Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura
  • 70
  • 233 544

Відео

2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Tuomas Tepora: Viipuri ”Idän Lukkona”
Переглядів 916 місяців тому
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Tuomas Tepora: Viipuri ”Idän Lukkona”
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Hannu Heikkilä: Kirjeitä sotien Viipurista ja evakosta
Переглядів 1246 місяців тому
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Hannu Heikkilä: Kirjeitä sotien Viipurista ja evakosta
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Tanja Vahtikari: Aukusti Tuhkan valokuvien Viipuri
Переглядів 596 місяців тому
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Tanja Vahtikari: Aukusti Tuhkan valokuvien Viipuri
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Ida Suolahti: Neuvostosotavangit jatkosodan Viipurissa
Переглядів 1466 місяців тому
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Ida Suolahti: Neuvostosotavangit jatkosodan Viipurissa
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Ville Kivimäki: Sotavuosien monta Viipuria (alussa T25 julkaisu)
Переглядів 896 місяців тому
2023 Viipuri-tutkimuksen päivä: Ville Kivimäki: Sotavuosien monta Viipuria (alussa T25 julkaisu)
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Seppo Huunonen: Merikarjala - ajatuksesta hankkeeksi
Переглядів 322Рік тому
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Seppo Huunonen: Merikarjala - ajatuksesta hankkeeksi
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Riho Grünthal: Kielellinen Merikarjala
Переглядів 138Рік тому
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Riho Grünthal: Kielellinen Merikarjala
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Hannu Rastas: Nobel-suku Johanneksen Kirjolassa 1894-1944
Переглядів 279Рік тому
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Hannu Rastas: Linna meren rannalla - Nobel-suku Johanneksen Kirjolassa 1894-1944
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Pirkko Kanervo: Sisällissota jälkivaiheineen vaikutti pitkään
Переглядів 144Рік тому
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Pirkko Kanervo: Sisällissota jälkivaiheineen vaikutti pitkään suomalaiseen yhteiskuntaan
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Markku Löytönen: Kommenttipuheenvuoro
Переглядів 82Рік тому
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Markku Löytönen: Paikka, maantiede ja alueidentiteetti - kommenttipuheenvuoro
2022 Viipuritutkimuksen päivä: Yrjö Kaukiainen: Itäinen Suomenlahti: monikulttuurinen sisämeri
Переглядів 216Рік тому
2022 Viipuritutkimuksen päivä: Yrjö Kaukiainen: Itäinen Suomenlahti: monikulttuurinen sisämeri
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Maria Lähteenmäki: Terijoen rajaseudun rauhaton rannikko
Переглядів 169Рік тому
2022 Viipuri-tutkimuksen päivä: Maria Lähteenmäki: Terijoen rajaseudun rauhaton rannikko
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Pentti Paavolainen: Karjalaisaiheiset näytelmät sotien jälkeen
Переглядів 2542 роки тому
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Pentti Paavolainen: Teatteri, trauma ja tunnehistoria - Karjalaisaiheiset näytelmät sotien jälkeen
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Eemeli Hakoköngäs: Evakot oppikirjoissa
Переглядів 2702 роки тому
Eemeli Hakoköngäs: Evakot oppikirjoissa (Oppikirjojen merkitys siirtoväen kuvauksen muovaajina)
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Ilkka Kuivalainen: Viipuri-yhteisöjen merkitys identiteetille
Переглядів 1972 роки тому
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Ilkka Kuivalainen: Viipuri-yhteisöjen merkitys identiteetille
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Maarit Sireni: Kodin esineet muistamisen ja identiteetin merkkeinä
Переглядів 1172 роки тому
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Maarit Sireni: Kodin esineet muistamisen ja identiteetin merkkeinä
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Kristiina Korjonen: Muistista, muistamisesta ja menetyksistä
Переглядів 2242 роки тому
2021 Viipuri-tutkimuksen päivä: Kristiina Korjonen: Muistista, muistamisesta ja menetyksistä
Jaakko Juteini ja kertomus hautamuistomerkin entisöinnistä
Переглядів 5673 роки тому
Jaakko Juteini ja kertomus hautamuistomerkin entisöinnistä
Luento: Vihreä Viipuri, Maritta Lehtinen, Turun yliopisto 2020
Переглядів 4613 роки тому
Luento: Vihreä Viipuri, Maritta Lehtinen, Turun yliopisto 2020
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Riitta Nikula: Suomalaisen arkkitehtuurin kaanon
Переглядів 3673 роки тому
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Riitta Nikula: Suomalaisen arkkitehtuurin kaanon
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Simo Paavilainen: Viipurin taidemuseo oman aikansa arkkitehtuurissa
Переглядів 2233 роки тому
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Simo Paavilainen: Viipurin taidemuseo oman aikansa arkkitehtuurissa
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Aino Niskanen: Bensow ja liikerakentamisen loisto
Переглядів 2643 роки тому
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Aino Niskanen: Bensow ja liikerakentamisen loisto
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Lauri Putkonen: Uno Ullberg teollisuusympäristöjen suunnittelijana
Переглядів 4473 роки тому
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Lauri Putkonen: Uno Ullberg teollisuusympäristöjen suunnittelijana
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Kari Immonen: Uno Ullberg, arkkitehdeista viipurilaisin
Переглядів 1,2 тис.3 роки тому
2020 Viipuri-tutkimuksen päivä: Kari Immonen: Uno Ullberg, arkkitehdeista viipurilaisin
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Antti Kujala: Viipurin työväenliike 1800-luvun lopulta vuoteen 1939
Переглядів 4294 роки тому
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Antti Kujala: Viipurin työväenliike 1800-luvun lopulta vuoteen 1939
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Olli Matikainen: Jäkkäniska. J. A. Lyly (1856-1903)
Переглядів 3984 роки тому
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Olli Matikainen: Jäkkäniska. J. A. Lyly (1856-1903)
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Tapahtuman yhteenveto ja päätös Petri Karonen
Переглядів 1034 роки тому
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Tapahtuman yhteenveto ja päätös Petri Karonen
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Aleksi Mainio: Emigranttien taistelujärjestöt ja Viipuri 1918-1928
Переглядів 1,9 тис.4 роки тому
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Aleksi Mainio: Emigranttien taistelujärjestöt ja Viipuri 1918-1928
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Vesa Vares: Viipurin läänin porvarilliset puolueet 1907-1939
Переглядів 1,1 тис.4 роки тому
2019 Viipuri-tutkimuksen päivä: Vesa Vares: Viipurin läänin porvarilliset puolueet 1907-1939

