Ensimmäisenä tuli mieleen lämpöhäviöiden lisäksi kaluston ennakoiva huolto: mahdolliset vuodot ja laakerit. Ketjun luettuani jäi pohdituttamaan, antaako pinnat riittävän oikeita lukemia, varmaan kuumentumisiin antaa, mutta onko jo myöhäistä. Kalliiksi tulee tämä kanava, kun buusteri tuli jo Espanjasta ja nyt tällainen jolle varmasti vielä enemmän käyttöä, saattaisi jopa melko äkkiä maksaa itsensä takaisin. Tuo kiinalaisuus vaan niin vietävästi sapettaa eikä sinne rahojaan haluaisi antaa.
Kiinalaisuus on kanssamme tuotteiden muodossa. Ennakoiva huolto ja vian paikallistaminen tosiaan tulee olemaan osa tämän kameran käyttöä. Pahoittelut lisähankintojen puolesta 😁
Sinä olisi sulle työ remonttia rittä moni talo on kuin harakan pesä. Itse olen yrittäjä v43 vuotta. On paha luki vika. Mutta kun tekee hyvin töitä rittä 🫡👍
Maarakennus hommissa mulla oli lämpökamera, näki hyvin kaukolämmön paikat ja kylmät sähkökaapelit, maan alla on paljon vanhaa ja hylättyä tavaraa, näkee heti onko käytössä ja pitääkö varoa.
Puhelimena juuri catepillari ja sitä soveltanut töissä. Tarkastanut joskus paisuntasäilön pinnan kun siinä ei ole sitä tarkastusputkea. Samoin säilöitten pinnankorkeuksia. Trukkiakun kennojen liitoviat, vialliset kontaktorit, keskusten liitosviat, hakenut jonkun laitten (runsaskuorma) sulakkeet jne. Tullut yllättävän paljon käyttökohteita kun se on vain sattunut olemaan aina mukana.
Aika karkea tarkkuus, mutta valtaosaan tarpeista varmasti riittävä. Töissä mittaillaan hienolla Flirrillä joskus vaikka liimasaumojen kovettumisen etenemistä (epoksi) niin siinä tarvii jo tarkempaa dataa. Muutaman kerran kovilla pakkasilla olen lainannutkin laitetta ja mittaillu kotona mökillä ulkoseiniä. Kotoa löytyi yksi paikka jossa seinän villat ovat vähän huonosti. En oo avannu seinää enkä avaa. Samalla kertaa pihalla ollessa nenään tuli kamala kissankakan haju. Kissasta ei ollu pimeessä näköhavaintoa, mutta kamera löyti jäljet, kissan ja pökäleen, joka hehkui kaikista kuumimpana😂. Droneissa hyödyllinen jos etsitään kadonneita ihmisiä.
Tämä alue on minulle uusi ja tutkimukset jatkuvat. Huomasin myös, että kissan loikoilupaikka löytyi viivelläkin.... ja käden kosketusjäljet näkyvät. Etsivän työkalu 😎
Niin ja tuosta tarkkuudesta. Eip kannata tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Tuo valmistajan ilmoittama +/- 2 on realismia suurella lämpötila-alueella. Aika tarkalta mittarilta tuntuu +10 - +60 alueella, kun asetukset kunnossa.
