Saako tuosta skoopistasi aikaiseksi xy näytön? Vanhemmissa digiskoopeissa se oli aika avuton ja taajuuksien vertailuun esimerkiksi oikeaa lissajousi kuvaa ei saanut aikaiseksi. Funktiogeneraattorista saa ainakin pyyhkäisyn. Railoon laittaa suotimen katsoo skoopilla suotimen taajuus käyrän. Käyrää voi tutkia amplitudi käyränä kun tuskin ilmaisevaa mittapäätä on käytössä. Yksi käytännön koe olisi am-radion välitaajuussuodin (455kHz).
Kyllä siinä pitäisi saada x-y näytön esim kanavien summaamiseen. Toisalta en ole sähköstä kaikkitietävä ja olen enemmän sähkövoimatekniikan puolella. Näistä skoopeista ja funkkareista tiedän tottakai jotain, mutta en läheskään sillä tasolla jos vertaa sähköasennuksiin. Tutkitaan!
@@Sahkotekniikka Niin se xy-näyttö on kun toinen kanava menee x-suuntaa ja toinen y-suuntaan . Vertailu menee niin kun toinen on tunnettu tarkka taajuus. Syötetään se toiseen kanavaan ja tutkittava laite toiseen. Käytetään taajuuksia jotka ovat kerrannaisia. Muodostuu kuvaruudulle vänkyrä joka "pyörii" jos taajuudet eivät ole tasan kerranaisia. Kun tutkittavan laitteen taajuutta säädetään pyörimisen pysäyttämiseksi taajuudet ovat silloin tasa kerranainen. Tutkittavan ja vertailutaajuden ollessa sama kuvaruudulle tulee ympyrä ja viiva vuoronperään kun taajudet eivät ole ihan samat. Siitä sekkarilla mitaten kahden ympyrän vaihto kerta niin saadaan laskemalla kuinka paljon taajuus on pielessä. Vois vaikka tarkistaa sekä oskilloskoopin ja funtiogeneraattorin näyttämän virheet. No verkkotaajuus ei ole tarkka 50Hz. Tätä vertailua oikeastaan käytetään kun tarvitsee säätää mittalaitteitten omat kellot. Siitä riippuu mittalaitten tuloksen tarkkuus. Vertailutaajuus tulee taajuusstandardista jonka taajuus on tarkka. heitto esimerkiksi 10MHz taajuudella osa hetzejä. Kyllä se sähkö käyttäytyy ihan samalla tavalla oli se sitten "hitusähköä" tai "paksua". Suurimmassa osassa työelämää ei tarvinnut jänniteitä mitata kilovolteissa, mutta virroissa mentiin mA:sta kymmeniin kA:n. Oskilloskoopia joutu käyttämään vikojen selvitykseen kun sillä näkee virran ja jännitteen vaihe erot. Erityisesti kuristinvikoja hakiessa.
Saako tuosta skoopistasi aikaiseksi xy näytön? Vanhemmissa digiskoopeissa se oli aika avuton ja taajuuksien vertailuun esimerkiksi oikeaa lissajousi kuvaa ei saanut aikaiseksi. Funktiogeneraattorista saa ainakin pyyhkäisyn. Railoon laittaa suotimen katsoo skoopilla suotimen taajuus käyrän. Käyrää voi tutkia amplitudi käyränä kun tuskin ilmaisevaa mittapäätä on käytössä. Yksi käytännön koe olisi am-radion välitaajuussuodin (455kHz).
Kyllä siinä pitäisi saada x-y näytön esim kanavien summaamiseen. Toisalta en ole sähköstä kaikkitietävä ja olen enemmän sähkövoimatekniikan puolella. Näistä skoopeista ja funkkareista tiedän tottakai jotain, mutta en läheskään sillä tasolla jos vertaa sähköasennuksiin. Tutkitaan!
@@Sahkotekniikka Niin se xy-näyttö on kun toinen kanava menee x-suuntaa ja toinen y-suuntaan . Vertailu menee niin kun toinen on tunnettu tarkka taajuus. Syötetään se toiseen kanavaan ja tutkittava laite toiseen. Käytetään taajuuksia jotka ovat kerrannaisia. Muodostuu kuvaruudulle vänkyrä joka "pyörii" jos taajuudet eivät ole tasan kerranaisia. Kun tutkittavan laitteen taajuutta säädetään pyörimisen pysäyttämiseksi taajuudet ovat silloin tasa kerranainen. Tutkittavan ja vertailutaajuden ollessa sama kuvaruudulle tulee ympyrä ja viiva vuoronperään kun taajudet eivät ole ihan samat. Siitä sekkarilla mitaten kahden ympyrän vaihto kerta niin saadaan laskemalla kuinka paljon taajuus on pielessä. Vois vaikka tarkistaa sekä oskilloskoopin ja funtiogeneraattorin näyttämän virheet. No verkkotaajuus ei ole tarkka 50Hz. Tätä vertailua oikeastaan käytetään kun tarvitsee säätää mittalaitteitten omat kellot. Siitä riippuu mittalaitten tuloksen tarkkuus. Vertailutaajuus tulee taajuusstandardista jonka taajuus on tarkka. heitto esimerkiksi 10MHz taajuudella osa hetzejä. Kyllä se sähkö käyttäytyy ihan samalla tavalla oli se sitten "hitusähköä" tai "paksua". Suurimmassa osassa työelämää ei tarvinnut jänniteitä mitata kilovolteissa, mutta virroissa mentiin mA:sta kymmeniin kA:n. Oskilloskoopia joutu käyttämään vikojen selvitykseen kun sillä näkee virran ja jännitteen vaihe erot. Erityisesti kuristinvikoja hakiessa.