КОМЕНТАРІ

  • @maximehalut3376
    @maximehalut3376 4 місяці тому

    Il donne cours a des vieux il on l’aire passionné est très attentifs

  • @alcoholcountries2644
    @alcoholcountries2644 6 місяців тому

    Lopputulos oli Suomi jota oikeastaan molemmat puolet tavoittelevat. Tai ei. Punaisten Suomi olisi ollut kommunistinen diktatuuri. Sama mitä nyt ajaa WEFin NWO. Ei punaiset tienneet mitä kommunismi on. Eikä ymmärrä mini nykyään, mitä WEF ajaa. Et omista mitään, tapetaan pienyritykset ja jeskitetään valta YKlle. Ne jotka lähtivät Neuvostoliittoon saivat nähdä sen. Murhattiin. Saavutus oli tasa-arvon malliesimerkki silloisessa maailmassa. Punaisten sota oli kuitenkin kytköksissä Venäjään. Siten vaarallinen. Saattaa olla, että ilman punaisten vastarintaa, tulos olisi ollut perinteisempi. Traaginen sota ohjasi kuuntelemaan. Punaiset eivät pitäneet Venäjän meiningistä. Aseita tuli. Nyt tavallaan nähdään, että molemmat puolet ajoivat samaa Suomea.😮

  • @laurimikkola5949
    @laurimikkola5949 6 місяців тому

    Suurten tapausten takana pieniä arkisia asioita

  • @jannerantamaa
    @jannerantamaa 10 місяців тому

    Teemu on Raskassarjaa🤘👍

  • @finnmay
    @finnmay 10 місяців тому

    Erittäin mielenkiintoinen esitys, kiitos! ❤ Nythän tämän kaltaiset esitykset tulevat nousemaan arvoon arvaamattomaan, kun raja on käytännössä kiinni jälleen kerran.