Tossa kiinan ihmeessä on kuitenkin luvattua erottelua 0,1 astetta, et en tiiä mistä pinnalta saa niin tasasia lukemia etteikö toi häviäis ihan vaan materiaalin taustakohinaan. Mä pärjäisin vaikka asteen resoluutiolla, itseasiassa helpottais asioiden dokumentoimista, kun asiakkaat ei näkis kuvissa haamuja. Se mainittu 2 asteen "tarkkuus" katoaa mielestä, kun kattelee noita emissiivisyyksiä ja pintamateriaalin tunnistamisen mahdottomuutta. Aika fakiiri saa olla, jos esimerkiks kuparille osaa määritellä oikean hapettumistason emissiivisyysasetusta varten, kun kiillotetulle annetaan 0,04 ja hapettuneelle 0,87. Alumiini on ihan yhtä hauska, 0,03-0,2, paitsi jos se on anodisoitu (esimerkiks luonnolliseen väriinsä), jolloin asetus olis 0,9. Eli todellisen lämpötilan tunnistaminen millään ir-vehkeellä vaatii sen mitattavan kohteen päällystämisen tutulla materiaalilla (esimerkis useimmat sähköteipit on tosi hyviä), jolle on omakätisesti oikean mittarin kanssa määritellyt oikean emissiivisyyden, mielellään vieläpä samalla mittauskerralla ja suurinpiirtein kohteen lämpötila-alueelta. Mä olen ottanut ja dokumentoinut tänä vuonna jonkun 3-4k lämpökuvaa. Speksien perusteella tossa Markon kamerassa on jo tarpeeks ir-pikseleitä ja kuvatkin näyttää hyvältä. Uudehkoissa laitteissa on jo ihan hyvät kuvat myös näkyvälle valolle ja lisävalaistuksen kanssa saa jo pimeämmistäkin koloista helposti tunnistettavia, eli helposti dokumentoitavia kuvia. Vanhemmissa "oikeissa" kameroissa on helposti liian pieni näkyvän valon resoluutio ja siten tommonen lelu vois olla jopa helpompi käyttää. Videolta ei tosin selvinnyt, että miten usein toi tekee jotain anturin tasausta, minkä aikana kuvaaja joutuu seisomaan tumput suorina odottamassa omaa pelivuoroaan. Boschin 4x kalliimpaa kameraa en jaksanu kahta tuntia pidempään testailla, kun se oli jatkuvasti jumissa. Iänkaikkisen vanha fluken kamera, millä mä noita kuvia pääasiassa napsin, on kohtalaisen nopea, mut sen näkyvän valon kuvat on aika surkeita. Saa sillä jostain laitekilvistä kirjanmerkkejä kuvarykelmää jaksottamaan, mut puhelimella joutuu maisemakuvia napsimaan, että osaa sijoittaa lämpökuvat oikeaan järjestykseen. Noi catin puhelinkamerat ja useamman valmistajan puhelimien lisäpalikat feikkaa softalla ir-resoluutiota ylöspäin samalla kun sekottavat dataa näkyvän valon kuvaan. Periaatteessa sen pitäis toimia, mut en välttämättä ottais niillä napsittuja kuvia minään absoluuttisena totuutena. Boschin uudesta kamerasta jäi samanlainen fiilis. Plus se, että näkyvä ja ir-kuva ei tuntunu olevan ajallisesti kimpassa, eli liikkuessa sisällöt repes irti toisistaan. Paikallaan toki kaikki on kunnossa. tldr; lämpöerottelulla (tolla kameralla 0,1 astetta) ja "tarkkuudella" (+/-? 2 astetta) ei ole mitään väliä, alle asteen erot on aika harvassa tapauksessa merkityksellisiä ja absoluuttiset arvot voi unohtaa, koska oikeaa emissiivisyyttä ei käytännössä koskaa tule määriteltyä. Edit: Kappas, tossa TC004:ssa ei ole ensinkään näkyvän valon kameraa. Muutaman kympin kalliimmassa TC005:ssa olis 2 megapikseliä.
Näppärä vekotin, tarvittooko kuumemittariakaan enää? Markon monitoimi, myös lämpöhäviökartoitukset. Näyttääskö tuo rakenteista esim. hiiren- ja rotanpesät?
Sillä emissiivisyydellä on todella suuri merkitys kuvassa esitetyille lämpötiloille. Sillä kameran asetuksella ei vaan tee yhtään mitään ja oliskin melkein parempi että siihin ei käyttäjä pääsis koskemaan. Toi useimpien kameroiden vakio 0,95 on ihan hyvä ja esimerkiks sähköteipin lämpötila osuu sillä lähelle totuutta. Jos tarvii saada tietoa pinnan lämpötilasta, siihin kannattaa siis pistää pätkä teippiä ja ottaa kuva teipistä. Ilman teippiä (ja/tai varmuutta emissiivisyydestä) saa toki samanlaisten pintojen eroja esiin, mikä usein riittää sähkövehkeiden liitoksia tiiraillessa, kun sama virta kulkee usein kahden tai kolmen kokolailla samanlaisen liitoksen läpi. Ja tosiaan sähkövehkeiden kuvilla ei ole juuri mitään todistusarvoa ilman virran mittausta.
