Suomen sotakorvaukset 1944-1952
Вставка
- Опубліковано 9 вер 2024
- Toinen maailmansota tuli Suomelle kalliiksi: kansalaisia kuoli 96 000, yli sata tuhatta oli invalidina, 400 000 siirtolaiselle piti löytää asumus sekä elanto ja osa maasta oli pommitusten jäljiltä huonossa tilassa. 10 % valtion pinta-alasta oltiin menetetty Neuvostoliitolle, ja luovutetuille alueille jäi merkittävä osa teollisuudesta ja maataloudesta. Tämän ja muiden rauhansopimusten ehtojen lisäksi Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset, joka oli väkilukuun suhteutettuna suurempi määrä kuin Saksalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen määrätyt korvaukset.
Neuvostoliitto, joka oli itsekin jälleenrakennuksen tarpeessa, ei kuitenkaan halunnut korvauksia käteisenä, vaan ne piti suorittaa erilaisina teollisuudentuotteina. Niinpä Suomi valmisti kahdeksan vuoden ajan entiselle viholliselleen mm. junia, laivoja, koneita ja puutaloja. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti itärajan syksyllä 1952, ja niin oli Suomi ainoana toisen maailmansodan häviäjävaltiona maksanut sotavelkansa.
Lähteet:
Eloranta, Jari, et al. "Suomen Rakennehistoria: Näkökulmia Muutokseen Ja Jatkuvuuteen (1400-2000)". Helsinki: Osuuskunta Vastapaino, 2018.
Kuisma, Markku. "Suomen Poliittinen Taloushistoria 1000-2000". Helsinki: Siltala, 2009.
Aihesanat:
sotakorvaukset,välirauhansopimus,jatkosota,toinen maailmansota,300 miljoonaa dollaria,sotakorvaustuotteet,teollisuus,suomen teollistuminen,1940-luku,vaaran vuodet,sotakorvausjuna,tehtaat,1952,helsingin olympialaiset,1944
Kiitti paljon,sentään jotain hyvää näistä sotakorvauksista seurasi,saatiin suomeen teollisuutta ja työpaikkoja,suomi pääsi uuteen nousuun.
Hyvin tiivistetty tietopaketti sotakorvauksista! Kyllä täytyy nostaa hattua tuon ajan suomalaisille. Tässä yhteydessä voisi puhua suomalaisesta sisusta! Kiitos hyvästä ja mielenkiintoisesta videosta.
Loistava video taas 😁
Loistava video!!
Eikös Viipuri ollut Suomen toiseksi suurin kaupunki? Minkä verran sodanjälkeistä kehitystä voi laittaa sotakorvausten ansioksi? Olihan Suomi myös 30-luvulla kehittynyt valtavasti.
Aloin hieman itsekin epäilemään, mutta vuoden 1939 väkiluku seurakuntakirjojen ja siviilirekisterin mukaan oli: 1. Helsinki (315 727) 2. Tampere (78 012) 3. Turku (75 578) 4. Viipuri (74 403). Yhteiseltä asukasluvultaan Viipurin _lääni_ oli kuitenkin Suomen suurin lääni.
Kuten mainitsin, on sotakorvausten perinteisesti nähty vaikuttaneen positiivisesti Suomen teollistumiseen, kaupungistumiseen ja yleisen talouskasvun ja hyvinvoinnin kasvamiseen, eikä tämä vaikuttaisi olevan väärä käsitys. Suomi tosiaan oli kehittynyt paljon jo 30-luvulla, esimerkiksi teollisuuden saralla, mutta ilmeisesti sotakorvaukset todella sysäsivät kunnolla vauhtiin kehittymisen; Suomi oli vielä 30-luvulla agraarinen valtio, mutta jo 50-luvun lopulla voidaan puhua modernista teollisuusmaasta. Lisäksi Suomesta tuli hyvinvointivaltio myös sotakorvausten ansiosta, kun valtio otti suuremman roolin taloudessa ja yhteiskunnallisessa suunnittelussa.
Toki sitä voi sitten pohtia, olisiko Suomen talous ja hyvinvointi kehittynyt vielä paremmin, jos sotaa ei olisi koskaan tullut, eikä Suomi olisi joutunut kokemaan niin merkittäviä inhimillisiä, taloudellisia ja alueellisia menetyksiä. Jos Suomi ei olisi menettänyt taloudellisesti tärkeää Karjalaa ja Petsamoa, ja talous sekä teollisuus olisi voinut kehittyä rauhassa, voitaisiin kenties puhua vieläkin suuremmasta talouskasvusta.