  • @tihutihu
    @tihutihu 10 місяців тому

    Parasta mitä koskaan olen saanut kuulla kansalaissodasta. Itse 60 luvun valkoisena lapsena en todellakaan ole saanut oikeaa kuvaa tapahtumista

  • @jarimerilainen6235
    @jarimerilainen6235 10 місяців тому

    Huippu,äijjjä

  • @juhahirvensalo6628
    @juhahirvensalo6628 11 місяців тому

    Oliko Rahja nimiset veljekset, joilla oli yhteys Venäjälle, ja myös olivat asejunan takuumiehinä, tunsivat mm. Leninin. Muistan lukeneeni Tuuran kirjan asejunasta, punaiset äänestivät, kuka joutuu kylmään tavaravaunuun, josta piti tarvittaessa ampua, jos valkoiset häiritsevät. Historia on mielenkiintoista, vaikkakin raakaa, eikä tänään kannata ketään enää syyllistää. Tekemättömäksi ei historian tapahtumia saada.

  • @cascach
    @cascach Рік тому

    Päivää herra Kuivalainen. 🤓

  • @user-po1yg7es2o
    @user-po1yg7es2o Рік тому

    НАТО вам поможет, а про Выборг забудьте. Ленин дал, Сталин взял.

  • @kariitasarkka3165
    @kariitasarkka3165 Рік тому

    Kyl kai sie karjalais rytmiä elämään hajit

  • @juhahirvensalo1995
    @juhahirvensalo1995 Рік тому

    Oliko osasto Jn. komentaja Jussi Turtola läheistäkin sukua, hän kaatui Kiestingin suunnalla, saamatta lupaa perääntyä, vaikka oli toivottomassa paikassa. Mielestäni hän uhrasi itsensä, sanoi viime sanoikseen puhelimeen, "kyllä täällä kuollakin voidaan", Turtolan kaaduttua sai osasto luvan perääntyä, pitkin tietöntä korpea kalustoineen osasto pääsi omalle puolelle. Mielestäni hän uhrasi itsensä miestensä pelastamiseksi, Louheen ei päästy, eikä Saksalaisista ollut niihin oloihin sotimaan, he kyllä vaativat Suomalaisilta, ja osoittivat sotilaallisuutta esim. ajoivat partaansa kun suomalaiset ennen hyökkäystä vetivät henkeä ja lepäsivät.

    • @ericv.1420
      @ericv.1420 11 місяців тому

      Kiestingissä kesällä 1941 kaatunut eversti Jussi Turtola on luennoitsijan setä.

  • @juhahirvensalo1995
    @juhahirvensalo1995 Рік тому

    Kuitenkin Stalin oli päättänyt, Suomen kuuluessa NLn. etupiiriin, että Suomalaiset siirretään Siperiaan. Jatkosodassahan Kuusisen nukkehallitus oli luotu siten että Suomen kohtalo oli päätetty, eikä Stalin uskonut Suomen kommunistien ampuvan laukaustakaan. Soittokunnat olivat mukana, kun suunniteltu paraatimarssi Helsingissä piti toteuttaa. Raatteensuunnan hyökkäyksellä piti Suomi kapeimmasta kohdasta miehittää siten, että Saksalaiset ja lapin puolustajat jäisivät omilleen, ja eteläsuomi olisi miehitetty. Sodan loputtua antoi Stalin määräyksiä, miten miehitetyn alueen asukkaiden kanssa menetellään, eikä kukaan meinannut uskaltaa sanoa, ettei valloitetuilla alueilla ollut yhtään Suomalaista.

  • @jsm7477
    @jsm7477 Рік тому

    Hieno esitelmä Bensowin talosta. Oli yllättävää, että rakennus on suunniteltu 1930-luvun lopulla. Näin tavallisen turistin silmin rakennus näyttää katukuvassa vuosikymmeniä nuoremmalta.

  • @Vulcaani
    @Vulcaani Рік тому

    Keskisarjan Viipuri 1918 on hyvä kirja, suosittelen kaikille!