Ainiin, tota emissiivisyyttä on helppo demota putkenpätkällä. Kupari tai alumiiniputki, mielellään reippaasti pinnasta hapettunut, johon voi kiillottaa rinkulan vastaamaan uutta putkea, maalata jotain perus seinämaalia ja kietasta paria erilaista teippiä. Tulppa päähän ja kiehuvaa vettä sisään. Sitä kun kattelee lämpökameralla, niin saattaa yllättyä väitetyistä lämpötiloista. Jos tommosia tekis kaks, että sais kylmän ja kuuman samaan kuvaan, niin olis helppo esitellä vaikka Markon videolla miten se emissiivisyys toimii ja miten 99% lämpökameran kuvien katsojista näkee kuvissa asioita joita niissä ei oikeasti ole.
@@Ak-zz6eh eipä tohon lämpötilaan kameraa tarvita, kun lämpösäteilyn tuntee jo kaukaa, pintojen värit on jo muuttunu ja useimmat eristemateriaalit sulanu 20 sentin säteeltä. Kameralla ei juurikaan tollasia lämpötiloja kuparissa/alumiinissa pysty edes tunnistamaan, kun sen oikean emissiivisyyden määrittely on mahdotonta ilman kontaktia vaativaan lämpömittariin vertaamista, mikä taas tekis tosta jännitetyötä. Kamera kertoo tossakin tilanteessa vain sen, että yksi vaihe on muita lämpöisempi ja todellisesta lämpötilasta ja lämpötilaerosta ei ole tietoa. Jäljelle jää se muihin samanlaisiin liitoksiin vertailu ja virran selvittäminen. Sittenkin tulosten arviointiin tarvii kokemusta ja pelisilmää, mitä ei tuhansien erilaisten komponenttien seassa ole edes mielekästä, tai edes mahdollista aukottomasti teoriatasolla opettaa.
@@villehietala9677 kyllä kun katselee kuparisia virtakiskoja jotka ovat tummuneet mustaksi happojen vaikutuksesta ja ovat kompensointi kelojen takana niin eipä enää huomaakaan helposti ilman lämpökameraa. Tietäjät tietää tämänkin asian. Ja enpä usko että 300 asteista liitosta enää tuntee kun pylväa on 7-8m pitkä.
....kyllä tuolle olisi käyttöä työpaikalla....näkisi heleposti kun pomo käy kuumana...ja lopulta palas päreet...sittä sais lopputilin niin näkis kuinka kylymää kyytiä se on...toivottavasti ei niin kylymää että ois ankkajiässä....eikä tietenkään ku lopputili polttelis käsissä...kyllä näkisin käyttökohteita paljonkin tavan elämässä....suosittelen lämpimästi (42 celsiusta )laitetta....
Ensimmäisenä tuli mieleen lämpöhäviöiden lisäksi kaluston ennakoiva huolto: mahdolliset vuodot ja laakerit.
Ketjun luettuani jäi pohdituttamaan, antaako pinnat riittävän oikeita lukemia, varmaan kuumentumisiin antaa, mutta onko jo myöhäistä.
Kalliiksi tulee tämä kanava, kun buusteri tuli jo Espanjasta ja nyt tällainen jolle varmasti vielä enemmän käyttöä, saattaisi jopa melko äkkiä maksaa itsensä takaisin.
Tuo kiinalaisuus vaan niin vietävästi sapettaa eikä sinne rahojaan haluaisi antaa.
Kiinalaisuus on kanssamme tuotteiden muodossa. Ennakoiva huolto ja vian paikallistaminen tosiaan tulee olemaan osa tämän kameran käyttöä. Pahoittelut lisähankintojen puolesta 😁
Pellavaöljystähän varoitellaan että se saattaa aiheuttaa itsesyttyttymisiä. Se olisi jännä nähdä rupeaako öljyiset rätit lämpenemään.
