 11 місяців тому

      @@puheenaihefi Louis Clerc mainitsi että Algeria olisi ollut Ranskan viimeinen siirtomaa joka itsenäistyi. Se ei pidä paikkansa . Ranskan viimeinen siirtomaa Afrikassa joka itsenäistyi oli Djibouti joka sai itsenäisyyden vuonna 1977

    • @uncletony3264
      @uncletony3264 11 місяців тому +1

      Toteutui minulle tämän jakson osalta, opin uutta

    • @LouisClerc-dm3cw
      @LouisClerc-dm3cw 11 місяців тому +1

      @@anilsomanirahul Moi! Kiitos, olet täysin oikeassa. Halusin sanoa, että Algerian itsenäisyys v 1962 toimi loppupisteenä Ranskan dekolonisaatio-sotiin. Anteeksi epätäsmällisyydestäni. Ranskalla on myös yhä "merentakaiset alueet", jotka vaikuttavat sen ulkopolitiikkaan.

  • @Iandavidgilmore
    @Iandavidgilmore 11 місяців тому +21

    Mielenkiintoinen aihe! Politiikka juttuja olisi muutenkin kiva kuulla useamminkin

    • @anttihoivala6740
      @anttihoivala6740 11 місяців тому +5

      Ja nimenomaan globaalia politiikkaa. Ei Marinin twerkkausta tai Hakkaraisen tuhmia puheita :D

  • @juhosavolainen2678
    @juhosavolainen2678 11 місяців тому +8

    Lisää videoita professori Clercin kanssa! Todella asiantuntevaa keskustelua

  • @LebowskiDudeful
    @LebowskiDudeful 11 місяців тому +10

    Merci beaucoup monsieur Clerc !

  • @henkka8157
    @henkka8157 11 місяців тому +6

    Todella viisas haastateltava. Loistava jakso taas kerran🫶👌

  • @uncletony3264
    @uncletony3264 11 місяців тому +2

    Kiitos mielenkiintoisesta haastattelusta. Opin paljon Ranskan historiasta ja ulkopoliittisesta asemasta nykypäivänä.

  • @anteroilmarinen5267
    @anteroilmarinen5267 11 місяців тому +5

    Varsin asiallinen haastattelu varsin hankalasta (kolonisaatio) aiheesta näin eurooppalaisittain..

  • @repesorsa8910
    @repesorsa8910 11 місяців тому +2

    Kiitos tästä. Hieno vieras!

  • @kangistaja4426
    @kangistaja4426 3 місяці тому

    Upeaa suomen kieltä. Louis on ottanut selvästi Suomen opettelun vakavasti ja puhuu paremmin kun monet natiivit. Sulavasti ja paljon vähemmän(ei yhtään)englannin kieltä sekasin.

  • @petterihietala659
    @petterihietala659 11 місяців тому +1

    erinomainen jakso jälleen kerran, olin jo aikeissa kirjoittaa että Ranskasta olisi kiva kuulla jaksoja, mutta sitten tämä ilmestyi sopivasti. Professori Clercin kanssa olisi kiva kuulla toinen jakso myös esim. Ranskan tulevaisuuden kehityksestä tai CFA Frangista. Loistavaa työtä jälleen kerran.

  • @sinisvan1596
    @sinisvan1596 11 місяців тому +1

    Seuraavaksi voisi ottaa Mr Clercin kanssa aiheeksi Ranskan sisäisen turvallisuus tilanteen. Uutisista saa käsityksen, että maa on tulitikun päässä sisällissodasta.

  • @GoldOreOunce
    @GoldOreOunce 11 місяців тому +1

    Ostakaa nyt jumalauta ilmastointi tonne studioon :D... Kaverit hikisenä joutuu kertomaan tärkeitä asioita

  • @Lycanthropus
    @Lycanthropus 11 місяців тому

    Olet kehittynyt artikulaatiossasi!

  • @habi00
    @habi00 11 місяців тому +3

    Miksi jätitte pois 1920-1938 ranskan poliittisen pasifismin historian pois? Oliisko muuttanut balanssia?

    • @puheenaihefi
      @puheenaihefi  11 місяців тому +5

      Moro! Yhteen jaksoon mahtuu aina vain rajallinen määrä sisältöä ja nauhoitukseen käytettävissä oleva aika myös vaihtelee. Ranskan historiaa melko varmasti tullaan käsittelemään vielä jatkossa lisää - Rami 🧔🏻‍♂

    • @habi00
      @habi00 11 місяців тому

      @@puheenaihefi hyvä homma. Siitä kuinka pitkälle vasemmiston tahdolla voidaan mennä ääliömäiseen suuntaan kannataakin puhua. Oli nimittäin onni että WWII:ssa kävi kuten kävi. Eurooppalaiset eivät ole tehnyt ikinä julkista irtiottoa pasifismin älyttömästä utopiasta ja kuinka lähellä me oltiin että eurooppa olisi lähes täysin Saksaa tänä päivänä.

    • @habi00
      @habi00 11 місяців тому +2

      Asiaa on syväluodettu mm. Thomas Sowellin kirjassa ’Intelectuals and society’

  • @yohanbeck8172
    @yohanbeck8172 11 місяців тому

    lets go

  • @mansenmies744
    @mansenmies744 11 місяців тому +12

    Ranska, Jenkit, Venäjä/Wagner kaikki pois sieltä Nigeristä sähläämästä. Afrikan maiden tulisi itse antaa ratkoa ongelmansa ja haasteensa. Jonkinlaista apua voidaan kyllä antaa jos pyytävät, mutta ei sotilaallista väliintuloa. Kehitysavunkin voisi muuttaa sellaiseksi, että opetetaan paikalliset kalastamaan, ei anneta kalaa.

