![Sähkötekniikka 2021](/img/default-banner.jpg)
- 482
- 1 573 862
Sähkötekniikka 2021
Finland
Приєднався 18 тра 2021
Tällä UA-cam-kanavalla on katsottavissa Sähkötekniikka 2021 - kirjasarjan esimerkit. Videoita on myös yleisesti sähkö- ja automaatiotekniikasta ja sähköasennustekniikasta.
RC-piiri ja virran mittaus
RC-piiri sisältää vastuksen ja kondensaattorin. Ensin pitää laskea kondensaattorin aiheuttaman kapasitiivinen reaktanssi, sitten koko virtapiirin impedanssi ja sitten vasta ohmin lailla virta. Kapasitiivisen reaktanssin tunnus on Xc, impedanssin Z ja resistanssin tietenkin R. Kaikkien yksikkö on ohmi.
Переглядів: 152
Відео
Digitaalitekniikkaa kytkimillä
Переглядів 2214 години тому
Kahdella kytkimellä voi muodostaa AND- ja OR-portit.
Unboxing: Fluke 376 FC
Переглядів 3117 годин тому
Fluke 376 FC on erittäin laadukas pihtiampeerimittari kovalle ammattilaiselle. Ei ollut paljoa huonoa sanottavaa ominaisuuksista. Vielä iFlex pihtilaajennus niin paketti on kova sana mittauksia tekevälle asentajalle. Lukemat ja kuvaajat saa piirrettyä Fluke Connect - sovelluksella puhelimeen tai tablettiin. Plussaa myös pikku laukusta, mikä tuli mukana.
Kirchhoffin jännitelaki - peruskaava
Переглядів 1839 годин тому
Osajännitteiden summa on kokonaisjännite.
Villen juhannuspärinät
Переглядів 36912 годин тому
Pieni yhteenveto, sekalaista tietoa, pikku mainos, energiajuomapaljastus, hyvää juhannusta!
Vanhan pihtimittarin (lisäyksikön) paristot - vuodelta 1992 ja toimivat?
Переглядів 46316 годин тому
Eräässä vanhassa pihtiampeerimittarissa on lisäyksikkö eristysvastuksen mittaukseen. Siinä oli patterit ja olivat Made in Japan (en ollut ennen törmännyt) ja vuosikymmeniä vanhat. Hyvin toimisiva.
Sähkötekniikan kaavaympyrä
Переглядів 348День тому
Kaavaympyrässä on kaikki tarvittavat kaavat laskettaessa virtapiirien suureita.
Mikä on PUIMURI? (sisältää tehtäviä)
Переглядів 51014 днів тому
PUIMURI on sana, jossa yhdistyy ohmin laki ja tehon kaava. Siitä saa muodotettua kuusi eri kaavaa sähkötekniikan peruslaskujen laskemiseen.
Mikä on lämpörele?
Переглядів 1,3 тис.14 днів тому
Lämpörele kytketään virtapiiriin, jossa on moottori. Jos moottori "hirttää kiinni" eli jumittuu tai laitteisto jota pyöritetään jumittuu, lämporele katkaisee jännitteen. Tässä mallissa on myös avautuva ja sulkeutuva kosketin, joita voidaan käyttää merkkivalojen ohjaamiseen.
Mikä on apukosketin?
Переглядів 75914 днів тому
Apukosketin on ylimääräinen releen päälle tai rinnalle kytkettävä koje, joka sisältää avautuvan tai sulkeutuvan koskettimen (releen kärjen). Tähän kontaktoriin sopii 4 apukosketinta.
Mikä on moottorinsuojakytkin?
Переглядів 1,1 тис.21 день тому
Moottorinsuojakytkin suojaa moottoria jos se ottaa liikaa virtaa. Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos roottori jumittuu tai moottoria kuormitetaan liikaa. Pinta-asennuskoteloon asennettuna tyypillinen käyttökohde vaikkapa 3-vaihemoottoritoiminen kompressori tai porakaivon pumppu.
Kolmivaihemoottorin mittaukset ennen jännitteitä
Переглядів 2,3 тис.Місяць тому
Tässä videossa mitataan kolmivaihemoottorin käämien resistanssi sekä eristysresistanssi. Käämien resistanssi mitataan tavallisella ylesimittarilla ja eristysresistanssi asennustesterillä. Mittauksien tulosten perusteella havaittiin, että moottori on kunnossa ja valmiina vastaanottamaan jännitteen.
Mikä on kolmivaihemoottori?
Переглядів 2,9 тис.Місяць тому
Kolmivaihemoottori toimii kolmella vaiheella ja niitä on olemassa todella montaa kokoa ja moneen lähtöön. Tämä moottori on ABB:n ja pieni kooltaan. Kolmivaihemoottori pitää kytkeä joko tähtikytkentänä tai kolmiokytkentänä. Se puolestaan riippu käytössä olevasta jännitteestä ja arvokilvestä päätellään kumpaan se kytketään.