Katsos 💥👀... nyt päästiin farmari abc.n alueelle 😁 Tuota tulen tutkimaan ja vähän muillakin tärpäteillä 💥💥🪓
Sinä olisi sulle työ remonttia rittä moni talo on kuin harakan pesä. Itse olen yrittäjä v43 vuotta. On paha luki vika. Mutta kun tekee hyvin töitä rittä 🫡👍
Asia selvä... työt tehdään kunnolla, niin hommia riittää👍
Hinta/laatusuhde varmasti ihan hyvä tuolla vehkeellä👍
SIltä tuntuu. Tuon mittausetäisyyden kanssa kun on tarkka, niin saa myös tarkkoja lämpötilalukemia.
Maarakennus hommissa mulla oli lämpökamera, näki hyvin kaukolämmön paikat ja kylmät sähkökaapelit, maan alla on paljon vanhaa ja hylättyä tavaraa, näkee heti onko käytössä ja pitääkö varoa.
👍👍👍
Puhelimena juuri catepillari ja sitä soveltanut töissä. Tarkastanut joskus paisuntasäilön pinnan kun siinä ei ole sitä tarkastusputkea. Samoin säilöitten pinnankorkeuksia. Trukkiakun kennojen liitoviat, vialliset kontaktorit, keskusten liitosviat, hakenut jonkun laitten (runsaskuorma) sulakkeet jne. Tullut yllättävän paljon käyttökohteita kun se on vain sattunut olemaan aina mukana.
Hankin keväällä Catin, mutta en halunut uutta mallia... olisiko tämä vanha malli ollut vähän pienempi ja halvempi 💥🤠
Aika karkea tarkkuus, mutta valtaosaan tarpeista varmasti riittävä. Töissä mittaillaan hienolla Flirrillä joskus vaikka liimasaumojen kovettumisen etenemistä (epoksi) niin siinä tarvii jo tarkempaa dataa. Muutaman kerran kovilla pakkasilla olen lainannutkin laitetta ja mittaillu kotona mökillä ulkoseiniä. Kotoa löytyi yksi paikka jossa seinän villat ovat vähän huonosti. En oo avannu seinää enkä avaa. Samalla kertaa pihalla ollessa nenään tuli kamala kissankakan haju. Kissasta ei ollu pimeessä näköhavaintoa, mutta kamera löyti jäljet, kissan ja pökäleen, joka hehkui kaikista kuumimpana😂. Droneissa hyödyllinen jos etsitään kadonneita ihmisiä.
Tämä alue on minulle uusi ja tutkimukset jatkuvat. Huomasin myös, että kissan loikoilupaikka löytyi viivelläkin.... ja käden kosketusjäljet näkyvät. Etsivän työkalu 😎
Niin ja tuosta tarkkuudesta. Eip kannata tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Tuo valmistajan ilmoittama +/- 2 on realismia suurella lämpötila-alueella. Aika tarkalta mittarilta tuntuu +10 - +60 alueella, kun asetukset kunnossa.
Tossa kiinan ihmeessä on kuitenkin luvattua erottelua 0,1 astetta, et en tiiä mistä pinnalta saa niin tasasia lukemia etteikö toi häviäis ihan vaan materiaalin taustakohinaan. Mä pärjäisin vaikka asteen resoluutiolla, itseasiassa helpottais asioiden dokumentoimista, kun asiakkaat ei näkis kuvissa haamuja. Se mainittu 2 asteen "tarkkuus" katoaa mielestä, kun kattelee noita emissiivisyyksiä ja pintamateriaalin tunnistamisen mahdottomuutta. Aika fakiiri saa olla, jos esimerkiks kuparille osaa määritellä oikean hapettumistason emissiivisyysasetusta varten, kun kiillotetulle annetaan 0,04 ja hapettuneelle 0,87. Alumiini on ihan yhtä hauska, 0,03-0,2, paitsi jos se on anodisoitu (esimerkiks luonnolliseen väriinsä), jolloin asetus olis 0,9. Eli todellisen lämpötilan tunnistaminen millään ir-vehkeellä vaatii sen mitattavan kohteen päällystämisen tutulla materiaalilla (esimerkis useimmat sähköteipit on tosi hyviä), jolle on omakätisesti oikean mittarin kanssa määritellyt oikean emissiivisyyden, mielellään vieläpä samalla mittauskerralla ja suurinpiirtein kohteen lämpötila-alueelta.
