Відео

Kiitos, teilläkin on valtavasti mielenkiintoista sisältöä.

🤮

​@@mixlllllllmites kurskissa menee?

@@theman2624 En tiiä, en oo seurannu.

@@mixlllllll da da pääset sinne sit kohta kun kutsu käy

@@theman2624 Miks mä sinne menisin? :D Mitä vittua sä selität?

no ei helvetissä

🚩🤯

Mielenkiintoista. Kehtaatko jakaa tutkimuskysymyksen?

@@tietaja1922 Millainen kuva Simojoesta ollaan luotu eri aikoina. Aineistona toimii todnäk. kolme eri kirjaa. Vilho Helasen vuonna 1943 kirjoittama Palava pensas, Siirosen 2017 kirjoittama Mustan lipun alla: Elias Simojoen elämä ja utopia sekä Sakari Virkkusen 1974 Legenda jo syntyessään. Aloitan seminaarityöskentelyn lokakuun 1. päivä ja tutkimuskysymys ja metodi on vielä alustavia. Kyseessä siis kirkkohistorian gradu.

This has been quite interesting a fact as far as I am concerned. I wonder if they think of their actions like jaeger movement of their own, as it seems to be motivated by nationalism for a nation without a state.

Laitan tämän idean korvan taakse. Minulla ei kyllä ole tietokirjamaista tietoutta kaikkien presidenttien saavutuksista, niin varmaan lista olisi enemmänkin "vibes"-mittari. Tier-lista on muutenkin enemmän sellainen hassutteluformaatti, mutta voisi sellaisen kyllä joskus tehdä.

Aloin hieman itsekin epäilemään, mutta vuoden 1939 väkiluku seurakuntakirjojen ja siviilirekisterin mukaan oli: 1. Helsinki (315 727) 2. Tampere (78 012) 3. Turku (75 578) 4. Viipuri (74 403). Yhteiseltä asukasluvultaan Viipurin _lääni_ oli kuitenkin Suomen suurin lääni. Kuten mainitsin, on sotakorvausten perinteisesti nähty vaikuttaneen positiivisesti Suomen teollistumiseen, kaupungistumiseen ja yleisen talouskasvun ja hyvinvoinnin kasvamiseen, eikä tämä vaikuttaisi olevan väärä käsitys. Suomi tosiaan oli kehittynyt paljon jo 30-luvulla, esimerkiksi teollisuuden saralla, mutta ilmeisesti sotakorvaukset todella sysäsivät kunnolla vauhtiin kehittymisen; Suomi oli vielä 30-luvulla agraarinen valtio, mutta jo 50-luvun lopulla voidaan puhua modernista teollisuusmaasta. Lisäksi Suomesta tuli hyvinvointivaltio myös sotakorvausten ansiosta, kun valtio otti suuremman roolin taloudessa ja yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Toki sitä voi sitten pohtia, olisiko Suomen talous ja hyvinvointi kehittynyt vielä paremmin, jos sotaa ei olisi koskaan tullut, eikä Suomi olisi joutunut kokemaan niin merkittäviä inhimillisiä, taloudellisia ja alueellisia menetyksiä. Jos Suomi ei olisi menettänyt taloudellisesti tärkeää Karjalaa ja Petsamoa, ja talous sekä teollisuus olisi voinut kehittyä rauhassa, voitaisiin kenties puhua vieläkin suuremmasta talouskasvusta.

Kiitos! Olen tätä odottanut. Tuhat kiitosta kaikille katsojille.

Luulisin kyllä.. vaihtoehdon näkee Baltian maista. En usko et Saksa ei olisi ollut valtaamatta Suomea mikä olisi ollut ilman aseita. Sit lopuks ois N liitto imaissut Suomen ollessamme rauniona jo Saksan jäljiltä.😢

@@petskup4 Niin, Suomen alue olisi ollut Saksalle tärkeä. Mutta olisiko Suomi muka ryhtynyt sotimaan saksaa vastaan? Todennäköisemmin Suomi olisi varmaan antanut saksalaisten tulla Suomeen kuin sotia vastaan. Oltaisiin lähdetty tavoittelemaan itäkarjalaa niinkuin 20 vuotta aiemmin.

@@Savonianmapper17609 Alkaa näyttää ikävästi kohta samalta.. Onneks Trump hoitaa rauhan, jos ehtisi ennen rähinää.

@@petskup4 no, sopii toivoa että uutta suursotaa ei syty ja jos Trump voittaa toivottavasti hän pyrkii välttämään sitä kaikin keinoin. Tosin oikeastaan kaikki riippuu Ukrainasta. Venäjän voitto saattaa lisätä Putinin itsevarmuutta, kuka näistä diktaattoreista tietää

Suomalaiset olivat mielestäni ihan rauhaa rakastavaa kansaa, ja ulkosuhteissa haluttiin pysyä puolueettomana Pohjoismaihin nojaten, pysytellen erossa sodasta ja aluekiistoista. Hyökkäykselle Neuvostoliittoon ei olisi ollut kansalaisten, sotilasjohtajien tai puolueiden laajaa tukea. Suurin osa suomalaisista oli ihan tyytyväinen Suomen silloisiin rajoihin, eikä Suur-Suomea haluttu tavoitella. Asia sitten muuttui, kun Neuvostoliitto hyökkäsi itse ensiksi, ja jatkosota nähtiin oikeastaan vain itsepuolustuksen jatkona. Mutta kuten nyt tässä kommentoitiin, on vaikea uskoa, että Suomi olisi voinut pysyä poissa toisesta maailmansodasta. Saksalaiset, jotka olivat jo Suomen rajoilla, olisivat varmasti "pyytäneet" ja lopulta pakottaneet Suomen mukaan operaatio Barbarossaan, kun Pohjois-Suomen alue olisi ollut liian hyvä alue hyökkäykseen jättää käyttämättä. Suomi olisi joko vapaaehtoisesti lähtenyt mukaan, tai saksalaiset olisivat hyökänneet maahan. Sehän vasta olisikin ollut hankalaa, kun toisaalta neuvostojoukot olisivat sitten tulleet Suomen rajojen sisälle sotimaan saksalaisia vastaan, pyydettyinä tai pyytämättä. Ja Saksan vääjäämättömän häviön jälkeen olisivat varmasti tänne myös jääneet miehittämään. Että mielestäni Suomi ei todellakaan ollut suunnittelemassa hyökkäystä Neuvostoliittoon ennen talvisotaa, joten Neuvostoliiton oikeutukset eivät olleet sinänsä totta. Oli kuitenkin vaarana, että saksalaiset käyttäisivät Suomen aluetta hyökkäykseen. Valloittamalla alueita Suomelta tai jopa asettamalla sille nukkehallitus olisi Neuvostoliitto edullisemmassa asemassa. Loppujen lopuksi, varsinkaan tuon ajan kontekstissa, ei kyse mielestäni ole mistään totuudesta, vaan siitä, että "vahvat tekevät mitä voivat, ja heikot kärsivät mitä heidän täytyy", kuten peloponnesolaissodassa todettiin 2300 vuotta ennen talvisotaa.

Pikemmin iltaa

How would you even know what he is saying?

@@manuvanhaeskolo завали лицо, у тебя нет

@@RoYaJIuTwhat does that even mean?