Saattajat kyllä kiinnostaisivat itseäkin, mutta niistä löytyy hyvin vähän mitään aineistoja. Ainakin toistaiseksi keskityn tekemään videoita "helpoista aiheista" joita varten ei tarvitse mennä mihinkään arkistoihin penkomaan lähteitä. Mutta jos Sinulta / ex-palveluskavereilta löytyy valokuvia/videoita aluksista niin ota ihmeessä yhteyksiä.
Palvelin tykkiveneillä 1979 - 1986. Siitä suurimmasta nopeudesta voi sanoa, että ei tykkiveneisiin ollut mitään ns. "taistelupotkureita". Sivudieselit , (saksal. MTU 12 syl v-moottori , 2 x 1 200 hv ) pyörittivät pienempiä KaMeWa-säätösiipipotkureita ( joilla voitiin myös pakittaa). Keskiakseliin voitiin kytkeä joko kolmas tuollainen MTU -dieseli ( muuten samanlainen kuin oli R-luokassa, niissähän oli 2 kpl noita dieseleitä ) tai sitten keskiaskeliin voitiin kytkeä alennusvaihteen kautta se kaasuturbiini joka antoi keskiakselille 17 000 hv. Tykkiveneen huippunopeus oli kaasuturbiinilla ja niilä kahdella sivudieselillä ajettaessa aluksen viippauksesta riippuen 33 - 35 solmua. Kun alus oli enemmän "keulillaan" viipattuna se kulki nopeammin. Kolmella dieselmoottorilla ( 3 x 1 200 hv ) tykkivene kulki 16 solmua, jolloin se kulutti noin 600 litraa löpöä tunnissa. Kun kaasuturbiini kytkettiin keskiakseliin ja nopeus nostettiin tuohon yli 30 solmuun, polttoaineen kulutus nousi 6 000 litraan tunnissa, eli nopeus kaksinkertaistui ja polttoaineen kulutus kymmen kertaistui. Tykkinven ei ollu "plaanaavaa" tyyppiä, vaan kynti vettä voimalla. Peräaalto olikin sen mukainen ( monta laituria taisi vuosien mittaan hajota saaristossa ). Satamassa manööveerattaessa käytettiin vain sivudieseleitä, koska keskiakselilla ( se ruuvipotkuri ) ei voinut pakittaa. Satamassa manöveeraaminen vaati hieman totuttelua j aopettelua koska mm. koneiden ristiin vedättäminen ei auttanut paljonktaan aluksen kääntämisessä ( Pitkä alus ja potkurit melko lähellä toisiaan == > ei ollut vääntävää momenttia). Perää käännettiin peräsimiä kääntämällä ja sivudieseleitä eteenpäin "potkimalla".
Aluksen viimeisen miehistön, saapumiserän I/2001, tykistömatruusi Mikkonen ilmoittautuu palvelukseen! Olin paapuurinpuoleisen 4-tykin ampuja. Kyseessä oli "Sergei", todellinen sohlojen sohlo. Ja mitä aluksen ohjailuun tuli, oli se yhtä helvettiä.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Me varusmiehet poistuimme siviiliin lokakuussa 2001 ja kantahenkilökunta jäi valmistelemaan museointia. Telakoinnin ja muutostöiden kautta alus käsittääkseni siirtyi sitten myöhemmin Aurajoen rantaan. Ainakin telakalle alus käsittääkseni siirtyi "sellaisenaan".
On toki vielä erikseen huomioitava, että aluksella on sellainen lähtöämme edeltänyt tunnelma edelleen. Tutut astiat, koristeet messissä, yleensäkin pelit ja vempaimet taistelukeskuksessa yms. Olen pariin otteeseen käynyt tykkiveneellä vuosien varrella. Keskikäytävän ilmoitustaululta löytyvät vieläkin meidän vahtijakolistamme yms. Yhtenä yksityiskohtana voisin mainita vielä heinäkuussa 2001 tapahtuneen haaverin, jossa alus sai repeämän peräpuolelle. Syvyyspommien ammunnan yhteydessä yksi laaki räjähti ennenaikaisesti lähellä aluksen runkoa. Olin tapahtumahetkellä peräskanssissa vapaavahtia viettämässä. Sen jysähdyksen kohdalla tiesin, että lähellä kävi. Tämän vuoksi Karjala joutui jättämään ns. loppusodan väliin ja minutkin komennettiin ohjusvene Oululle loppusotimaan. 9/11-terrori-iskut sattuivat kyseisen Lovisa-harjoituksen aikana ja Tukholmassa ollessamme moni kävi näistä meiltäkin kyselemässä, kun laakonkia vahdimme. Osaman miehiä kun kuulemma oli nähty Ruotsissa samaan aikaan...