  • @juspagg
    @juspagg Рік тому

    Keskisarja on kyllä alfa isolla aaaaaaaalla

  • @tuomolaakso1707
    @tuomolaakso1707 Рік тому

    Onneton kuvaaja

  • @friedrichkertoja
    @friedrichkertoja Рік тому

    Teemu on aina ok..😊👍 Ammattitaito rautainen.

  • @kainosulonen6857
    @kainosulonen6857 2 роки тому

    Olenko siis todella ehkä ainoa ihminen maan päällä, jonka mielestä tämä koko niin sanottu "luento" on täysin tyhjänpäivästä ilman sisältöä olevaa höpötystä, jolla ei ole mitään arvoa tänä päivänä?

  • @kaleviperse8651
    @kaleviperse8651 2 роки тому

    Hyvä Kimi

  • @herptek
    @herptek 2 роки тому

    AKS:n rooli kannaksen linnoittamisessa on mainitsemisen arvoinen seikka. Pitkälti kantalinnoitteiden ansiosta puolustus talvisodassa onnistui niinkin hyvin kuin se onnistui. Jääkärikenraalit saivat sitten sen liikesotansa kannaksella myöhemmin jatkosodassa 1941, kun puna-armeija runtattiin mereen.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola5968 2 роки тому

    ei minusta vapaussta ole hyvä nimi, jos niin paljon ihmisiä vapautettiin elämästä. ehkä se ensinmäin maailmansota tai sisääyssota yhtenä venäjän sisällyssodista on parempi nimi

  • @erkkikuusiniemi83
    @erkkikuusiniemi83 2 роки тому

    mielenkiintoinen luento

  • @grigorirazumovski1012
    @grigorirazumovski1012 3 роки тому

    Kaiserin apu osana sisällissodassa olisi tosi mielenkiintoista kuulla luennoissa.

  • @grigorirazumovski1012
    @grigorirazumovski1012 3 роки тому

    Kiitoksia luennoistanne, tosi mielenkiintoisesti osaatte kertoa. Lisää materiaalia kiitos :D

  • @hundqvist
    @hundqvist 3 роки тому

    Erinomainen, paikoin jopa sarkastinen luento. Kuvaus valitettavasti epäonnistui, koska kuvia ei näytetty lainkaan.

  • @patriot52realfinn22
    @patriot52realfinn22 3 роки тому

    Kiinnostava luennoitsija joka saa kuuntelijat mukaansa. Hyvin värikäs luennoitsija joka osaa sanoa asiat suoraan ja on paras Suomen historian asiantuntija. Täälaista luentoa seuraisi pitempäänkin.

  • @luiscolon4283
    @luiscolon4283 3 роки тому

    The petite dungeon internally poke because channel consquentially replace over a embarrassed direction. far, reflective calculator

  • @p.e.8100
    @p.e.8100 3 роки тому

    Kommari

  • @samgold3940
    @samgold3940 3 роки тому

    ВСЕМ ПРИВЕТ ИЗ ВЫБОРГА......

  • @juhaniemela3476
    @juhaniemela3476 3 роки тому

    Tämä mies on kyllä aivan huippu, eikä mitään keskisarjaa kuten sukunimi antaisi ymmärtää. Ihan ehdottomasti Suomen historioitsijoiden kärkikastia. Mukaansatempaavaa kerrontaa kuivan huumorin sävyttämänä, Jees.

  • @j.r.90001
    @j.r.90001 3 роки тому

    Onpa siinä proffalla naivi ja väärä käsitys pölhödemokratiasta nyky-Suomessa. Mannerheim-linja ei saisi edes rakennuslupaa nykyään! Sen torppaisi ämpäristöministeriö, vuosikymmenet kestävät YVA-menettelyt ja kansalaisvalitukset. Mitään omaehtoisia suojeluskuntia linjan rakentamiseksi ei sallittaisi. Ja kirsikkana kakussa,. erilaiset pikkulikkahallitukset eivät saisi rakentamispäätöstä tehdyksi vaikka pommit sataisivat jo niskaan. Diktatuurissa taas riittää, että yksi ukko osoittaa karttaa ja sanoo "linja tuohon", niin rakentaminen alkaa heti.