Tuhat tilajaa. Onneksi olkoon.
Kiitos! Olen tätä odottanut. Tuhat kiitosta kaikille katsojille.
Hyvää päivää.
Pikemmin iltaa
Ei ollut silloin sotea ja hyvinvointi alueita jotka vievät rahaa, eli rahaa ei jaettu kansalle. Nykyään valtiolla ei ole rahaa tunnin juniin, eikä esim junarataa Norjaan ,että Suomi pääsisi jäämerelle, lisäksi voisi aatella että jo turistit muodostaisivat yhteydestä kannattavan.
Jos talvisotaa ei olisi käyty olisiko suomi liittynyt operaatio Barbarossaan? Eli onko Neuvostoliiton oikeutukselle talvisodan aloittamiseksi sepittämät väitteet totta?
Luulisin kyllä.. vaihtoehdon näkee Baltian maista. En usko et Saksa ei olisi ollut valtaamatta Suomea mikä olisi ollut ilman aseita. Sit lopuks ois N liitto imaissut Suomen ollessamme rauniona jo Saksan jäljiltä.😢
@@petskup4 Niin, Suomen alue olisi ollut Saksalle tärkeä. Mutta olisiko Suomi muka ryhtynyt sotimaan saksaa vastaan? Todennäköisemmin Suomi olisi varmaan antanut saksalaisten tulla Suomeen kuin sotia vastaan. Oltaisiin lähdetty tavoittelemaan itäkarjalaa niinkuin 20 vuotta aiemmin.
@@Savonianmapper17609 Alkaa näyttää ikävästi kohta samalta.. Onneks Trump hoitaa rauhan, jos ehtisi ennen rähinää.
@@petskup4 no, sopii toivoa että uutta suursotaa ei syty ja jos Trump voittaa toivottavasti hän pyrkii välttämään sitä kaikin keinoin. Tosin oikeastaan kaikki riippuu Ukrainasta. Venäjän voitto saattaa lisätä Putinin itsevarmuutta, kuka näistä diktaattoreista tietää
Suomalaiset olivat mielestäni ihan rauhaa rakastavaa kansaa, ja ulkosuhteissa haluttiin pysyä puolueettomana Pohjoismaihin nojaten, pysytellen erossa sodasta ja aluekiistoista. Hyökkäykselle Neuvostoliittoon ei olisi ollut kansalaisten, sotilasjohtajien tai puolueiden laajaa tukea. Suurin osa suomalaisista oli ihan tyytyväinen Suomen silloisiin rajoihin, eikä Suur-Suomea haluttu tavoitella. Asia sitten muuttui, kun Neuvostoliitto hyökkäsi itse ensiksi, ja jatkosota nähtiin oikeastaan vain itsepuolustuksen jatkona.
Mutta kuten nyt tässä kommentoitiin, on vaikea uskoa, että Suomi olisi voinut pysyä poissa toisesta maailmansodasta. Saksalaiset, jotka olivat jo Suomen rajoilla, olisivat varmasti "pyytäneet" ja lopulta pakottaneet Suomen mukaan operaatio Barbarossaan, kun Pohjois-Suomen alue olisi ollut liian hyvä alue hyökkäykseen jättää käyttämättä. Suomi olisi joko vapaaehtoisesti lähtenyt mukaan, tai saksalaiset olisivat hyökänneet maahan. Sehän vasta olisikin ollut hankalaa, kun toisaalta neuvostojoukot olisivat sitten tulleet Suomen rajojen sisälle sotimaan saksalaisia vastaan, pyydettyinä tai pyytämättä. Ja Saksan vääjäämättömän häviön jälkeen olisivat varmasti tänne myös jääneet miehittämään.
Että mielestäni Suomi ei todellakaan ollut suunnittelemassa hyökkäystä Neuvostoliittoon ennen talvisotaa, joten Neuvostoliiton oikeutukset eivät olleet sinänsä totta. Oli kuitenkin vaarana, että saksalaiset käyttäisivät Suomen aluetta hyökkäykseen. Valloittamalla alueita Suomelta tai jopa asettamalla sille nukkehallitus olisi Neuvostoliitto edullisemmassa asemassa. Loppujen lopuksi, varsinkaan tuon ajan kontekstissa, ei kyse mielestäni ole mistään totuudesta, vaan siitä, että "vahvat tekevät mitä voivat, ja heikot kärsivät mitä heidän täytyy", kuten peloponnesolaissodassa todettiin 2300 vuotta ennen talvisotaa.
101 kpl❤🎉😅😅😅😊😮😮😮😮