Hieno video! Nasserona leikimme Karjalan ja sen sisarlaivojen pienoismalleilla mummolassa. Isoäitini oli nääs Karjalan kummi, eli hän kastoi aikanaan paatin. Hyvän shampanjan hukkausta, mutta sentään tyylikkäästi...
Itse palvelin aikanaan varusmiehenä tyv karjalalla saapumis erä II 88 täytyy sanoa että olin ylpeä aluksesta. Ja olihan meillä aina kissan hännän vetoa miinalaivan pohjanmaan ja tykkilaivuueen/ohjuslaivueen välillä. Täytyy sanoa oli se aika päräyttävä kokemus kun rolllssin turpiinit alkoivat ulvomaan ja vauhti vaan kiihtyi ja kiihtyi ja se perä aalto oli tosi iso ja saaristossa ei turbiinilla juurikaan ajettu koska kaikki laiturit ja veneet olisi lentäneet kuivalle maalle. Ja joskus koe ajossa airistolla saatiin plus 45 solmua nopeudueksi, kyllä se nopea alus oli. Merten vinttikoira. Ja se kolahdus kun 120mm keulatykki laittoi murkulaa ilmaan ja teoreettinen tuli nopeus noi 80 laukausta minuutissa muistaakseni.
Kävin vihdoin Forum Marinumissa ja nämä videot jyskytti takaraivossa, pakko katsoa uusiksi. Tämä oli vieraan silmin klaustrofobisin vesivehje jossa olen ikinä käynyt ja olen silti käyny muutamissa museoiduissa sukellusveneissäkin. Tälleen 180+ pitkänä sai varoa päätään aivan kaikkialla.
Kai kerroit lipunmyynnissä tulleesi museoon kun näit interwebissä jonkun videon? Sellainen auttaa kanavaa paljon. Forum Marinumin museoaluksissa on ehkä hienointa niiden vertailu. Kurjala ja Keppisalmi ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia paatteja.
Jos IT-tykit kiinnostavat niin kannattaa käydä Karjalan takana olevalla Keihässalmella kurkkaamassa AK-230:et. 50-60 -luvun tekniikkaan perustuva miehittämätön tutkaohjattu konetykki.
Pari tarkennusta videoon (tätä kommenttia päivitetään jos aihetta ilmenee): 60 solmun huippunopeus on todellakin _vain_ hevosmiesten tarinoita. 35 solmua oli virallinen huippunopeus, ja joissakin kokeissa on ilmeisesti saavutettu nipin napin hieman yli 40 solmua. Videolla olisi pitänyt esitellä myös syvyyspommien pudotusjärjestelmä. Koska peräkannella ei ole tilaa, niin ne ovat perässä rungon sisässä. 60-luvulla se oli hieman erikoinen ratkaisu, mutta nykyään sotalaivoilla kaikki mahdollinen on riisuttu että saadaan tutkaheräte pienemmäksi.
Muistaakseni kerran taisimme kesällä 2001 päästellä "täyttä höyryä", olisikohan 34 solmua ollut parhaimmillaan mittarissa. Aika kyytiä tuollaisella kanootilla.
@@artouusimaki7088 Ei ihan huono laskelma :-) Videon julkaisun jälkeen olen saanut useampia yhteydenottoja aiheesta. Koeajossa ilman aseistusta ja lastia on kai saavutettu n 54-55 solmun huippunopeus. Ja normaalivarustelulla olisi saavutettu n 41-42 solmua. Mutta käytännössä se 35 solmua oli järkevä huippunopeus.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Kesällä -98 saatiin taisteluvarustuksessa turbiinia rääkkäämällä 37 solmua eikä merivoimien virallisista lähteistä kukaan ole yli 43 solmun nopeuksia vahvistanut. Karjala valittiin kesällä 1998 vuoden taistelualukseksi ja meidän sillon palvelleiden nimet on edelleen keulakäytävän ilmoitustaululla, :-)
@@TA140133 Tykäreiden huippunopeuden ympärillä liikkui tosiaan yksi toistaan hullumpia huhuja. ja olen saanut viestejä ihan uskotavilta henkilöiltä, ja niidenkin tiedot ovat kohtuullisen ristiriitaisia. Eli perimmäinen totuus lienee hautautunut muistojen ja merimietarinoiden joukkoon :-)
Molemmilla sivuilla, melko edessä, on myös käännettävät vakaimet, joilla sai laivaa vakautettua mm. käännettäessä. Siis sellaiset "evät", jotka olivat alaviistoon lähes laivan pohjassa.
Tuosta ja muutamasta muustakin rakenteellisesta asiasta olisi tosiaan kertoa tarkemmin. Mutta vähän hankalaa kun ei ole pääsyä kunnollisiin rakennepiirroksiin.