Mikä on NTC-vastus?
Переглядів 529Місяць тому
NTC-vastuken resistanssi pienenee jos sen lämpötila nousee. Se tulee sanoista Negative Temperature Coefficient. Eräs esimerkki on lattialämmitystermostaatin lattia-anturi: siinä on päässä NTC-vastus. On myös olemassa PTC-vastuksia, joiden resistanssi nousee lämpötilan noustessa.
Kodensaattoreiden rinnan- ja sarjakytkennän kokonaiskapasitanssi
Переглядів 333Місяць тому
Kodensaattoreiden rinnan- ja sarjakytkennän kokonaiskapasitanssi
Zenerdiodin jännitteen mittaus yleismittarilla
Переглядів 371Місяць тому
Zenerdiodin jännitteen mittaus yleismittarilla
Diodin kynnysjännitteen mittaus yleismittarilla
Переглядів 736Місяць тому
Diodin kynnysjännitteen mittaus yleismittarilla
Tasavirtamoottorin toimintaperiaate
Переглядів 1,2 тис.2 місяці тому
Tasavirtamoottorin toimintaperiaate
Löysä liitos lämpeää - hetkessä yli 80 astetta (!!)
Переглядів 1,1 тис.2 місяці тому
Löysä liitos lämpeää - hetkessä yli 80 astetta (!!)
Jatkojohtokela lämpenee liikaa jos ei ole kelattu auki - miten kävi?
Переглядів 9402 місяці тому
Jatkojohtokela lämpenee liikaa jos ei ole kelattu auki - miten kävi?
Mittauskeskuksesta kannet auki - mitä löytyi?
Переглядів 4 тис.2 місяці тому
Mittauskeskuksesta kannet auki - mitä löytyi?
Toimivatko jännitteenkoestimet ilman paristoa? ...ei toimi...
Переглядів 8432 місяці тому
Toimivatko jännitteenkoestimet ilman paristoa? ...ei toimi...
Miten asennukset talotyömaalla edistyy?
Переглядів 8702 місяці тому
Miten asennukset talotyömaalla edistyy?
Muuntajan kytkeminen väärinpäin aiheuttaa hengenvaarallisen jännitteen!
Переглядів 7952 місяці тому
Muuntajan kytkeminen väärinpäin aiheuttaa hengenvaarallisen jännitteen!
Kolmivaihemoottorin arvokilpi - tähteen vai kolmioon?
Переглядів 5 тис.2 місяці тому
Kolmivaihemoottorin arvokilpi - tähteen vai kolmioon?
no moro
Nnno moro!
Onko mittaria magneetti kentän mittaukseen??
On kai niitäkin mutta ei sähkövoimatekniikassa ole tullut vastaan. Olisi mielenkiintoinen tuote kyllä.
@@Sahkotekniikka missähän semmoinen mittari on? Nimittäin jos tiiät näitä miten toimii tesla koili tai mehiläiset lentää 🤔 nii tarvisin semmoisen ja sitten tietämys kone säätämään sähkö tehhoo että mehiläiset saa lentää 🤔 ja induktio liedet pysyy päällä 🤔
@@Sahkotekniikka elonk muks laturit toimii myös näin nii niihin pitää saada tehon säätö ja pariin muuhun paikkaan 🤔
@@Sahkotekniikka magnetometriä käyttää ilmatieteen laitos 🤔
Mikä tuo softa on millä voi simuloida virtapiirejä? Meillä oli aikanaan amiksessa käytössä joku jonka nimeä en enää muista. Ei ollut ehkä ihan näin hieno silloin.
Se on MultisimLive. Tosta aiempaa versiota käytettiin ja käytetään amiksissa yleisesti. Tämä on siis selaimessa toimiva ja saa myös ladattua koneelle. Käyttö vaatii kyllä rekisteröinnin ja itse käytän maksullista versiota, jotta saa käyttää rajattomasti komponentteja. Hyvä ohjelma kyllä.
@@Sahkotekniikka Tykkäsin myös siitä 2000luvun alun ohjelmasta. Pystyi testailla kytkentöjä ilman savuja. :D
@@ooskari2 Juu tälläkin saa ja ei savu nouse vaikka laittaa vastuksen läpi 100 A.
Minulla on semmoinen 24V kello missä on hieman pehmeämpi ääni. Lisäksi löytyy 12-24V mekaaninen hissin hälytyskello. Kumpikin on aktiivikäytössä erilaisissa piloissa. Yksi esimerkki pilasta oli kun laitoin kellon pitkän johdon perään ja piilouduin järeastiaan periskoopin ja 9V blokin kanssa. (Hyvin ne alijännitteelläkin toimii.) Sitten kilauttelin sitä kun joku menee ohi ja joku taisi jopa kiljua kaverinsa kanssa kun säikähti ääntä niin paljon. Yksin liikkuvia ei ainakaan yhtään äännellyt kun kuuli äänen, ne oli siis isompia porukoita ketkä kunnolla pelästyi. Pitääkin uusia juttu kahdella erillisohjatulla kellolla kunhan illat pimenee. Voisi mennä yhteen pilkkopimeään puistoon roskikseen ja kellot puistossa olevan tyhjän talon kivijalkaan. Johdot voi piilottaa lumeen tai lehtiin joita syksyllä(inhottavin vuodenaika) valitettavasti riittää. Voisi koittaa pelästyttää jonkun ihan kunnolla niillä kelloilla.
