Jatkosodan hyökkäysvaihe - miksi Suomi pysäytti etenemisen joulukuussa 1941?
Вставка
- Опубліковано 26 вер 2024
- Jatkosota käynnistyi osana Saksan Operaatio Barbarossaa. Toisin kuin Saksa, Suomi kuitenkin lopetti etenemisen syvemmälle Neuvostoliiton alueille. Paikoin näin tapahtui elo-syyskuussa 1941 ja lopulta hyökkäysvaihe päätetiin joulukuun alussa. Miksi Suomi teki näin? Miksi Suomi ei jatkanut hyökkäystä eteenpäin?
Kiitos valaisevasta esitelmästä
Ole hyvä!
kiitos hyvästä videosta. paljon tullut myös itse luettua sota ajoista ja mitä se aikanaan vaati. nimi on lähes sama..nen puuttuu vaan:)! jatka hyvää työtä
Kiitoksia palautteesta!
Suomi ei halunnut, että Yhdysvallat julistaa sodan Suomelle. Englantihan näin jo kerkisi tehdä.
Sitten on vielä tämä Vilho Tahvanaisen ja Boris Saposnikovin salainen sopimus..
Kolmen kannaksen raja oli varmasti yksi tavoite sodan alussa ja jo 20-luvulla oli yksityisarmeija käynnyt kahakoita itäkarjassa luottaen paikallisväestön siirtymiseen suomen puolelle jota ei sitten tapahtunut. Silloin kun hyökkäys vielä eteni hyvin niin suomi kirjelmöi Saksalle mahdollisista suomeen liitettävistä alueista sodan jälkeen. Vaikka lyötiin päätä karjalan mäntyyn niin kuitenkin kävi tuuri, että itsenäisyys säilyi.
Kyllä ne Karjalan touhut 20-luvulla olivat Suomen valtion järjestämiä ja aseistamia sotilaallisia "erikoisoperaatioita" eikä mitään vihreiden miesten yksityisarmeijoita. Tarkoitus oli saada alueet Suomelle kun siellä järjestettäisiin "kansanäänestyksiä" Suomeen liittämisestä.
@@mtauren1Ainut 20-luvulla tapahtunut sotaretki itärajan yli oli Itä-Karjalan kansannousu ja tämäkin tapahtui paikallisväestön aloitteesta. Toki tuonne suomalaisvapaaehtoisiakin lähti, mutta juuri solmittu Tarton rauha sitoi Suomen valtion kädet. Suomen viranomaiset eivät sallineet vapaaehtoisten värväystä ja, toisin kuin aiemmissa "heimosodissa", valtio ei rahoittanut toimintaa tai antanut aseellista tukea vapaaehtoisille.
@@mtauren1Ja vielä lisäyksenä: Repolan ja Porajärven kyläthän päättivät liittymisestä Suomeen jo ennen kuin näitä heimosotureita kyliin edes astui. Tämän jälkeen kylät miehitettiin ja luovutettiin Tarton rauhan jälkeen takaisin Neuvostoliitolle.
1920 luvun kyttäys - keikoissa oli sovittu että. Muurmanskin alueet oli luvattu Ranskalle ja Karjalan alueet Englannille, täh..
Hautamäen kirjat suomi myrskynsilmässä 1 ja 2 antaa vähän toisenlaisen selityksen asialle.
Hautamäki antaa aika moneenkin asiaa vähän omanlaisensa näkemyksen. Tämän kanavan yleisesitysvideoiden osalta linja on kuitenkin konservatiivinen ja tieteellisen historiankirjoituksen mukainen valtavirta. Hautamäen teksteissä on kyllä lähdeviitteet ihan kivasti mukana, mutta tulkinta on todella pitkälle vietyä.
Joskus kyllä pitäisi/voisi tehdä ihan oman sarjansa näistä näkemystenhaastajista, spekulatiivisesta vaihtoehtohistoriasta yms.
Tuo valtavirta on meillä muuttunut useammankin kerran, monessa asiassa, esim. kun NL ja KGB avasivat arkistojaan aikoinaan. Samoin kun uusi historioitsijasukupolvi alkoi korvata YYA ajan tutkijoilla.