Röyttä ja muut R-luokan vartioveneet olisivat kiinnostava aihe, ihan henkilökohtaisestikkin. Mutta niistä löytyy todella huonosti kelvollista materiaalia: Tietoa, valokuvia, rakennepiirroksia. Jos sellaista joastakin ilmaantuu riittävästi niin video onnistuu kyllä.
@@haraldhannelius :-) Vuotta en nyt muista mutta helppo tarkastaa kun silloin oli laivaston 75v paraati... kuvani löytyi Hesarista, IS ja Iltalehdestä =)
Kyllä, juuri samat laitteet, oltiin vähän kateellisia taistelukeskuksen huipputekniikalle, meillä oli nämä vanhahtavat (jo silloin) venäläiset laitteet. Sutomatruuseja oli tasan kaksi per ikäluokka, valittiin kuulotestin perusteella, eri taajuuksia piti osata tarkkaan erottaa. Syvyysraketit kuului myös meille..
Tästäkin aluksesta olen vain yhden pienoismallin nähnyt palveluksen aikana ja eihän siinä oikein muuta pysty kun kuvittelemaan. Pitää jossain vaiheessa poiketa turun paikkeilla ja käydä katsomassa vähän lähempääkin
Kannattaa ehdottomasti piipahtaa! Ne laiturissa olevat museoalukset ovat todella hyvä ajankuva Suomesta. 50-luvulla tehtiin tylsä ja tavallinen miinalaiva, 60-luvulla valmistunut Kurjala oli sitten uutta ja näyttävää teknologiaa. Muista sanoa lipunmyynnissä mistä sait idean saapua museoon :-)
Suunnitelmista olen kuullut, mutta tykärin rakenne on niin ahdas ja täyteen pakattu ettei mahdu mihinkään järkevästi. Miten itse asettelisit merimaaliohjukset Karjalalle?
@@Satunnaistasotilashistoriaa No joo, tiukkaahan se tekee. Itselleni tulee mieleen lähinnä kaksi eri vaihtoehtoa. Ottaen huomioon että kyseessä olisi varmaankin ollut MTO 66... Joko vähän niinkuin alkuperäisessä Iskussa takakannelle jälkimmäisen Boforssin tienoille (joka siis ottaisi lähdöt)... Tai sitten modernimmin poikittain runkoon vähän niinkuin Hamina-luokassa nykyisin on (tosin en tiedä onko tuo edes mahdollissa MTO 66:n kanssa). Tosin kumpikaan ei varmaan ollut kauhean realistinen vaihtoehto.
@@WandererRTF Oletko käynyt siellä museoaluksella? Viime kesänänä piipahdettiin ja hahmoteltiin asiaa, en kyllä keksinyt mitään järkevää sijoittelua. Mutta toki tykäreillä on perinteitä aseiden sovittamisesta outoihin paikkoihin, esim ne suto-raketinheittimet ovat vähintäänkin mielenkiintoinen ratkaisu. :-)
Hei. 1:28 -kohdassa antaisi paljon,jos lisää kys. olevien alusten nimet. Siis jos ne löytyvät SA-kuvien kuva-arkistosta. (Aikakoodi ei liity ei liity kommentin aiheeseen, kun kyse Neuvosto-venäjän kalustosta)
Minä kaivan videon muistiinpanot jos vaikka löytyisi tarkempaa tietoa. Tuo oli oikeastaan ensimmäinen tekemäni video eli prosessi oli vähän hakusessa vielä.
Mukava kuulla että videosta on ollut iloa! Karjala on tosiaan mielenkiintoinen museopaatti koska se oli valmistuessaan 60-luvun lopulla uusinta tekniikkaa.
Itseasiassa nuo suomen merivoimien vanhat nimitykset olivat minusta nimenomaan järkeviä. Ne kuvaavat laivan tyyppiä ja tehtävää, sen sijaan että käytetään purjeveneiden mastoihin ja massoihin ja tykkikansien määrään yms. perustuvia luokituksia, jotka nykypäivänä liikkuvat todella kaltevissa haarukoissa, eivätkä usein kun katsoo vaikkapa korvettia x missä kokohaarukassa moottorialusten ko. nimitykset liikkuvat virallisesti, sovi oikein kaikki haarukoihin. En ole suoraan sanoen oikein koskaan ottanut selvää, miten tuo vanhoihin sotalaivohin pohjautuva korvetti,fregatti jne nimitys toimii. En ole sotalaivojen ammattilainen, mutta merenkulkualan kylläkin :) I stand corrected jos höpisen aivan omiani.