Ja sellainenkin askarruttaa että miksei yösähköohjaus mene suoraan lämminvesivaraajan 3vaihereleelle
Se johtuu siitä, että mittarin rele on kooltaan niin pieni, että se voisi rikkoutua. Siksi käytetään välirelettä ja sen kautta ohjataan sitten releitä. Tässä tapauksessa on vaan yksi, mutta "oikessa kohteissa" on vaikka 10 relettä eli lattialämmitykset omissaan ja muuta. Jos ne kaikki laitettaisiin mittarin releen kautta, se voisi hajota ylivirrasta.
1F1 saa sähkön vikiksen kautta. Miksi tuon sulakkeen takana olevat nollat on kytketty vikavirtasuojaamattomaan nollaan?
Sulake 1F1 ei saa vikarin kautta vaan suorasta sähköstä jännitteen. Se on vaan kytketty sinne vikarin yläosaan. Vikarin kautta olevat sulakkeet ovat sen vieressä.
Hyvä esimerkki laskennasta. Joskus aikanaan Helsingin yliopistossa (-70 luvun lopulla) sain laskea sähköpiiritehtävän luentosalissa muiden edessä. Sattui vaan niin, että koska en halunnut tehdä piirin analyysiä silmukkavirtayhtälöillä. Näistä en pitänyt olleenkaan. Kuitenkin käytännön läheinen laskenta, jonka olin jo ITSE oivaltanut, oli Theveninin menetelmä. Tätä nimeä en silloin edes silloin tiennyt. Oli hauskaa, että tämä menetelmä toimi ja toimii edelleen minulla laskennassa, samoin kuin Millerin teoreema aktiivissa komponenteissa.
Juu silmukkavirrat ja Theveninit sekä monet muuta palauttaa mieleen Turun tekussa hikiset sähköopin tunnit... En ehkä kaipaa niitä mutta sai ainakin kovan pohjan ehkä näihin perusvirtapiireihin, koska jostain sen on lähdettävä liikkeelle.
Näitä on kyllä ollut mielenkiintoista katsella kun olen sähköpuolen käynyt. Valmistuin elektroniikka-asentajaksi 2004, mutta päivääkään en ole sitä työkseni tehnyt. Toki olen paljon korjaillut asioita. Noita talosähkö hommia oli ekana vuonna koulussa ja taisi olla jotain automaatio hommiakin, mutta niistä en kyllä muista enää mitään.
Kiitos palautteestasi!
Hyvää juhannusta ! Hyviä videoita teet, paljon olen näitä katsellut, opiskelen oppisopimuksella alaa ja toivottavasti joskus valmistun, näin vanhemmalla iällä ei ole niin helppoa, olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten.
Kiitos palautteestasi ja tsemppiä opintoihisi.
Hieno tölkki ja hyvää juhannusta!
Kiitos samoin!
Ja on vieläkin parasta ennen päiväys pattereissa
Juu ja taitaa olla hirman eri ajanjaksot mitä näissä japanilaisissa.
Alkaliparistoissa on tyypillisesti kymmenen vuotta hyllyikää päivättynä kun tulevat tehtaasta ulos. Nämä paristot tässä osoittavat vain sen millainen olisi käyttötavaran laatu ellei sitä tietoisesti heikennettäisi vuosikymmen kerrallaan. Niin ja tosiaan tuo videolla oleva laite tuskin on ysärikamaa vaan yleisilme viittaa juuri 80-luvulle. Jos paristot ovat saman ikäiset se selittää miksi ne toimivat edelleen. 90-luvullakaan ei tavara ollut enää yhtä laadukasta, vaan jo vuosikymmenen alussa alkoi heikkeneminen näkyä.
@@totuudentorvi7781 Juu, voisinpa pitää laitetta jemmassa ja palata 10 v kuluttua ja tutkitaan sitten onko edelleen iskussa.
