Imatrankoski

Imatrankoski syntyi noin 6 000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Salpausselkä muodosti kauan tehokkaan esteen veden virtaamiselle Laatokkaan, mutta maan kohoaminen lännempänä sai veden purkautumaan kaakkoon. Kosken voimasta kertovat lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Koski pauhasi vuolaana kesät talvet, ja sen vakaa vesimäärä kautta vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Tulvilta se ei kuitenkaan välttynyt. Suurin tulva sattui vuodelle 1899, jolloin kosken kautta virtasi 1 160 m³ vettä sekunnissa eli normaaliin verrattuna reilusti kaksinkertainen määrä.
Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa, ja sen vihki toukokuussa 1929 tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander. Voimalan rakentamisen jälkeen vettä virtasi koskeen jonkin verran voimalaitoksen ohi. Lopullinen kosken kuivaminen tapahtui vuonna 1937 voimalaitoksen kuudennen koneiston valmistuttua. Tämän jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti sekä häiriö- ja huoltotilanteissa. Koskinäytöksiä on viime vuosina järjestetty kesälauantaisin. Näytös kestää noin 16 minuuttia, ja sen aikana vettä virtaa 500 m³/s. Patoremontin takia Imatrankoskessa ei järjestetty koskinäytöksiä vuosina 2017 ja 2018. Myöskään kesällä 2020 koskinäytöksiä ei järjestetty vallitsevan koronatilanteen vuoksi.[2] Tulvista johtuvat ohijuoksutukset ovat moneen muuhun koskeen verrattuna hyvin harvinaisia. Häiriö- ja huoltotilanteissa luukut voidaan joutua aukaisemaan yhtäkkisesti, ja näin ollen luvaton liikkuminen kosken kuivankin uoman pohjalla on hengenvaarallista.