Onko muuten modernissa sotalaivassa edelleen puhetorvet "just in case of impact" tyylisesti? Jos ei, ehdotan niiden välitöntä asentamista suomen uusiin laivoihin :)
Tykkivene-nimitys on vähän hämäävä, se tavallaan liittyy yhteen tiettyyn alusluokalle tarkoitettuun tehtävään (jalkaväen tukeminen tykistötulella saaristossa). Luokitukset on aika vähän veteen piirretty viiva: Mihin iso korvetti/fregatti, ja mistä alkaa pieni hävittäjä? Ja ettei luokittelu vain olisi liian helppoa niin termejä muunnellaan tarkoitushakuisesti. Esim Japanin Meri-itsepuolustusjoukot ei historiallisista syistä hanki lentotukialuksia, mutta "multi-purpose operation destroyer" onkin ihan kosher.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Joo tätä luokitus asia ihmetellään jopa tuolla laiva insinöörien ryhmissä. Esimerkiksi "tonnage" perusteella Ruotsin korvetit eivät ole korvetteja ym. Eikä muuten taida olla Suomenkaan. :P tai mikä minä olen sanomaan että eivät ole mutta nimenomaan kun naista hakee jotain virallisia taulukoita niin a) taulukoita löytyy monta erilaista b) harvoin siltikään alukset noudattaa logiikkaa jonka jostain taulukosta sattuu löytämään, vaikka niitä jopa vertailisi niitä taulukoita keskenään. Mut joo en ole sotilasalusten "ammattilainen", niin sikäli vähän mutuilua minulta.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Niinhän muuten itänaapurin ylpeys admiral mustasavukin on virallisesti "Risteilijä" johon vaan pystyy laskeutumaan (ainakin välillä) lentokoneella kannelle:)
Loistava video. Toki noilla ei varmaan oltaisi upotettu kuin ehkä max toisen maailmansodan Saksan VIIC luokan sukellusveneitä. Vaikkakin tekniikka oli 60 lukua. Suomella aina ollut heikko meripuolluatus mikä pääasiassa nojaakin, miinoihin ja nykyään Nato:n tuomaan meripuollustukseen.
Turunmaat oli tosiaan hyvin erikoinen alusluokka. Erittäin näyttävä alus merellä, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt mikä oli sen varsinainen suunniteltu käyttötarkoitus. Jos nyt tekisin videon uudestaan niin pohtisin enemmän ristiriitaista luonnetta.
Kiitos loistavasta sotahistorian videokanavasta. Olin varusmiehenä saattaja Hämeenmaalla ja olisi hienoa jos tästäkin tulisi dokkari aikanaan.
Saattajat kyllä kiinnostaisivat itseäkin, mutta niistä löytyy hyvin vähän mitään aineistoja.
Ainakin toistaiseksi keskityn tekemään videoita "helpoista aiheista" joita varten ei tarvitse mennä mihinkään arkistoihin penkomaan lähteitä.
Mutta jos Sinulta / ex-palveluskavereilta löytyy valokuvia/videoita aluksista niin ota ihmeessä yhteyksiä.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Saattajista tosiaan löytyy vähän tietoa. Minulta saat käyttöön kuvia aiheesta jos joskus tarvitset.
Jos ilmailuhistoria kiinostaa niin käy tsekkaamassa (kolme osaa) ua-cam.com/video/vLGGKhvkaVE/v-deo.html
Tuttuja videota, katsottu moneen kertaan!
Pienenä vinkkinä kerrottakoon että aihetta käsittelevä video on työlistalla...
Palvelin tykkiveneillä 1979 - 1986.
Siitä suurimmasta nopeudesta voi sanoa, että ei tykkiveneisiin ollut mitään ns. "taistelupotkureita". Sivudieselit , (saksal. MTU 12 syl v-moottori , 2 x 1 200 hv ) pyörittivät pienempiä KaMeWa-säätösiipipotkureita ( joilla voitiin myös pakittaa). Keskiakseliin voitiin kytkeä joko kolmas tuollainen MTU -dieseli ( muuten samanlainen kuin oli R-luokassa, niissähän oli 2 kpl noita dieseleitä ) tai sitten keskiaskeliin voitiin kytkeä alennusvaihteen kautta se kaasuturbiini joka antoi keskiakselille 17 000 hv. Tykkiveneen huippunopeus oli kaasuturbiinilla ja niilä kahdella sivudieselillä ajettaessa aluksen viippauksesta riippuen 33 - 35 solmua. Kun alus oli enemmän "keulillaan" viipattuna se kulki nopeammin. Kolmella dieselmoottorilla ( 3 x 1 200 hv ) tykkivene kulki 16 solmua, jolloin se kulutti noin 600 litraa löpöä tunnissa. Kun kaasuturbiini kytkettiin keskiakseliin ja nopeus nostettiin tuohon yli 30 solmuun, polttoaineen kulutus nousi 6 000 litraan tunnissa, eli nopeus kaksinkertaistui ja polttoaineen kulutus kymmen kertaistui. Tykkinven ei ollu "plaanaavaa" tyyppiä, vaan kynti vettä voimalla. Peräaalto olikin sen mukainen ( monta laituria taisi vuosien mittaan hajota saaristossa ). Satamassa manööveerattaessa käytettiin vain sivudieseleitä, koska keskiakselilla ( se ruuvipotkuri ) ei voinut pakittaa. Satamassa manöveeraaminen vaati hieman totuttelua j aopettelua koska mm. koneiden ristiin vedättäminen ei auttanut paljonktaan aluksen kääntämisessä ( Pitkä alus ja potkurit melko lähellä toisiaan == > ei ollut vääntävää momenttia). Perää käännettiin peräsimiä kääntämällä ja sivudieseleitä eteenpäin "potkimalla".