@@totuudentorvi7781 Vanhalta kunnon mittariltahan tuo näyttää materiaalin ja pinnan puolesta. Itse en osaa yhtään arvioida vuotta, kun kuulin pihtimittarista(ja eristysresistanssin mittareista) ensimmäistä kertaa koulussa parikymmentä vuotta sitten enkä käytä töissä tai harrasta niitä säännöllisesti muutenkaan. Tuo on joka tapauksessa niin hyvin säilynyt, että voisi olla paljon uudempikin kuin 1980-luvulta. En silti väitä mitään. Lähes identtisiähän myydään edelleen, mutta esimerkiksi 10 vuotta sitten ostamani nimetön kopio ei ole taiwanilainen Chung Instrument Electronics vaan joku CCP-kiinan versio. Melkein saman näköinen, mitä nyt pihtiosa on keltainen ja pinta muutenkin eri. Ei lainkaan huonon rämpylän oloinen esine tosin. Hiukan eri vaihtoehdot valintapyörässä, koska ei ole 260D vaan 266. Kopiossakin mainitaan sopivuus lisämodulille 261, jota ei tullut mukana, ja kopio on sen verran rehti ettei valmistajan nimeä lue missään. :D Radiomuseum org perusteella oletan että molempia mainittuja(aitoja) on tehty 80-luvun alkupuolella jotakuinkin heti firman aloitettua. Samoin sieltä löytyy vastaava mittari vuodelta 2008, mistä ei valitettavasti ole valokuvaa mutta saattaa olla ihan saman näköinen kuin 1984. Noissa videon paristoissa lukee Made in Japan ja lisäksi Matsushita Electric. Voisin siis kuvitella että ovat erittäin hyviä, mikä osaltaan selittää säilymistä. Sitä en tiedä, oliko tällainen merkki tapana leimata jopa ~10 vuoden säilyvyydelle, niinhän paremmat nykyäänkin vaikka kaikkea roskaa myydään parin vuoden päiväyksellä. Mainittakoon, että selittävä ja ihan välttämätön säilymistä edesauttanut tekijä vs. mökin kaukosäädin on se, että kaukosäätimessä ne paristot ovat koko ajan virtapiirissä, vaikka miten valtavissa gigaohmeissa olisikin. Tuossa irtomodulissa ne ovat täysin irti virtapiiristä ja yhtä suojassa kuin korkkaamattomassa alkuperäispakkauksessa. En siis tiedä, mutta modulia näkemättä pakko olla, koska perusoppimäärä, alkaleak ja pariston päiväys muinainen. Oman kokemuksen mukaan alkaleak on tapahtunut aina vain laitteeseen unohdetulle parist... alkaliparille, tai superhalpiksille. Laatutavara ei ole päästänyt mäihää ulos jos se on käyttämätön ja suht kuivassa säilytetty, vaikka olisi vanhaa. Alkaliparistojahan voi nykyään ostaa joko halpakaupoista halpamerkkisinä kalliilla, parempia merkkejä epäilyttävän oloisina vielä kalliimmalla, tai akkukaupoista laatutavaraa teollisuuspakattuna pitkällä päiväyksellä halvalla. Valinta on helppo jos jaksaa nähdä vaivaa.
voi vitsi mä en vieläkään ymmärtänyt :-D mulla menee pää sekaisin.... ELIKKÄ pääkytkin auki.Yhdistät Neutraalin ja F1+F2+F3 sillä hyppy langalla. Kaikki kytkimet kiinni. Neutraali ja F1F2F3 ovat nyt kuin yksi johto kaikkine kytkinee mitä siinä välissä on mukana. Valitset Riso mittalaitteesta. Sulla on 500 Volttia syöttöä valmiina : yhdistä mittajohtimen Neutraali kiskoon ja toisen johtimen Maadoitus kiskoon. Tulos on >500 MOhmia. V/Ohm=0Amp. Tämä on neutraalin ja F1F2F3 vastustuksen arvo? Vai onko tämä mittarin oman vastustuksen arvo? Jos Maadoitus olisi vahingossa kytketty "jossain" siellä piirissä väärin niin vastustuksen arvo olisi <100MOhmia? Ymmärsinkö tähän saakka oikein?
Niin yks juttu oli sulla eri eli kaikki vaiheet ja nolla yhteen. Sen paketin ja maadoituksen väli mitataan siten, että sulakkeet ovat päällä. Jos näyttää nollaa tai joku 50k jne niin on vika päällä. Jos nolla niin silloin maadoitus on yhteydessä johonkin vaiheeseen tai nollaan. Jos taas joku pienehkö arvo niin silloin maadoitus on hieman yhteydessä virtajohtimiin eli eristystasossa on ongelma.
@@Sahkotekniikka aaah ok. Vaiheet ja nolla yhteen ( ja sulakkeet päälle ). Kiitos 🙏😇
@@tl8142 Muista sitten mittauksen jälkeen irroittaa se yhdistys, muuten on täysi oikkari päällä.
Eikös maadoittamaton sähkölaite ole sikäli turvallisempi nollavian aikana ettei kuoresta välttämättä saa ainakaan sähköiskua 😁
Periaatteessa on mutta sitten nolla on vaihe ja sitä kautta 400 volttia taas laitteelle ja ongelmia tiedossa. Hyvä pointti.