  • @putkis0132
    @putkis0132 3 роки тому

    Lukekaa kirja: Pelkään mutta en pakene. Kiitos paljon.

  • @Kalekatasa
    @Kalekatasa 3 роки тому

    1/4 tokentube.net/v/3884760641/MIT%C3%84-TIEDE-SANOO-ROKOTTEIDEN-TURVALLISUUDESTA 2/4 tokentube.net/v/2339955951/Rokotteet--- 3/4 tokentube.net/v/2848636411/Koiviston-konklaavi---ilman-musiikkia-1080p 4/4 tokentube.net/v/1516447018/JUKKA-DAVIDSSON-Tieto-lis%C3%A4%C3%A4-tuskaa-seminaari

  • @petterin1
    @petterin1 3 роки тому

    Upeat nämä tarinat.

  • @juh0e
    @juh0e 3 роки тому

    Kerran näin kyseisen herran junamatkalla aivan pieruissa ravintolavaunussa. Mutta, nyt kun tätä videota katson niin en tiiä olikohan hän humalassa sittenkään sillä videon perusteella näyttäisin hän selvinpäinkin vähän humaltunuttu näyttelevän. Outo piirre.

    • @juh0e
      @juh0e 3 роки тому

      @@helinaumonen1957 selvä homma nettipoliisi.

    • @vaahtobileet
      @vaahtobileet 3 роки тому

      @@juh0e ehkä ala-arvoinen kommentti tämäkin, mutta katsoin linkin haastattelun ja mietin että kännissähän toi on ua-cam.com/video/oQaVE2YiNRA/v-deo.html

  • @petterin1
    @petterin1 3 роки тому

    Todella upea

  • @abcdecghijklmn
    @abcdecghijklmn 3 роки тому

    Vittu sä oot Teemu kova! Paras?🤔😀💪✌👌👍🖒👏🖖

  • @soavemusica
    @soavemusica 3 роки тому

    Meneillään on kulttuuristalinistisen kulttuurisodan kirjoitus.

    • @speggeri90
      @speggeri90 3 роки тому

      mihin oikeastaan viittaat?

  • @jeffreysalahub
    @jeffreysalahub 3 роки тому

    Mielenkiintoinen luento! Kiitos Yuri!

  • @seijakurki823
    @seijakurki823 3 роки тому

    Tyttäreni teki gradunsa aiheesta Viipurin punakaartin naiset. Jyväskylän yliopisto 2003.

    • @abcdecghijklmn
      @abcdecghijklmn 3 роки тому

      Missä saa lukea?? Mikä oli lopputulema?

    • @seijakurki823
      @seijakurki823 3 роки тому

      @@abcdecghijklmn No eikös kaikki gradut ole säilöttynä Sinne, missä ne on annettu? Siis tässä tapauksessa Jyväskylän yliopiston historian laitos. Itselläni on yksi kappale, mutta sitä en anna kenellekään.

    • @abcdecghijklmn
      @abcdecghijklmn 3 роки тому

      @@seijakurki823 emmää vaan tiiä?😮 Mitä jos tuli poltti?😨 No mikä oli yllättävin asia mitä tutkimuksissa selvisi?

    • @seijakurki823
      @seijakurki823 3 роки тому

      @@abcdecghijklmn Se, miten raa'alla tavalla punaisten muonitus- ja lääkintätehtävissä olleiden nuorten tyttöjen ruumiit häväistiin. Ei se ollut mikään lopputulos, mutta kertoi ihan silmittömästä valkoisten terrorista. Voisitko sinä kysyjä esittäytyä omalla nimelläsi?Muuten loppuu tämä viestittely.

  • @Lornext
    @Lornext 3 роки тому

    Vapaussodan~

    • @headshotr
      @headshotr 3 роки тому

      TOtta ! Näiden sosialistien aikeita vähättelevien termien käytön pitäisi lopettaa.. ei ole kovin isänmaallista tekstiä,mutta aika pieni virhe asiallisessa ja oikeaoppisessa kokonaisuudessa kuitenkin ,

  • @partinenlalli7039
    @partinenlalli7039 3 роки тому

  • @ristomattikolsi5711
    @ristomattikolsi5711 3 роки тому

    "Kellarilahtareita" oli myös Venäjällä lokakuun vallankumouksen yhteydessä. Bolsevikkien salainen poliisi Tseka teloitti vankiloiden kellareissa kaikenlaisia luokkavihollisia.