Kiitos lehto
Hyvä esittely. Kiitos.
Aluksen viimeisen miehistön, saapumiserän I/2001, tykistömatruusi Mikkonen ilmoittautuu palvelukseen! Olin paapuurinpuoleisen 4-tykin ampuja. Kyseessä oli "Sergei", todellinen sohlojen sohlo. Ja mitä aluksen ohjailuun tuli, oli se yhtä helvettiä.
Hep, olitko paatilla silloin kun käytöstä poistosta ja museoinnista ilmoitettiin?
Olen kuullut yksityiskohdan johon haluaisin vahvistuksen.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Kyllä olin. Jäähyväisajo tehtiin syyskuussa 2001 kummikaupunki Haminaan ja tuolloin toki jo tiedettiin museoinnista.
@@NikoMikkonen Pitääkö paikkansa että tuli määrä jättää kaikki varusteet ja esineet niille sijoillensa?
Että alus museoitiin ns "suoraan ajosta".
@@Satunnaistasotilashistoriaa Me varusmiehet poistuimme siviiliin lokakuussa 2001 ja kantahenkilökunta jäi valmistelemaan museointia. Telakoinnin ja muutostöiden kautta alus käsittääkseni siirtyi sitten myöhemmin Aurajoen rantaan. Ainakin telakalle alus käsittääkseni siirtyi "sellaisenaan".
On toki vielä erikseen huomioitava, että aluksella on sellainen lähtöämme edeltänyt tunnelma edelleen. Tutut astiat, koristeet messissä, yleensäkin pelit ja vempaimet taistelukeskuksessa yms. Olen pariin otteeseen käynyt tykkiveneellä vuosien varrella. Keskikäytävän ilmoitustaululta löytyvät vieläkin meidän vahtijakolistamme yms.
Yhtenä yksityiskohtana voisin mainita vielä heinäkuussa 2001 tapahtuneen haaverin, jossa alus sai repeämän peräpuolelle. Syvyyspommien ammunnan yhteydessä yksi laaki räjähti ennenaikaisesti lähellä aluksen runkoa. Olin tapahtumahetkellä peräskanssissa vapaavahtia viettämässä. Sen jysähdyksen kohdalla tiesin, että lähellä kävi. Tämän vuoksi Karjala joutui jättämään ns. loppusodan väliin ja minutkin komennettiin ohjusvene Oululle loppusotimaan.
9/11-terrori-iskut sattuivat kyseisen Lovisa-harjoituksen aikana ja Tukholmassa ollessamme moni kävi näistä meiltäkin kyselemässä, kun laakonkia vahdimme. Osaman miehiä kun kuulemma oli nähty Ruotsissa samaan aikaan...
Hieno video! Nasserona leikimme Karjalan ja sen sisarlaivojen pienoismalleilla mummolassa. Isoäitini oli nääs Karjalan kummi, eli hän kastoi aikanaan paatin. Hyvän shampanjan hukkausta, mutta sentään tyylikkäästi...
Hep, jos löytyy jotakin julkaistavaa valokuvaa / dukumenttia / jne kastamisesta niin laita viestiä. Tuommoinen olisi hauska laittaa jakoon muillekkin.
Itse palvelin aikanaan varusmiehenä tyv karjalalla saapumis erä II 88 täytyy sanoa että olin ylpeä aluksesta. Ja olihan meillä aina kissan hännän vetoa miinalaivan pohjanmaan ja tykkilaivuueen/ohjuslaivueen välillä.
Täytyy sanoa oli se aika päräyttävä kokemus kun rolllssin turpiinit alkoivat ulvomaan ja vauhti vaan kiihtyi ja kiihtyi ja se perä aalto oli tosi iso ja saaristossa ei turbiinilla juurikaan ajettu koska kaikki laiturit ja veneet olisi lentäneet kuivalle maalle.