Muutoinkaan ei historiantutkimus ole eksakti tiede. Ja eksakteimmissakin tieteissä, eli matematiikassa ja fysiikassa on valtavirta mennyt uusiksi useita kertoja, ja vieläpä kiihtyvällä tahdilla.
Tarut suomalaiskuninkaista jne. ovat tietysti pseudohistoriaa vailla pienintäkään evidenssiä. Itselläni on tuo Hautamäki 1. osa, mutten ole sitä vielä lukenut. Voitko kertoa, mikä (argumentaatio tms.) ja miksi (motiivi tms.) saa sinut vertaamaan häntä, tai peräti lukemaan hänen teoksensa kaikenlaiseen historialliseen fiktioon tai suorastaan satuiluun, joka tietysti vähänkään historiaamme tunteville välittömästi tällaiseksi paljastuu?
Kerrot hänen käyttävän sentään lähdeaineistoa/-teoksia, mainitsematta kuitenkaan mikä näistä lähteistä tekee puhtaasti pseudolähteitä. Voisitko valottaa kantaasi siten, ettei se osoittaudu yksinomaan mielipiteeksi, vaan että se on hyvin perusteltu ja sellaisena uskottava väite? Valtavirran vastaisuuus ei ole tällaiseksi riittävä. Olen itse elämäni aikana pannut merkille, että korkeasti koulutettujenkin valtavirta nimittäin on ällistyttävän tietämätöntä jopa oman tieteenalansa historiasta ja mitä aivan välttämättömimpiin tieteenfilosofisiin kysymyksiin tulee tieteissä kuin tieteissä, ei valtavirta sellaisista ole koskaan kuullutkaan.
Tätkeämpi kysymys; miten
käy tulevassa sodassa itärajalla????? ja muu osa maata? Toteutuuko Usan ja Englannin apu heti vai vääjätkö miettimään kokouksissaan.
2024 presidentin ehdokkaan valintakoneessa oli kysymys "pitääkö koko Suomi säilyttää asuttuna", nyt meillä on asukkaita noin 5,3 miljoonaa (1941 3,3 miljoonaa ja silloin ajateltiin ilmeisesti, että maa ei riitä noillle 3,3 miljoonalle ihmiselle) nyt mietitään, että maata on liikaa 5,3 miljoonalle ihmiselle?
No, naapuri on vielä harvempaan asuttu ja kovasti se taas haluaa lisää maata.
Hyvä että ei hyökätty pitemmälle siksi,että hyökkäys sota vaati paljon uhreja.Tappio luvut vuodelta -41,hyökkäys vaiheessa,oli karmeat.Puolustaa on vähempi tappiollista.
Kyllähän se olisi veret vuodattanut turpeeseen ja todnäk saavutukset olisivat käyneet koko ajan heikommiksi ja heikommiksi suhteessa uhrauksiin.
@@v-p6469 Jälkiviisaus on aina helpompaa, mutta tässä Suomi lopetti hyökkäyksen vasta kun se oli alkamassa käydä helpommaksi. Hyökkäys olisi pitänyt saattaa päätepisteeseensä Vienankarjalassa, eikä jättää hommaa ainoastaan Aunuksenkannakseen. Näin oltaisiin saavutettu paremmat puolustusasemat idästä tulevilta hyökkäyksiltä ja katkaistu Neuvostoliiton pohjoisen rintaman huoltoyhteydet. Ne olisivat jääneet mottiin saksalaisia vastaan, meriteitse saapuvan avun varaan. Vienankarjalassa etäisyydet ja pitkät huoltoyhteydet olivat melkein suurempi este etenemiselle kuin vihollisen voima sinänsä, mutta enää ei olisi ollut tarvetta edetä kovin paljon pidemmälle, jotta se paljon puhuttu kolmen kannaksen rintamalinja olisi saavutettu. Vihollisen voimakkaita, vahvasti linnoitettuja puolustuslinjoja ei enää ollut murrettavina muualla kuin Karjalankannaksella, jossa Suomi oli jo vuonna 1941 saavuttanut täydellisesti tavoitteensa niitä enää kohtaamatta.