    • @alainchiaroni5149
      @alainchiaroni5149 11 місяців тому +7

      Luuletko ettei yritetty opettaa kalastamaan???
      On yritetty mutta siitä ei tule mitään. Ei voi vaikuttaa ulkoapäin vuosituhantisiin takapajuisiin kulttuureihin vaikka kuinka yrittäisi.

    • @wdvnge
      @wdvnge 11 місяців тому

      @@alainchiaroni5149näin on. Ainut ratkaisu on jättää heidät omiensa pariin rauhaan. Ei tuhansien tai kymmenien tuhansien vuosien jälkeenjäämistä kehityksessä korjata ihan hetkessä…

    • @jm8k
      @jm8k 11 місяців тому

      Pienillä parannuksilla ei tietenkään ratkaista suuria ongelmia... Mutta niitä pieniä parannuksia on kyllä onnistuttu saamaan aikaan.. Sellainen ajatus, että koska Afrikassa edelleen on suuria ongelmia, kaikki apu olisi ollut yhtä tyhjän kanssa ei ole kovin järjellinen. Kehitysavun projektit voivat onnistua vain siinä mitä yritetään tehdä. Jos joku projekti keskittyy vaikkapa opettajien kouluttamiseen, niin kyllähän se voi olla onnistunut projekti ja parantaa hyvinkin pysyvästi sen maan tai alueen koulutuksen tilaa, muttei sillä voida ehkäistä vaikkapa sotilasvallankaappausta, tai ylipäätään saavuttaa mitään muuta kuin sen mitä sillä yritetään, eli parantaa sitä koulutusta. Kuinka paljon hyvää tuollaisesta sitten seuraa, sitä on hankala arvioida kun ei ole rinnakkaistodellisuutta mistä tarkistaa millainen tilanne olisi nykypäivänä jos ei olisi ollut ikinä mitään kehitysapua. Varmasti välillä tulee sellaisia romahduksia jotka tekevät monien hyvien projektien saavutukset tyhjiksi. Olisiko se sitten hyvä syy olla yrittämättä, kun niin moni projekti kuitenkin onnistuu. Eikä missään päin maailmaa ole jatkuvasti hyvät ajat, siitä ei ole niin hirveän kauan kun Suomi oli kansainvälisen avun vastaanottaja ja joskus voidaan taas olla..
      Kaikki maailman ongelmat ovat kuitenkin nykyajassa enemmän tai vähemmän yhteisiä ilman että siihen kysytään suostumusta, samalla planeetalla kun eletään.

    • @jm8k
      @jm8k 11 місяців тому

      Eli moni onkin oppinut kalastamaan, mutta se ei ehkäise vaikkapa sotaa, tai sitä ettei öljy-yhtiöiden toiminnan tai laivaliikenteen vuoksi ole enää mahdollisuuksia kalastaa.

    • @petripn
      @petripn 11 місяців тому

      Onhan meillä esimerkkejä siitäkin, että annetaan diktaattorien huseerata vapaasti. Seurauksena pahimmillaan kansanmurhia.

  • @jsb9912
    @jsb9912 11 місяців тому

    Hyvä haastattelu mutta loppui hieman kesken. Erittäin hyvä vieras ja olisi mielenkiintoista kuulla lisää sillä Ranskasta saa varsin vähän tietoa kotimaisista mediosta yms. Ranska kuitenkin varsin merkittävä maa.

    • @puheenaihefi
      @puheenaihefi  11 місяців тому

      Moro! Tälle keskustelulle on suunnitteilla jatkoa 👍 - Rami 🧔🏻‍♂️

  • @eeva-liisavirtanen1585
    @eeva-liisavirtanen1585 11 місяців тому +1

    Älkää nyt kesken lähetyksen liikenteeseen lähtekö!

    • @raulikalervo
      @raulikalervo 11 місяців тому

      Siltä todella tuntui😮

  • @jayconfusion4664
    @jayconfusion4664 11 місяців тому +3

    Tän kaiken mää tajusin 10- vuotiaana 1990.

    • @anilsomanirahul
      @anilsomanirahul 11 місяців тому

      Osasitko luetella 10 vuotiaana kaikki ne Afrikan nykyiset maat jotka olivat Ranskan, Englannin, Portugalin ja Belgian siirtomaita?

    • @jayconfusion4664
      @jayconfusion4664 11 місяців тому

      @@anilsomanirahul en. Mutta suosittelen sosialistien noususa.

    • @anilsomanirahul
      @anilsomanirahul 11 місяців тому

      @@jayconfusion4664 En oikein ymmärrä mihin tähtäät.

    • @jayconfusion4664
      @jayconfusion4664 11 місяців тому

      @@anilsomanirahul siihen että sinä ja minä voidaan joskus olla tasa-arvoisia. Siihen tähtää.

    • @anilsomanirahul
      @anilsomanirahul 11 місяців тому

      @@jayconfusion4664 Tasa-arvo saavutetaan vain ruohonjuuri tasolla. Ei hallitustasolla

  • @BL0X_editz
    @BL0X_editz 11 місяців тому +1

    Kyse on resurssista ei muuta. Afrikkaa on helpompaa ryöstää 😡😡.

    • @anilsomanirahul
      @anilsomanirahul 11 місяців тому +1

      Afrikka on helppo ryöstää koska se kolonisoitiin viimeisenä ja se itsenäistyi viimeisenä

  • @Agonar81
    @Agonar81 11 місяців тому +2

    1st