Ja joskus koe ajossa airistolla saatiin plus 45 solmua nopeudueksi, kyllä se nopea alus oli. Merten vinttikoira. Ja se kolahdus kun 120mm keulatykki laittoi murkulaa ilmaan ja teoreettinen tuli nopeus noi 80 laukausta minuutissa muistaakseni.
Hyvä ja mielenkiinnon kiitos!
Kävin vihdoin Forum Marinumissa ja nämä videot jyskytti takaraivossa, pakko katsoa uusiksi. Tämä oli vieraan silmin klaustrofobisin vesivehje jossa olen ikinä käynyt ja olen silti käyny muutamissa museoiduissa sukellusveneissäkin. Tälleen 180+ pitkänä sai varoa päätään aivan kaikkialla.
Kai kerroit lipunmyynnissä tulleesi museoon kun näit interwebissä jonkun videon? Sellainen auttaa kanavaa paljon.
Forum Marinumin museoaluksissa on ehkä hienointa niiden vertailu. Kurjala ja Keppisalmi ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia paatteja.
Kymmeniä kertoja kävellyt ohi mutta silti onnistunut missaamaan noi AA kanuunat kokonaan.
Kiitoksia mielenkiintoisesta videosta.
Jos IT-tykit kiinnostavat niin kannattaa käydä Karjalan takana olevalla Keihässalmella kurkkaamassa AK-230:et. 50-60 -luvun tekniikkaan perustuva miehittämätön tutkaohjattu konetykki.
Jälleen kerran upea video!
Mielenkiintoinen video, jatka samaan malliin 👍
Pari tarkennusta videoon (tätä kommenttia päivitetään jos aihetta ilmenee):
60 solmun huippunopeus on todellakin _vain_ hevosmiesten tarinoita. 35 solmua oli virallinen huippunopeus, ja joissakin kokeissa on ilmeisesti saavutettu nipin napin hieman yli 40 solmua.
Videolla olisi pitänyt esitellä myös syvyyspommien pudotusjärjestelmä. Koska peräkannella ei ole tilaa, niin ne ovat perässä rungon sisässä. 60-luvulla se oli hieman erikoinen ratkaisu, mutta nykyään sotalaivoilla kaikki mahdollinen on riisuttu että saadaan tutkaheräte pienemmäksi.
Muistaakseni kerran taisimme kesällä 2001 päästellä "täyttä höyryä", olisikohan 34 solmua ollut parhaimmillaan mittarissa. Aika kyytiä tuollaisella kanootilla.
Wymannin kaavan mukaan laskettuna huippunopeus olisi ollut 57 solmua.
@@artouusimaki7088 Ei ihan huono laskelma :-)
Videon julkaisun jälkeen olen saanut useampia yhteydenottoja aiheesta. Koeajossa ilman aseistusta ja lastia on kai saavutettu n 54-55 solmun huippunopeus. Ja normaalivarustelulla olisi saavutettu n 41-42 solmua.
Mutta käytännössä se 35 solmua oli järkevä huippunopeus.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Kesällä -98 saatiin taisteluvarustuksessa turbiinia rääkkäämällä 37 solmua eikä merivoimien virallisista lähteistä kukaan ole yli 43 solmun nopeuksia vahvistanut. Karjala valittiin kesällä 1998 vuoden taistelualukseksi ja meidän sillon palvelleiden nimet on edelleen keulakäytävän ilmoitustaululla, :-)
@@TA140133 Tykäreiden huippunopeuden ympärillä liikkui tosiaan yksi toistaan hullumpia huhuja.
ja olen saanut viestejä ihan uskotavilta henkilöiltä, ja niidenkin tiedot ovat kohtuullisen ristiriitaisia.
Eli perimmäinen totuus lienee hautautunut muistojen ja merimietarinoiden joukkoon :-)
”Seksisukkula” :D
Hyvä juttu, niin kuin aina!
Molemmilla sivuilla, melko edessä, on myös käännettävät vakaimet, joilla sai laivaa vakautettua mm. käännettäessä. Siis sellaiset "evät", jotka olivat alaviistoon lähes laivan pohjassa.
Tuosta ja muutamasta muustakin rakenteellisesta asiasta olisi tosiaan kertoa tarkemmin. Mutta vähän hankalaa kun ei ole pääsyä kunnollisiin rakennepiirroksiin.
R-luokan vartiovenettä eli Röyttää voisi käydä kuvaamassa?
Röyttä ja muut R-luokan vartioveneet olisivat kiinnostava aihe, ihan henkilökohtaisestikkin.
Mutta niistä löytyy todella huonosti kelvollista materiaalia: Tietoa, valokuvia, rakennepiirroksia. Jos sellaista joastakin ilmaantuu riittävästi niin video onnistuu kyllä.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Löysinkin tuon: ua-cam.com/video/ffxmYH71BJE/v-deo.html
Palvellut siinä konemiehenä...