@@herptekLänsiliittoutuneet oli vähän eri mieltä kolmen kannaksen rintamalinjasta.
@@AmazingYT Ei heillä ollut osuutta asiaan. Mikäli koko Vienankarjala olisi miehitetty, ei länsiliittoutuneiden apu olisi tätä kautta päässyt perille Neuvostoliiton muille rintamille. Mutta mitä loppujen lopuksi etenemisen pysäyttäminen Suomea hyödytti? Ei Suomi siitä mitään kiitosta saanut vaan joutui tästä ystävyyden osoituksesta huolimatta taistelemaan hengestään.
Kiitoksia videosta.
Eipä kestä!
Hautamäki kirjassaan antaa vähän toisenlaisen selityksen asialle?
Yeah. Mutta siitähän tämä tubettaja ei kerro mitään. Taisi jopa poistaa aiheeseen liittyvät kommenttini?
Saksa oli perunankaivu aikaan syksyllä 41, käytännössä hävinnyt sodan. Tämä oli todettu armeijan päämajassa. Seurasi pitkä ja vaivaloinen vetäytyminen Saksan liekanarusta. Kaikki muu on jäliki viisastelua ja saivartelua.
Tuskin oli noin aikaisin. Tuohon aikaan Saksan joukot eteni kohti moskovaa eikä suinkaan perääntyneet sieltä
Suomihan on olennainen osa siihen miten sodan lopputulos meni. Kas kun Suomi ei Pietarin saartorengasta omalta osaltaan sulkenut(vaikka Saksa siihen aika pontevasti painosti) suuntasi Aatu voimansa kauemmas kohti Kaukasusta. Se sitten johti Stalingradiin jne.
Suomen osuudeksi olisi riittänyt katkaista muurmannin rata, jota pitkin länsiapu kulki. Sitä ei tarvitse hallita kuin pätkä ja mikään ei kulje.
Siihen ei silti pystytty. Melko vaatimatonta räpistelyä oli saksalaistenkin touhu pohjoisessa.
Sun ei tarvi yrittää keksiä juttuja. Jos vaikka katsoisit Airon haastattelun. Se on tehty joskus 70 luvulla. Muurmanskin rata oli jo katkaistu arkagelin ratakin olis Airon mukaan voitu nypäistä poikki. Siinä mielessä Hautamäki avaa asian Faktisesti Airon kanssa juurikin niin, ettei se hyökkäys pysähtynyt tiivistyneeseen vastarintaan. Missä on lähteet josta väittämäsi hait ???.
Kenraali Aksel Airon haastattelu vuodelta 1978
ua-cam.com/video/MBNhSnEYdas/v-deo.html&feature=shared
Ei rataa saatu poikki, huollon kannalta hetkellinen häiriö. Jo syksyllä 1941 venäläiset olivat rakentaneet valmiiksi Petroskoin ohittaneen yhteyden. Suomessa 1970-luku oli melko lailla kaiken jatkosotaan liittyvän osalta akselilla sepittely - jälkiviisastelu - valkopesu - valikoiva unohtelu.
Kun väität ettei operatiivisen osaston päällikkö tiedä mistä puhuu, olet hyppäämässä väitteinesi isoihin saappaisiin. Varsinkin kun sinulla ei ole osoittaa väitteidesi tueksi lähteitä. Airo toteaa ihan selvästi kyseessä olleen poliittinen ei sotilaallinen este.
@@jarnosalmela5250 varmaan ymmärrät että aksel airon on vaitiolovelvollinen. joten se on tarinoitava toimittajille.
Pikkuset peikot ne piilossa pyssyy kirkkaalla päivänvalolla. Vai pyssyykö ?.
Positiivisen väitteen esittäjällä on todistustaakka. Logiikan A&O.
Väite on se, että rata olisi ollut mahdollista katkaista ja poliittiset syyt estivät sen.
Todellisuudessa sitä ei katkaistu kuin hetkeksi ja yhteys Murmanskiin toimi kuten piti lähes koko ajan. Rata kiistatta yritettiin katkaista ja hetkeksi siinä onnistuttiinkin.