  • @markkuryhanen4244
    @markkuryhanen4244 3 роки тому

    Minulla on semmoinen jalkiviisas uskomus etta talvisota olisi voitu valttaa, jos Stalinin aluevaihtoehdotuksesta olisi kunnolla neuvoteltu. Eihan se heidan kannaltaan katsottuna ihan mieleton ehdotus ollut. Olisi luovutettu osa kannasta ja saatu tilalle maata jostain pohjoisempaa. Viipuriahan he eivat silloin 1939 vaatineet. Olisi samalla saastynyt 10.000 nuoren suomalaisen sotilaan henki. Myohemmin, ehka 1941, sota heita vastaan olisi kylla syttynyt mutta silloin oma armeijamme olisi ollut premmin valmistaunut.

    • @yoretabio4537
      @yoretabio4537 3 роки тому

      Tottakai sodalta vältytään, jos antaudutaan jo neuvotteluvaiheessa. Ehkä 1941 olisi vältytty jos ei oltais Saksan kanssa hyökätty?

    • @markkuryhanen4244
      @markkuryhanen4244 3 роки тому

      @@yoretabio4537 No eihan se antautumista ole jos esitetysta ehdotuksesta neuvotellaan. Jos tarinoihin on uskomista niin Stalin tarjosi 1939 vaihtokauppaa. Mutta meilla oli silloin aika jyrkat asenteet eika kuunneltu tarpeeksi Paasikivea ja Mannerheimia. Jatkosota 1941 ei mielestani ollut valtettavissa. Saksa olisi tullut Suomeen varmasti ja siihen Stalin olisi reagoinut ilman muuta. Eli kylla Kekkosen ajopuuteoriassa on paljon peraa.

    • @j.r.90001
      @j.r.90001 3 роки тому

      Aivan turha sota ja veriuhri, varsinkin Emämunauksen 1995 jälkeen ja nykyisten avoimien rajojen valossa.

    • @mixlllllll
      @mixlllllll 3 роки тому

      @@j.r.90001 lol rajakki

    • @ericv.1420
      @ericv.1420 3 роки тому

      Vaan ei semmoset koohot, ku Stalin ja Hitler kunnioita muuta ku raakaa voimaa, jos sitäkään. Toki täytyy myöntää, että Stalin, suurvallan ykköspäällikkö, osallistui 1939 _henk.koht._ neuvotteluihin pikkuisen naapurimaan kanssa. Tämän merkityksen vain harvat, kuten Paasikivi ja Mannerheim tajusivat. Toisaalta äärimmäisen raakana voimajohtajana Staliini 1944 alkaen tuntui kunnioittavan huomattavan suuresti Suomen kansan taistelutahtoa ja -kykyä. Viesti vaan meni perille puolin ja toisin kovin hitaasti ja kankeasti.

  • @apexxxx10
    @apexxxx10 3 роки тому

    *Stort tack. Mycket intressant. Bangkok-Jomppa här hoppandes i Macau, Kina, Röda Kina* ua-cam.com/video/vQZNOvIEN78/v-deo.html

  • @apexxxx10
    @apexxxx10 3 роки тому

    *Kiitos. Olen sin ollut kiinnostunut Viipurista/Viborg. Mycket intressant föreläsning för alla ARKITEKTER och Arkitekt studenter - Finska, Finlandssvenska, Sverigefinska och även Åländska. Bangkok-Jommpa här hoppandes i Macau, Kina, Röda Kina* ua-cam.com/video/vQZNOvIEN78/v-deo.html

  • @apexxxx10
    @apexxxx10 3 роки тому

    *Stort tack. Mycket intressant föreläsning för alla ARKITEKTER och Arkitekt studenter. Finska, Finlandssvenska, Sverigefinska och även Åländska. Bangkok-Jommpa här hoppandes i Macau, Kina, Röda Kina* ua-cam.com/video/vQZNOvIEN78/v-deo.html