@@RRNiceMan Kuin myös. -92
@@haraldhannelius :-) Vuotta en nyt muista mutta helppo tarkastaa kun silloin oli laivaston 75v paraati... kuvani löytyi Hesarista, IS ja Iltalehdestä =)
Hieno video kamalasta musiikista huolimatta!
Sutomatruusi vm -77
Hep, mikä kalusto oli siihen aikaan käytössä? Oliko tuo sama MG-11 ja samat heittimet kuin videolla?
Kyllä, juuri samat laitteet, oltiin vähän kateellisia taistelukeskuksen huipputekniikalle, meillä oli nämä vanhahtavat (jo silloin) venäläiset laitteet. Sutomatruuseja oli tasan kaksi per ikäluokka, valittiin kuulotestin perusteella, eri taajuuksia piti osata tarkkaan erottaa. Syvyysraketit kuului myös meille..
@@matsk57 Kiitos tästä. Ollaan vähän arvuuteltu onkohan MG-11 ollut ihan alusta saakka. TST-keskuksessa ei varmaan varusmiehiä ollut?
@@matsk57 Ja jos MG-11 tuntui vanhanaikaiselta 77, niin voin kertoa ettei se ihan tuliterältä tuntunut 90-luvullakaan....
En muista varmasti oliko tst keskuksessa varusmieihiä mutta muistaakseni merenkulkumatruusit hoiti navigoinnin sieltä käsin?
Tästäkin aluksesta olen vain yhden pienoismallin nähnyt palveluksen aikana ja eihän siinä oikein muuta pysty kun kuvittelemaan. Pitää jossain vaiheessa poiketa turun paikkeilla ja käydä katsomassa vähän lähempääkin
Kannattaa ehdottomasti piipahtaa! Ne laiturissa olevat museoalukset ovat todella hyvä ajankuva Suomesta. 50-luvulla tehtiin tylsä ja tavallinen miinalaiva, 60-luvulla valmistunut Kurjala oli sitten uutta ja näyttävää teknologiaa.
Muista sanoa lipunmyynnissä mistä sait idean saapua museoon :-)
Oon ite ollu tykkivene Karjalan sisällä 6 kertaa
Eikö jossain vaiheessa ollut harkinnassa varustaa tykkiveneet uudelleen ohjuksilla?
Suunnitelmista olen kuullut, mutta tykärin rakenne on niin ahdas ja täyteen pakattu ettei mahdu mihinkään järkevästi. Miten itse asettelisit merimaaliohjukset Karjalalle?
@@Satunnaistasotilashistoriaa No joo, tiukkaahan se tekee. Itselleni tulee mieleen lähinnä kaksi eri vaihtoehtoa. Ottaen huomioon että kyseessä olisi varmaankin ollut MTO 66...
Joko vähän niinkuin alkuperäisessä Iskussa takakannelle jälkimmäisen Boforssin tienoille (joka siis ottaisi lähdöt)...
Tai sitten modernimmin poikittain runkoon vähän niinkuin Hamina-luokassa nykyisin on (tosin en tiedä onko tuo edes mahdollissa MTO 66:n kanssa).
Tosin kumpikaan ei varmaan ollut kauhean realistinen vaihtoehto.
@@WandererRTF Oletko käynyt siellä museoaluksella? Viime kesänänä piipahdettiin ja hahmoteltiin asiaa, en kyllä keksinyt mitään järkevää sijoittelua. Mutta toki tykäreillä on perinteitä aseiden sovittamisesta outoihin paikkoihin, esim ne suto-raketinheittimet ovat vähintäänkin mielenkiintoinen ratkaisu.
:-)
@@Satunnaistasotilashistoriaa Kertaalleen on tuolla aluksella tullut käytyä.
Hei.
1:28 -kohdassa antaisi paljon,jos lisää kys. olevien alusten nimet. Siis jos ne löytyvät SA-kuvien kuva-arkistosta. (Aikakoodi ei liity ei liity kommentin aiheeseen, kun kyse Neuvosto-venäjän kalustosta)
Minä kaivan videon muistiinpanot jos vaikka löytyisi tarkempaa tietoa. Tuo oli oikeastaan ensimmäinen tekemäni video eli prosessi oli vähän hakusessa vielä.
Olisiko tästä mitään iloa:
Ilmarinen? (22079)
Ilmarinen (36669)
Saukko? (112455)
Vesikko (32524)
Joku Thornycroft -veneistä (51183)
MTV:tä (116184)
Moottoritorpedovene S1? (unknown source)
Jääkarhu (67954)
Tykkivene Karjala (23621)
Pitää vierailla Forum Marinumissa kun Turkuun pääsen ajan kanssa. Mielenkiintoisia kohteita.