Mä olen ottanut ja dokumentoinut tänä vuonna jonkun 3-4k lämpökuvaa. Speksien perusteella tossa Markon kamerassa on jo tarpeeks ir-pikseleitä ja kuvatkin näyttää hyvältä. Uudehkoissa laitteissa on jo ihan hyvät kuvat myös näkyvälle valolle ja lisävalaistuksen kanssa saa jo pimeämmistäkin koloista helposti tunnistettavia, eli helposti dokumentoitavia kuvia. Vanhemmissa "oikeissa" kameroissa on helposti liian pieni näkyvän valon resoluutio ja siten tommonen lelu vois olla jopa helpompi käyttää. Videolta ei tosin selvinnyt, että miten usein toi tekee jotain anturin tasausta, minkä aikana kuvaaja joutuu seisomaan tumput suorina odottamassa omaa pelivuoroaan. Boschin 4x kalliimpaa kameraa en jaksanu kahta tuntia pidempään testailla, kun se oli jatkuvasti jumissa. Iänkaikkisen vanha fluken kamera, millä mä noita kuvia pääasiassa napsin, on kohtalaisen nopea, mut sen näkyvän valon kuvat on aika surkeita. Saa sillä jostain laitekilvistä kirjanmerkkejä kuvarykelmää jaksottamaan, mut puhelimella joutuu maisemakuvia napsimaan, että osaa sijoittaa lämpökuvat oikeaan järjestykseen.
Noi catin puhelinkamerat ja useamman valmistajan puhelimien lisäpalikat feikkaa softalla ir-resoluutiota ylöspäin samalla kun sekottavat dataa näkyvän valon kuvaan. Periaatteessa sen pitäis toimia, mut en välttämättä ottais niillä napsittuja kuvia minään absoluuttisena totuutena. Boschin uudesta kamerasta jäi samanlainen fiilis. Plus se, että näkyvä ja ir-kuva ei tuntunu olevan ajallisesti kimpassa, eli liikkuessa sisällöt repes irti toisistaan. Paikallaan toki kaikki on kunnossa.
tldr; lämpöerottelulla (tolla kameralla 0,1 astetta) ja "tarkkuudella" (+/-? 2 astetta) ei ole mitään väliä, alle asteen erot on aika harvassa tapauksessa merkityksellisiä ja absoluuttiset arvot voi unohtaa, koska oikeaa emissiivisyyttä ei käytännössä koskaa tule määriteltyä.
Edit: Kappas, tossa TC004:ssa ei ole ensinkään näkyvän valon kameraa. Muutaman kympin kalliimmassa TC005:ssa olis 2 megapikseliä.
Kiitos asiantuntevasta ja kattavasta kommentista. Keitä asia kiinnostaa, niin tässä tarkentuu moni asia 💥👍@@villehietala9677
Näppärä vekotin, tarvittooko kuumemittariakaan enää? Markon monitoimi, myös lämpöhäviökartoitukset. Näyttääskö tuo rakenteista esim. hiiren- ja rotanpesät?
Hep... vaanivat hiiret löytyvät ja myös kohdat, joissa ovat hetki sitten olleet. Jonkinlaista lämpöhukkakartoistusta saa tehtyä 💥
Sillä emissiivisyydellä on todella suuri merkitys kuvassa esitetyille lämpötiloille. Sillä kameran asetuksella ei vaan tee yhtään mitään ja oliskin melkein parempi että siihin ei käyttäjä pääsis koskemaan. Toi useimpien kameroiden vakio 0,95 on ihan hyvä ja esimerkiks sähköteipin lämpötila osuu sillä lähelle totuutta.