Lämpörele ei itsessään katkaise moottorin kuormaa vaan lämpöreleen avautuva kärki kytketään moottorin kontaktorin ohjauksen kanssa sarjaan jolloin kontaktori avautuu kun lämpörele havahtuu. Sulkeutuvalla kärjellä voi sitten ohjata vaikka sitä lamppua. Moottorinsuojakytkin on sellainen missä päävirtakoskettimet avautuu ylivirrasta.
Kiitos tuo on muuten totta, taisi jäädä videossa epäselväksi. Oon tekemässä tässä videopohjaa suunnanvaihdon piirikaaviosta niin se on siinä esillä ja se kärki on tosiaan siellä ekana josta menee jännite releelle.
Lämpösuojan tärkeä tehtävä on suojata moottoria niin ettei sen käämit pala vikatilanteessa. Vaan voidaan pelastaa vielä usein jos syynä on ollut laakerin vikaantuminen.
Kiitos tarkennuksesta!
Kiitos mahtava video
Kiitos palautteestasi!
mites kun tuossa sinisessä napissa on auto ja man miten tuo auto ominaisuus kytkeekö se niin kauan että moottorin käämit palaa?
Ei. Kyseessä on toiminnallisuus, että miten lämpörele palautuu ns. vikatilanteesta. Auto tarkoittaa sitä, että palautuu automaattisesti, kun on jäähtynyt riittävästi. Manuaalisessa vaatii ns. manuaalisen resetoinnin.
Tarkoitus on testata kaikki toiminnat ja kytkennät kun saan valmiiksi releasennuksen. Vaatii vielä valmistelua niin saan tässä ulos sarjan moottorivideoita.
Miksei näitä useinkaan näe kiertovesipumpuille, mutta öljypolttimille kylläkin? Oletetaano kiertovesipumpuissa että se kyllä jäähtyy vesiputkistoon konvektiolla tarpeeksi jos jumittaa? Kiertovesipumpun voi jumittaa esim. patteriverkosta irtoava ruoste, tai käynnistyskonkan kuivuminen. Jokusen kerran olen nähnyt kiertovesipumppuja jumissa ja esim. akselin ilmausropusta tulee avatessa kiehuvaa vettä/höyryä.
Pakko sanoa, että en tiedä tuohon vastausta. Kyllä moottori kun moottori lämpeää jos jumittaa. Laitetaan vastausta jos tulee asia eteen joskus.
Mihin virta-arvoon nämä yleensä säädetään verrattuna moottorin nimellisvirtaan? Onko esim. joku "nyrkkisääntö" kerroin jota on hyvä käyttää?
Samaan virtaan kun nimellisvirta. Jos taas kone pyörii ilman mitään eli pelkkä akseli, virta on pienempi silloin.
Wago=jousiliitin
Kuorintapihdit=Ideal :D
Niitäkin on moneen lähtöön!
Seinässä kiinteä rasia johon tulee tuollainen maakaapeli eli vaihe ja nolla sekä kuoressa erikseen tuo suojamaan verkko. Voiko tuohon laittaa normaalisti uima-altaan pumpun kiinni?
Valitettävästi en voi antaa tällä kanavalla ohjeita kansalaisten sähköasennuksiin. Vastuukysymykset jne jos tulee onnettomuus, kuka vastaa ja sitä rataa. Ota yhteyttä paikalliseen sähköliikkeeseen niin saat homman tehtyä. Kiitos kun katsoit videon kuitenkin!
Onko tuo sinun yösähkö kontaktorin potentiaalivapaita kärkiä simuloiva painonappi sellainen "toggle" -mallinen?
Ei ole toggle vaan jää pohjaan. Olisko ollut että 351 palautuu ja 352 jää pohjaan kunnes painaa uusiks. Siis Hagerin malli SVNxxx jne.
Nykyään on olemassa PÖRSSISÄHKÖ RELEitä. Vähänks olis jännä tietää miten sellainen vaihdetaan ikiaikaisten yösähkö ohjausvermeiden tilalle.
Kyllä on ja mun asentamia Shelly-releitä voi käyttää niissä sovelluksissa. Tsekkaa videot. Niissä ei ole tehty pörssisähköohjausta, mutta facessa on Shelly-ryhmiä joissa on käsitelty aihetta laajemmin. Kiitos!
@@Sahkotekniikka Jep. Sain jo sulake-taulun (ok talon keskuksen) kaaviot vuodelta 1983. Kyllä on ihmeellisen näköisiä piirrosmerkkejä. Harmi kun ei voi jakaa tässä sitä piirikuvaa. Olisi voinut kysäistä paria juttua. Esim. mikä ihme on tariffikellokytkin ja pitääkö se asetella oikeaan aikaan? Sille menee jatkuva syöttö jopa pääkytkimen ohi! Sellainen posliinisulakkeen näköinen pyöreä pötikkä se on. Sille tulee yksi johdin suoraan mittarilta, ja tämä tässä laitteessa on jopa sinetti jostain syystä, kuten mittarissa.