Oliko Karjalassa muuten sauna? Jokin legendahan on, että kaikissa puolustusvoimien vähänkään isommissa kipoissa on sauna
Muistelen että ei. Puuhamaassa saattoi olla. Sukeltajien aluksella oli ainakin.
Ei ollut saunaa.Kävimme rööperissä kerran viikosssa saunassa,kun "sisar" alus (Turunmaa) oli Hietalahden kaijassa.
Moni asia selvisi jääkärille, joka. on ihmetellyt
Mukava kuulla että videosta on ollut iloa!
Karjala on tosiaan mielenkiintoinen museopaatti koska se oli valmistuessaan 60-luvun lopulla uusinta tekniikkaa.
Noista ovien merkeistä voisi olla vaikka ihan oma video.
Kannattaa ehdottaa aihetta Forum Marinumille.
Hyvin kiinnostavaa! Tilattu! Jos kiinnostaa Suomen sukellusveneiden toiminta 2. maailmansodassa niin mun kanavalta löytyy videot.
Itseasiassa nuo suomen merivoimien vanhat nimitykset olivat minusta nimenomaan järkeviä. Ne kuvaavat laivan tyyppiä ja tehtävää, sen sijaan että käytetään purjeveneiden mastoihin ja massoihin ja tykkikansien määrään yms. perustuvia luokituksia, jotka nykypäivänä liikkuvat todella kaltevissa haarukoissa, eivätkä usein kun katsoo vaikkapa korvettia x missä kokohaarukassa moottorialusten ko. nimitykset liikkuvat virallisesti, sovi oikein kaikki haarukoihin. En ole suoraan sanoen oikein koskaan ottanut selvää, miten tuo vanhoihin sotalaivohin pohjautuva korvetti,fregatti jne nimitys toimii. En ole sotalaivojen ammattilainen, mutta merenkulkualan kylläkin :) I stand corrected jos höpisen aivan omiani.
Onko muuten modernissa sotalaivassa edelleen puhetorvet "just in case of impact" tyylisesti? Jos ei, ehdotan niiden välitöntä asentamista suomen uusiin laivoihin :)
Tykkivene-nimitys on vähän hämäävä, se tavallaan liittyy yhteen tiettyyn alusluokalle tarkoitettuun tehtävään (jalkaväen tukeminen tykistötulella saaristossa).
Luokitukset on aika vähän veteen piirretty viiva: Mihin iso korvetti/fregatti, ja mistä alkaa pieni hävittäjä? Ja ettei luokittelu vain olisi liian helppoa niin termejä muunnellaan tarkoitushakuisesti. Esim Japanin Meri-itsepuolustusjoukot ei historiallisista syistä hanki lentotukialuksia, mutta "multi-purpose operation destroyer" onkin ihan kosher.
@@Satunnaistasotilashistoriaa nojuu tässä tapauksessa toki. Jonkinlainen saattaja tai tukialus varmaan olisi oikeampi?
@@Satunnaistasotilashistoriaa Joo tätä luokitus asia ihmetellään jopa tuolla laiva insinöörien ryhmissä. Esimerkiksi "tonnage" perusteella Ruotsin korvetit eivät ole korvetteja ym. Eikä muuten taida olla Suomenkaan. :P tai mikä minä olen sanomaan että eivät ole mutta nimenomaan kun naista hakee jotain virallisia taulukoita niin a) taulukoita löytyy monta erilaista b) harvoin siltikään alukset noudattaa logiikkaa jonka jostain taulukosta sattuu löytämään, vaikka niitä jopa vertailisi niitä taulukoita keskenään. Mut joo en ole sotilasalusten "ammattilainen", niin sikäli vähän mutuilua minulta.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Niinhän muuten itänaapurin ylpeys admiral mustasavukin on virallisesti "Risteilijä" johon vaan pystyy laskeutumaan (ainakin välillä) lentokoneella kannelle:)
10:30 Punkkeja särmätään ennen vapaa ajan aloitus!
Loistava video. Toki noilla ei varmaan oltaisi upotettu kuin ehkä max toisen maailmansodan Saksan VIIC luokan sukellusveneitä. Vaikkakin tekniikka oli 60 lukua. Suomella aina ollut heikko meripuolluatus mikä pääasiassa nojaakin, miinoihin ja nykyään Nato:n tuomaan meripuollustukseen.
Turunmaat oli tosiaan hyvin erikoinen alusluokka. Erittäin näyttävä alus merellä, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt mikä oli sen varsinainen suunniteltu käyttötarkoitus.
Jos nyt tekisin videon uudestaan niin pohtisin enemmän ristiriitaista luonnetta.