Toisen maailmansodan kulttuurihistoriaa, Prof. emer. Martti Turtola
Вставка
- Опубліковано 8 кві 2015
- Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry
Viipuri - rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle
-luentosarja (kevät 2015, Helsingin yliopisto)
23.3. Prof. emer. Martti Turtola (Maanpuolustuskorkeakoulu)
Toisen maailmansodan kulttuurihistoriaa
On todella HYVÄ luento / kertomus - paljon uutta! Kiitos!
AKS:n rooli kannaksen linnoittamisessa on mainitsemisen arvoinen seikka. Pitkälti kantalinnoitteiden ansiosta puolustus talvisodassa onnistui niinkin hyvin kuin se onnistui. Jääkärikenraalit saivat sitten sen liikesotansa kannaksella myöhemmin jatkosodassa 1941, kun puna-armeija runtattiin mereen.
Todella upea
Oliko osasto Jn. komentaja Jussi Turtola läheistäkin sukua, hän kaatui Kiestingin suunnalla, saamatta lupaa perääntyä, vaikka oli toivottomassa paikassa. Mielestäni hän uhrasi itsensä, sanoi viime sanoikseen puhelimeen, "kyllä täällä kuollakin voidaan", Turtolan kaaduttua sai osasto luvan perääntyä, pitkin tietöntä korpea kalustoineen osasto pääsi omalle puolelle. Mielestäni hän uhrasi itsensä miestensä pelastamiseksi, Louheen ei päästy, eikä Saksalaisista ollut niihin oloihin sotimaan, he kyllä vaativat Suomalaisilta, ja osoittivat sotilaallisuutta esim. ajoivat partaansa kun suomalaiset ennen hyökkäystä vetivät henkeä ja lepäsivät.
Kiestingissä kesällä 1941 kaatunut eversti Jussi Turtola on luennoitsijan setä.
*Hyvä luento. Kiitos 'Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura'. Bangkok-Jomppa suoraan Thaimaasta. Tässä Jompan benji hyppy Macaussa - Kiinassa* ua-cam.com/video/J45UwKFFLW8/v-deo.html
Minulla on semmoinen jalkiviisas uskomus etta talvisota olisi voitu valttaa, jos Stalinin aluevaihtoehdotuksesta olisi kunnolla neuvoteltu. Eihan se heidan kannaltaan katsottuna ihan mieleton ehdotus ollut. Olisi luovutettu osa kannasta ja saatu tilalle maata jostain pohjoisempaa. Viipuriahan he eivat silloin 1939 vaatineet. Olisi samalla saastynyt 10.000 nuoren suomalaisen sotilaan henki.
Myohemmin, ehka 1941, sota heita vastaan olisi kylla syttynyt mutta silloin oma armeijamme olisi ollut premmin valmistaunut.
Tottakai sodalta vältytään, jos antaudutaan jo neuvotteluvaiheessa. Ehkä 1941 olisi vältytty jos ei oltais Saksan kanssa hyökätty?
@@yoretabio4537 No eihan se antautumista ole jos esitetysta ehdotuksesta neuvotellaan. Jos tarinoihin on uskomista niin Stalin tarjosi 1939 vaihtokauppaa. Mutta meilla oli silloin aika jyrkat asenteet eika kuunneltu tarpeeksi Paasikivea ja Mannerheimia.
Jatkosota 1941 ei mielestani ollut valtettavissa. Saksa olisi tullut Suomeen varmasti ja siihen Stalin olisi reagoinut ilman muuta.
Eli kylla Kekkosen ajopuuteoriassa on paljon peraa.
Aivan turha sota ja veriuhri, varsinkin Emämunauksen 1995 jälkeen ja nykyisten avoimien rajojen valossa.
@@j.r.90001 lol rajakki
Vaan ei semmoset koohot, ku Stalin ja Hitler kunnioita muuta ku raakaa voimaa, jos sitäkään. Toki täytyy myöntää, että Stalin, suurvallan ykköspäällikkö, osallistui 1939 _henk.koht._ neuvotteluihin pikkuisen naapurimaan kanssa. Tämän merkityksen vain harvat, kuten Paasikivi ja Mannerheim tajusivat. Toisaalta äärimmäisen raakana voimajohtajana Staliini 1944 alkaen tuntui kunnioittavan huomattavan suuresti Suomen kansan taistelutahtoa ja -kykyä. Viesti vaan meni perille puolin ja toisin kovin hitaasti ja kankeasti.
Olenko siis todella ehkä ainoa ihminen maan päällä, jonka mielestä tämä koko niin sanottu "luento" on täysin tyhjänpäivästä ilman sisältöä olevaa höpötystä, jolla ei ole mitään arvoa tänä päivänä?
Kyllä olet.