Voimat loppuivat, tappiot kasvoivat ja vastarinta tiukkeni - paikoin eteneminen pysäytettiin yrityksistä huolimatta. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö ylämäki olisi jyrkentynyt myös kohti merta mentäessä.
Ei ole olemassa kuin "väitteitä" siitä, että yhteys olisi voitu katkaista ja mikään niistä ei kestä päivänvaloa, kun ajattelee yhteyden kriittisyyttä venäläisille. Ennen kuin NL sai sotateollisuuden pyörimään, oltiin pohjoisen kautta tuotu (Arkangeli mukaan lukien) tavaraa kuta kuinkin saman verran kuin 1941 venäläiset menettivät.
Sellaisen valtimon suojaaminen olisi ollut prioriteetti ja se oltaisiin pidetty auki monien muiden alueiden kustannuksella. Ja jos suomalaiset olisivat saavuttaneet meren, olisi vastahyökkäys ollut varma.
Poliittiset syyt olivat tietysti yksi pääsyistä, mutta eivät selitys. Yhdessä muiden syiden kanssa ne toki ratkaisivat sen, että hyökkäyksestä idemmäksi luovuttiin. Suomelle sopi se, että venäläisten painopiste siirtyi muualle.
Nyt on itsenäisyydestä päästy vihdoin eroon. EU/NATO/USAn joukot maassa pitää tästä alueesta huolen meidän kotijenkki pressan avustaessa.
❤🎉 sitä samaa moskovaa
Suomessa ei ole USA:n joukkoja. Suomessa on vain Suomen joukkoja, joita tietysti voi nimittää EU-joukoiksi ja NATO-joukoiksi, koska Suomi on osa EU:ta ja NATO:a.
@@einokoponen5287 kyllähän on jenkkejä aivan vitusti pyörimässä..
Gasblock. Joo,eilen tapasin jenkki soldantin yllättäin ,,,,,,,,, mutta, kun häntä aloin jututtaa ,silloin huomasin hänet juopuneeksi suomalaiseksi.
Euroopassa ei tuolla logiikalla ole yhtäkään itsenäistä maats, mitä nyt Irlanti ja Sveitsi sinnittelee
Финские политики и генералы, показали себя как закомплексованные провинциалы, приехавшие в столицу: - постоянно чего то стеснялись и опасались решительных действий, ограничивали себя какими-то надуманными рамками допустимого и границами "приличий". Ну если финских деревенских ребят ещё можно понять, то где были шведские аристократы? Почему они не внесли в финскую политику, креатив, космополитизм, авантюризм наконец?
@@ТамараИванова-ж2з PROVINTSIALI? Cbortshiki nalogov mongolskoij ordi ne dolzhni tak govorit. Vsjo ”russkoe” ukradeno u drugikh narodov. ”Russkij mir” sostoit iz rabstva, sozhzhennikh runi i vorovstva.
@@v-p6469 всё правильно. Тем более, финским политикам нужно было при любой благоприятной возможности отдалять от Финляндии "русский мир".
Финны же, после провозглашения независимости, не совершили больше ни одного - креативного и решительного шага. Всегда реагировали на уже свершившийся факт, причём реагировали, зачастую с запозданием и не решительно, как провинциал приехавший в большой город.
В частности, зачем Финляндия начала воевать с СССР в июне 1941г? Неужели нельзя было сохранить с СССР мирные отношения? Да можно было легко. А где-то в октябре 1941г объявить мобилизацию и предъявить СССР ультиматум о возврате Финляндия всех утерянных в марте 1940г территориях. Полагаю СССР бы согласился вернуть всё что захватил.
Потом, если уж вступили войну в июне 1941г, почему сразу же не начали решительное наступление на Ленинград? Ленинград, финнам, нужно было захватывать. Только этим можно было кинуть свой небольшой камень на весы поражения СССР.
Etat kommentarij.... oshtevidno, shto vi nas ne ponimajete, vi ne znajete istoriju etoj vojni i ne ponimajete mezhdunarodnuju obstanovku. Kogda budjet vremja, otcetshu. Pisat na russkom jazike dlja menja zanimajet vremja.