Kyllä, tariffinohjaussulake on sinetöity mittauskeskuksissa. Tariffikellokytkin on puolestaan se, mikä ohjaa päivä- ja yösähköä riippuen sähkösopparista. Tänä päivänä tariffinohjaus tulee suoraa etäluettavalta sähkömittarilta. Harkitse teettämään sähköremontti taloosi - tosin maksaa ja joskus paljonkin.
Hieno video kiitos paljon
Kiitos palautteestasi!
Moi. Voiko 25 A sulakeelta vetää tämän 5x2,5 mmj:n vai mikä kaapeli käy näille. Koska kyseessä on 12 kW pitsauuni ? Kiitos 🙂
25A:n sulakkeelta ei voi ottaa 2,5 neliöistä syöttöä. Valitettavasti en voi antaa tällä kanavalla ohjeita kansalaisten sähkökysymyksiin, muuta kun yleisellä tasolla. Syynä se, että kuka vastaa jos neuvoja otettu vastaan & tapaturma tuloksena, paha onnettomuus kuka vastaa jne. Käänny paikallisen sähköurakoitsijan puoleen asiassa. Kiitos kuitenkin kun katsoit!
Mitä tapahtuu jos laittaa vaikka tuohon ensimmäiseen pistorasiaan väärin päin sinisen ja ruskean?
Sitten nolla ja vaihe vaihtaa paikkaa jälkimmäiseen pistorasiaan. Ei ole ehkä yleisin kytkentävirhe kun näissä menee aina väri väriin kun jatkaa. Jos kyseisen tekisi nollattuun pistorasiaan, tilanne olisi hengenvaarallinen koska silloin maadoitusliitin olisi jännitteinen.
@@Sahkotekniikka meillä kävi sähkäri siirtämässä juuri kyseisen näköstä rasiaa ja johdot olivat ristiin, onko tämä nyt siis vaarallinen?
@@Ricqu En ota kantaa yksittäistapauksiin, kannattaa kysyä sähkäriltä tekikö mittaukset ja löytyisikö pöytäkirjaa asiasta.
@@Sahkotekniikka täytyy tehdä näin!
Laittelin samanlaisen juuri kiinni. Tuntuu toimivan mutta samalla tavalla virtalenkeissä merkinnät väärin päin kun miinustehoja näyttää... no eipä tuo satasella kai täydellinen voi ollakaan.
Juu tästä on tullut jo uusi malli uloskin. En sitten enää jaksanut tehdä siitä uutta videota. Kiitos!
Jatka samaan malliin 👌
Tarkoitus on ja tästä teemasta tulee monta videota. Teen aina eteenpäin ja kuvaan tietyn asian ja siitä video.
Mahtavaa 🎉🎉🎉
😮😮😮😮
Onko ämerikässä 60hz
Kyllä ja pistorasiajännite 120 V.
Vai oliko 110 V joku tollanen.
@@Sahkotekniikkatiesitkö että siellä on 220-240v split phase? lisäksi siellä on jostain syystä main breakerit eikä main fuset
@@gamecubeplayer Olen joskus katsellut heidän asennusvideoitaan ja tarvikkeitaan. Iso ero kyllä! Jännite kun tulee taloon oli kai 2-vaiheinen vaihe-erolla 180 astetta kun taas täällä on 3-vaihetta ja 120 astetta. Joku tollanen, siellä on videoita paljon heillä asiasta.
Mukava opetusvideo jälleen. Yksi kysymys on vaan nyt herännyt, mistä olet hankkinut/saanut tuon opetusmateriaalin testitasoineen ja komponentteineen? Itselläni oli aikanaan (On varmaankin vielä kellarin syövereissä) Braun Lectron rakennusalusta, jossa magneettipaloilla voitiin rakentaa erilaisia kytkentöjä transitorienkin kanssa. Komponentin napsahtivat toisiinsa ja alustaan magneettien voimalla. Oli se minulle alku insinööriksi.....
Kiitos palautteestasi! Olen siis ammatiltani opettaja ja näitä komponenttisarjoja on monessa koulussa käytössä, niinkuin myös työpaikallani. Se on K. Railo Oy:n tekemä ja toimittama ysärin puolella. Joissain oli se osoitetarra ja siinä vanha suuntanumero 921 mitkä poostuivat koska lie en ees muista. Firma on loprttanut toimintansa varmaan 10 vuotta sitten. Olivat kaikki kotimaisia tuotteita tai ainakin koottu kaikki täällä. Samaa sarjaa oli ne avatut tasavirtamoottorit. Kaunista käsityötä. Joskus hommattiin varaosia noihin niin oli euron kappale tuo komponentin jalusta. No ei ne kyllä hajoa jos oikein pitää ja säilyttää. Sitten satsissa tuli mukana pikku pakki, jossa vastuksia, konkkia, keloja, diodeja, ledejä, 7-segmenttejä, IC-piirejä, transistoreja. Ja niihin kaikkiin pikku tehtävä ja ohjekirja. En osaa sanoa miten moni koulu käyttää noita enää. Toinen vastaava oli Danican toimittama mutta se oli tosi järeä ja ei saanut niin paljon tehtyä. Oli läpinäkyvällä pleksilevyllä vastaavat komponentit. Oli omassa amiksessa aikoinaan kun olin koulussa 90-puolessa välissä. Se oli tanskalainen, sitten oli Mascot-merkkinen virtalähde ja se oli Norjasta.
