Megatrendit ja ennustaminen Sanna Rekola Topi Järvinen
Вставка
- Опубліковано 2 чер 2024
- Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa.
00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä?
03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi?
04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste
06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee
08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle
11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä?
13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti
15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin
17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina
23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna
24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys
28:45 Digitaalinen sivistys
29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona
34:30 Riskit
36:11 Ihmisen muutos
37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä
42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut
45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen
48:50 Lisää Trendejä Sitra Rastor Translinkin Sanna Rekola Topi Järvinen #neuvottelija Sisäpiiri 38 • Lisää Trendejä Sitra R...
Liity kanavalle ja nauti eduista:
/ @samimiettinen
#neuvottelija Sami Miettinen
👥
Kaikki jaksot ja etsi-funktio: www.dcmcapital.fi/neuvottelija
Sanna Rekola X:ssä / sannarekola
Topi Järvinen X:ssä / topij
Sami Miettinen X:ssä: / samimiettinen
Sami Miettinen Instagramissa: / neuvottelija
Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään / neuvottelijat
Pariisin olympialaiset, Trumpin toinen presidenttikausi ja vasemmiston hiipuminen Suomessa :)
Kaksi ekaa on skenaarioita, kolmas on trendi
Topin puheenvuoro asiakkaan simuloinnista tekoälyn avulla oli erittäin mielenkiintoinen näkökulma.
Ymmärrettiin sentään puhua ihmisestä, kun puhutaan megatrendeistä jotka ovat todellakin itsestäänselvyyksiä. Ns. tavallinen ihminen tässä yhtälössä on se, joka vaikuttaa lopulta kuitenkin eniten tulevaan. "Tutkitut" megatrendit kun herättävät meissä paljon erilaisia ajatuksia. Havaittavissa myös on, ettei ihmistä ehkä kiinnostakaan ja yritykset huomaavat näitä trendejä seuratessaan osuneensa harhaan.. 🤔 Veikkaan yllätyksiä.
Sitra ei sano muuta kun itsestään selvyyksiä. Sinne pääsee kun muistaa tarpeeksi asioita ulkoa ja kammata tukan. Voi helposti korvata teköäly puppugeneraatoreilla
Otea Siilasmaa vieraaksi skenaarioista
Hyvä idea, voisi kyllä jutella myös ohjelmistoasioista, Nokiasta ym.
Huomionarvoista on muuten sekin, että juuri transformatiivisen oppimisen näkökulmasta esimerkiksi tämä "digitalisaatioloikka" nähdään mahdollisuutena. Mitä opetusmateriaalien sisällöt ovat ja miten niiden mahdolliset pelillistetyt kannustimet toimivat? Kun puhutaan esimerkiksi suostuttelevasta teknologiasta samoissa tiloissa kuin puhutaan transformatiivisesta oppimisesta, kuinka veteen piirretty viiva on sen kanssa, mikä on suostuttelua ja mikä jotain aivan muuta? Entä tosimaailmallisen sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys? Toisistaan eristyneet, näyttöihin keskittyvät tulevaisuuden muutosagentit eivät välttämättä jaa epäluulojaan tai tietoaan poikkeavista näkemyksistä vertaisilleen, ainakaan valvotun tietojärjestelmän ulkopuolella. Opetellaan laittamaan raksit "oikeisiin" ruutuihin ja hyppimään renkaista, mutta todellinen asiaosaaminen tai kyky soveltaa tietoa uusiin tilanteisiin voi jäädä heikommaksi. Jos taas oppimateriaalit on suunniteltu asenteelliseen ohjaukseen, nämä sisäänrakennetut piirteet saattavat haitata sen oppimista, miten erotetaan suoranaiset todennettavat faktat mielipiteistä tai tarinoista. Mutta eihän se ole niin justiinsa, kun ekososialist-... "ekososiaalinen sivistys" über alles.