Jos tarvii saada tietoa pinnan lämpötilasta, siihin kannattaa siis pistää pätkä teippiä ja ottaa kuva teipistä. Ilman teippiä (ja/tai varmuutta emissiivisyydestä) saa toki samanlaisten pintojen eroja esiin, mikä usein riittää sähkövehkeiden liitoksia tiiraillessa, kun sama virta kulkee usein kahden tai kolmen kokolailla samanlaisen liitoksen läpi. Ja tosiaan sähkövehkeiden kuvilla ei ole juuri mitään todistusarvoa ilman virran mittausta.
Ainiin, tota emissiivisyyttä on helppo demota putkenpätkällä. Kupari tai alumiiniputki, mielellään reippaasti pinnasta hapettunut, johon voi kiillottaa rinkulan vastaamaan uutta putkea, maalata jotain perus seinämaalia ja kietasta paria erilaista teippiä. Tulppa päähän ja kiehuvaa vettä sisään. Sitä kun kattelee lämpökameralla, niin saattaa yllättyä väitetyistä lämpötiloista.
Jos tommosia tekis kaks, että sais kylmän ja kuuman samaan kuvaan, niin olis helppo esitellä vaikka Markon videolla miten se emissiivisyys toimii ja miten 99% lämpökameran kuvien katsojista näkee kuvissa asioita joita niissä ei oikeasti ole.
Kiitti vinkistä. Testaus ja kokeilu jatkuu 👍😎
Jos siellä on 300 asteinen liitos niin liikaa se on olipa virta mikä tahansa.
@@Ak-zz6eh eipä tohon lämpötilaan kameraa tarvita, kun lämpösäteilyn tuntee jo kaukaa, pintojen värit on jo muuttunu ja useimmat eristemateriaalit sulanu 20 sentin säteeltä. Kameralla ei juurikaan tollasia lämpötiloja kuparissa/alumiinissa pysty edes tunnistamaan, kun sen oikean emissiivisyyden määrittely on mahdotonta ilman kontaktia vaativaan lämpömittariin vertaamista, mikä taas tekis tosta jännitetyötä.
Kamera kertoo tossakin tilanteessa vain sen, että yksi vaihe on muita lämpöisempi ja todellisesta lämpötilasta ja lämpötilaerosta ei ole tietoa. Jäljelle jää se muihin samanlaisiin liitoksiin vertailu ja virran selvittäminen. Sittenkin tulosten arviointiin tarvii kokemusta ja pelisilmää, mitä ei tuhansien erilaisten komponenttien seassa ole edes mielekästä, tai edes mahdollista aukottomasti teoriatasolla opettaa.
@@villehietala9677 kyllä kun katselee kuparisia virtakiskoja jotka ovat tummuneet mustaksi happojen vaikutuksesta ja ovat kompensointi kelojen takana niin eipä enää huomaakaan helposti ilman lämpökameraa. Tietäjät tietää tämänkin asian. Ja enpä usko että 300 asteista liitosta enää tuntee kun pylväa on 7-8m pitkä.
....kyllä tuolle olisi käyttöä työpaikalla....näkisi heleposti kun pomo käy kuumana...ja lopulta palas päreet...sittä sais lopputilin niin näkis kuinka kylymää kyytiä se on...toivottavasti ei niin kylymää että ois ankkajiässä....eikä tietenkään ku lopputili polttelis käsissä...kyllä näkisin käyttökohteita paljonkin tavan elämässä....suosittelen lämpimästi (42 celsiusta )laitetta....
Joo... pomoa voisi mittailla vaikka niskasta 💥😁
Hyvä laite pahimman vahingon välttämiseen. 😐🏡🖋🌠
Joitain mahdollisuuksia soveltaa puunsorvauksessakin... kun mielikuvitusta käyttää.
Yksi tärkeä käyttö kohde on sähkökaappien kuvaus. Tosin vain ammattisähkäkäreille
Kyllä 👍 Kuumat kontaktorit löytää pienellä vilkaisulla.