@@Sahkotekniikka Mielelläni katselen sun opetusvideoita. Itse kun olen jo työpanokseni antanut insinöörinä teollisuudessa. Vieläkin jatkan hommia ilman palkkioita, kun sähkärit välillä soittelevat ja kyselevät kaikenlaista. Tekniikka kehittyy kokoajan ja sen mukana on pysyttävä. Perusasia ovat niinkuin ennenkin ja sähköturvallisuus on tärkein. Kiitos videoistasi!
Tämä elektroniikkasarja sai minut siis työuralle kiinnostumaan. Wikistä löysin linkin: en.wikipedia.org/wiki/Raytheon_Lectron
Mukava informatiivinen video. Olisit voinut ehkä käyttää vielä kylmäspraytä (-55 °C) vastuksellekin.
Sanoppa se, ja olisi ollut kaapissa puteli. Sellainen joku Cold Spray. No myöhäistä on mutta joskus jos teen niin sitten.
Hienosti opetettu Ville! T. Vanha oppilas ~kymmenen vuoden takaa
Kiitos palautteestasi & hauska törmätä näin tubessa!
Sit vielä LOG ja NEG LOG
Sitten vielä hiilikalvo ja lankavastus potentiometri.
On olemassa sellainen diodi kun "idioottidiodi". Jos kytkee laitteeseen + ja - väärin laite ei rikkoonnu.
Eli onko tämä se että tekee oikkarin "tahallaan" ja sitä kautta ei pääse väärä sähkö sisään?
Tasavirtamoottorista voisit vielä tehdä tasavirtageneraattorin, miten se toimii. Eli mekaaninen energia tasavirraksi 🙂
Tutkitaan...
Kiitos laitteiden pelastuksesta ja videosta!
Kiitos kun katsoit!
On vähän semmoisia asennuksia, että mitä enemmän tietää sähköstä, niin sitä enemmän jännittää tehdä asennuksia. Tieto lisää tuskaa. 😁
Niin ja tämä oli parin viikon reissailun tulos ja en sitten kaikkia edes kuvaillut. Jos olisin silloin tiennyt, että teen joskus videokanavaa olisin ottanut 1000 kuvaa kaikkein härskeimmistä virityksistä. Ehkä joskus päädyn taas kaukoitään niin kamera laulamaan.
Videossa jäi kertomatta testerin kosketusnastan käytöstä, mikä on varsin tärkeä tekijä tuollaisella testerillä.
No niinpä jäi... Olen suunnitellut tekeväni osasta videoista uudet. Ehkä tästä teen. Kiitos muistutuksesta.
Kannattaisi kyllä, koska tuosta videostahan ei ollenkaan ilmene se, millä perusteella pitäisi päätellä miksi testerin toinen asento on "se oikea" ja toinen "näyttää jotain muuta". Tuo testerihän näyttää toisessa asennossaan että kaikki muka on OK sellaisessakin tilanteessa, jossa pistorasia on kaksijohtosysteemissä väärin nollattu niin, että maadoitusliuskoissa on vaihe...jollei tajua käyttää myös sitä kosketusnastaa.
on melkoinen sotku noi asennukset 🤣mitenhän suomessa oli joskus 1940 oliko samanlainen meininki?🙂
Hyvä kysymys, mutta luulisin että silloin oli jo järjestelmällisyyttä. Nimittäin silloinkin on ollut jotain yhdistyksiä ja seuroja jos oikein muistan lukeneeni jostain opuksista aikoinaan.
Morjens! Hyvä video!😊 Mitenkähän releen sais näppärästi testattua, että onko se wifin kantaman ulottuvissa jos noita käyttäs piharakennuksien esim. valojen ohjaukseen? Joku pistorasiaan liitettävä testi kytkentä?
Laite pitää olla asennettu tai sitten jännite kytketty ja sitä kautta testailee kantaman. Sanoisin, että noiden kantama ei ehkä pääse yllättämään. En koskaan testaillut kantamaan noissa testivideoissani. Kiitos!
Linkkiä tähän ei varmaan voi laittaa, mut käykää katsomassa Jukka Harmoinen "Nikola T ja oudot sähköilmiöt" on huikee! Ville voisi tehdä reaktiovideon ja selittää miten toimii teoriassa.👍
Pitää muistaa, että suurin osa näistä johdoista 5kv ilmajohtojen alla, on tietoliikennekaapeleita, esim kuitu, anetenni tai puhelin, josta suurin osa vanhoja, ei käytössä olevia. Taloihin yleensä tulee ilmassa 2x4mm2 syöttö joka menee putkeen ja sisälle taloon. Nämä ovat jokaisen palvelutarjoajan uusia ja vanhoja johtoja. Tuossa naapurissa bussi törmäs vuosi sitten tuollaiseen tolppaan ja muuntaja putosi bussin katolle
Kiitos tarkentavasta tiedosta. En tiedä tarkkaan sitten mitä ne pikkupiuhat olivat.