Tulevaisuudentutkimus on osoittautunut varautumisen mahdollistavan toiminnan sijasta tavaksi ujuttaa laadittuja odotuksia ihmisten mieliin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin prosesseihin. Se on paljolti ikään kuin oman ideologian toteutumisen manifestointia, muiden ihmisten hyväuskoisuutta hyväksikäyttäen. Se hämärtää ennusteiden merkitystä ja asianmukaista käyttöä. Sitten naureskellaan jälkikäteen miten ei mennytkään ihan nappiin, mutta tavoite ja tarkoitushan oli silti ainakin eettisesti jollain tapaa oikea, kun oli päätetty oikein etukäteen. Menetyksistä viis.
Kahvihuoneeseen tulee henkilö joka ei osaa suomea. No ei kai sinne firmaan mennä kahvittelemaan? Itse työssä tosiaan pärjää pienemmällä sanavarastolla.
Sitra on oiva esimerkki siitä että meillä on liikaa korkeasti koulutettuja ihmisiä. Sitra on ihan täysi puppugenaraattori. Johonkin nämä ihmiset pitää tunkea suojatyöpaikkoihin sitra on käytänössä sosiaaliturvan muoto korkeasti koulutetuille ihmisille.
Sitran pisteet laskevat joka kerta, kun sen edustajille altistuu. Tulevaisuudentutkimus voi osoittautua sekin tulevaisuudessa käänteishistorialliseksi esoteeriseksi frenologiaksi. Naamioiduksi poliittiseksi vaikuttamiseksi. Jotain pientä totuudensiementä kääritään johonkin huomattavasti haisevampaan. Ehkäpä tulevaisuus avautuisi avarampana ja parempana ilman Sitran kaltaisia myllyjä.
Kaikista kuvottavinta tässä jaksossa on se, että Sitran edustaja työskentelee oppimiseen liittyvien kysymysten kanssa. Transfornatiivista oppimista tosiaan ollaan ajamassa...
Laajennas mietettäsi, ei aukea mitä kuvottavaa oppimiseen liittyvissä kysymyksissä on.
Mikä on transformatiivinen oppiminen? Valtion rahoilla maksettu aikuisoppiminen, ChatGPT4-vetoinen itseopiskelu vai työpaikkakoulutus?
@@samimiettinenJakson perusteella uskaltaisin väittää, että vieraalla on hyvällä todennäköisyydellä Foucault, sekä ehkä muita vähemmän menneinä vuosina muodikkaita postmodernisteja ja Paulo Freire opiskeltuna. Transformatiivinen oppiminen liittyy keskeisesti kasvatukseen, jolla tavoitellaan aktivismin kouluttautumista. Vasemmiston epärehtejä metkuja, joilla valjastetaan julkinen kasvatusjärjestelmä omiin poliittisiin tarkoitusperiin, vanhempien luottamuksen hyväksikäytöstä viis. Varmaan saadaan päälle niitä kehnompia Pisa-tuloksiakin ja kasvanutta henkistä pahoinvointia, josta saadaan ehkä oivaa työntovoimaa aktivismiin, josta yritetään saada se henkisesti palkitseva toiminta. Vapautuksen aatteesta puhutaan, sekä siitä miten sen oppeja on sisällytetty kestävän kehityksen täytäntöönpanon keinoihin.
Suomessa luodaan jo nyt kovaa vauhtia sukupolvea, jonka asiaosaaminen on heikompaa myös siksi, että heitä on kasvatettu saamaan tunnustusta ideologisen indoktrinaation mukautumisesta, ideologian eduksi. Kannattaako nähdä vaivaa helpomman vai vaikeamman aihepiirin hallinnan eteen? Opettelenko tekemään jotain vaikeaa vai toistamaan ideologiset liturgian? Jos haluan paremman arvosanan, tuhlaanko aikaani myös siihen höpömpään sisältöön, vaikka tuon ajan voisi käyttää myös rakentavasti. Ymmärrän että voi olla vaikeaa ymmärtää miten laajalle tämä indoktrinaatio on jo normalisoitu, mutta nyt on aika herätä.
Transformatiivisen oppimisen ympärillä on myös melkoinen linna ja piha -puolustus. Mutta takaa löytyy lopulta Freire ja Habermas. Kriittinen teoria ja vapautuksen aate.
Sanalla sanoen, transformatiivinen oppiminen on aivopesua.