@@v-p6469 Ответ можете писать на своём языке, есть программы-переводчики, я переведу и пойму.
Сильно подробно отвечать не надо. Интересуюсь историей уже много лет, а также имею жизненный опыт и с вероятностью 99% знаю что вы напишете. В этом ответе будут озвучены причины поступков Финских начальников. Для меня эти поступки выглядит провинциальным и "детским лепетом".
hommaa roden mikki niin ois parempi ääni
Saksa muuten pysäytti hyökkäyksen Moskovan ja Leningradin edustoilla myös. Eivät päässeet enää pidemmälle vastarinnan takia. Hyökkäys jatkui 1942 etelämmässä.
On siinä sellainen ero, että Saksa yritti parhaansa mukaan painaa ja edetä, kunnes tuli stoppi kun eivät kerta kaikkiaan pärjänneet. Suomessa tehtiin suht hallittu päätös, että nyt riittää. Toki siinä vaiheessa eteneminen oli jo paikoin tullut tien päähän.
NL sai USAlta massiivisen määrän ruokaa, kalustoa, aseita, panssareita, ajoneuvoja, lentokoneita ym. varusteita - tämä käänsi sodan kulun eikä se että NL ilman USAn apua olisi ”yhtäkkiä ominpäin alkanut pärjäämään” sen jälkeen kun Moskovan ja Leningtadin portteja jo sakemanni kolisteli…Ilman Usaa NL olisi luhistunut.
Tietysti Saksa myös hajotti voimansa monelle muulle rintamalle tuon itärintaman lisäksi.
Suomen olisi pitänyt hyökätä niin pitkälle kuin mahdollista.
Politikkojen takia (sdp)
Oli ulkopuolinen paine, liittää vapaaehtoisia SS kompaniaan, suomen poliitikot antoivat "vaihtokauppana" sotilaita. Etelän touhuihin.
Oli jo saavitettu tulos, miestappio yli 10 000 sotiladta. Jos enempi niin myös tappiot suuremmat
Suomalaiset hyökkäsi n:liittoon 1944😂😂😂
Kylläpäs sinne lipsahti kömmähdys, mutta jokainen osannee lukea kuitenkin ja ymmärtää kuulemaansa muuten. Tekevälle sattuu.
Olen lukenut että 200k saksalaista oli suomessa enimmillään operaatio barbarossan aikana. Kuvittelisi että vihollisuudet on välttämättömiä siinä kohtaa kun operaatio alkoi. Mutta paljon oli barbarossan alkaessa? Jos puhutaan kymmenistä tuhansista , niin en tiedä mennäkö sanomaan että suomi hyökkäsi, mutta selkeä osallisena tosiaan siinä kohtaa voisi harkita.
Sitä minä aina ihmettelen ettei tuonne pohjoiseen panostettu enempää Saksan eikä Suomen taholta. Jos kerran siellä tieto oli, että USA toimittaa jatkuvasti apua Murmanskin kautta, niin olisi luullut että tuo alue olisi ollut yksi tärkeimpiä prioriteettejä erityisesti saksalaisille. Toki tuo alue melkein kokonaisuudessaan on umpimetsää eikä siellä juurikaan mene teitä tai ole asutuskeskuksia. Raatteentie todisti myös mitä voi tapahtua jos tuolla alueella lähtee isoon hyökkäykseen
Se oli hirveän vaikea sektori ja aluksi Saksa laski sen varaan, että Neuvostoliitto kaadetaan iskemällä sydämeen. Venäläisten saama massiivinen apu on voinut skaalaltaan yllättää, jolloin radan tuleva tärkeys ei liene ollut strategisen tason suunnittelussa niin ilmeistä. Saksahan lähti hakemaan nopeaa voittoa, ei kulutus- ja materiaalisotaa. Prioriteetti (muistaakseni, lukemisesta on aikaa) taisi olla ennen kaikkea metallivarannoille pääsy/niille pääsyn estäminen. Kun palikat olivat koossa, oltiin jo vuodessa 1942 ja haasteita kasautui nopeasti.