Onneksi meillä Suomessa on sentään laki ketkä noita sähkötöitä saavat tehdä, juuri siksi pitää käydä alan koulutus yms siihen vielä päälle, ennenkuin voidaan tehdä minkäänlaisia sähkötöitä. Sama juttu on myös Yhdysvalloissakin sielläkin päin maailmaa vaaditaan varmasti jonkinlaista koulutusta, Cerfikaattia tms asentajakohtaista lisenssiä tehdä sähkötöitä. Mut tosiaan pakko on todeta että mitä noihin Intian -ja Thaimaan sähköihin tulee niin heillä tuskin on maan perustuslaissakaan minkäänlaisia standardeja tms määritelmiä että ketkä niitä töitä sielläpäin maailmaa voivat tehdä, puhumattakaan minkäänlaisesta sähköturvallisuudesta ja muutenkin tuo heidän touhunsa on just sellasta että jopa kaikki kaapelit, johtimet tms ovat väriä mitälie sattuu olemaankaan, sähkötapaturmia heillä käy varmasti lähes päivittäin.
Totta!
Joskus oudot kytkennät liittyvät sähkön varastamiseen. Ei toki tietenkään kaikki.
Hieno opetusvideo, miten ei saa tehdä.
Juu!
Tuossa luin hieman, että siellä oli 2017-18 321 sähköiskukuolemaa vuoden aikana. Väestöä on n. 5 kertaa Suomen verran, joten tänne skaalattuna se olisi 62. Suomessa on n. kaksi kuolemaa vuodessa. Löytyi myös useampi tapaus, jossa kaksi kuoli kerralla. Sellaista en muista Suomessa mainitun vuodesta 1980 alkavista raporteista. Tuo on jopa pahempi kuin Intia, jossa kuolee 10000 vuodessa, mutta väestöä on niin paljon, että Suomeen sulautettuna olisi 40. Suomessa ei koskaan ole ollut noin paha.
Eri asia on myös se, että miten tuolla päin maailmaa sitten raportoidaan onnettomuuksista. Toivottavasti samaan tapaan mitä täällä mutta takuulla menee ohi tilastojen osa sattumuksista.
@@Sahkotekniikka Kuolemantapaukset kyllä raportoidaan. Pikkuonnettomuudet jää varman piiloon.
Hmm. Voisiko johtua nollan korkeampi lämpötila siitä että ruuvi on pikkasen liian kireällä, jolloin ruuvi uppoo kupari johtimen sisään jonkun verran?
Nyt en ole varma enkä muista, mutta teräksessä on huonompi sähkönjohto kyky verrattuna kupariin. Tämä voisi myös liittyä siten että ruuviliitos joka on uponnut kupariin siirtyy sähkö huonommin teräksisen ruuviliitoksen takia.
Niin en osaa sanoa. Tarkoitatko kohtaa kun oli kireällä kaikki? Teräsruuvi kyllä menee kuparin sisålle ja tekee siihen pikku kolon aina. Toisaalta se kontakti on siinä todella hyvä sinne seinämään päin vaikka kupari sitten oheneekin. Vaihejohto oli kiinni sulakkeessa ja siinä on muutenkin isompi se liitin ja enemmän rautaa ympärillä plus muovi. Tosin on nollakiskossakin.
karvaperse taitaa olla nepalissa sitte keksitty :D
Suomessa on vähän liian tiukat säännöt
Vaikka on tiukat säännöt silti suomessa on paljon asentajia jotka oikoo paljon.
Jotain voisi vapauttaa, ei niin vaatimuksista, mutta siitä, että saisi itse tehdä enemmän, jos osaa. Ruotsissa esimerkiksi saa vaihtaa pistorasian itse. Isommat hommat toki kuuluu sielläkin ammattilaisille.
Ovat menneet vuosikymmenten mittaan tiukemmiksi. Toisaalta hyvä vaan. Mutta maa on täynnä myös TeeSeItse niin tulos voi olla soronoo.
@@ollu555 Mikä vaan ammattikunta kun on riittävästi porukkaa niin oikoo ja tulos voi olla sitten katastrofaalinen.
@@Sahkotekniikka nuot on nii helppoja kaikille kun opetettaisiin kaikille juuri niinkuin sinä teet joka on oikein!!! Yritin hakea sähkömies kouluun eivät pästäneet ku lestassa 💁🏼♂️ en saisi tehdä kuulemma itsellini mittään 🤣🤣🤣🤣🤣🤣 sehän on aivan lesta ajattelua 🤯🤯🤯🤯🤯