Finnairin lento-onnettomuus Maarianhaminassa - Finnair DC-3 Crash in Mariehamn, Finland

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 2 жов 2024
  • Ahvenanmaa, Maarianhamina - Åland, Mariehamn,
    8.11.1963. DC-3 (OH-LCA "Sotka"). Subtitles: Fin-Swe-Eng
    Koivulahden lento-onnettomuus: • Koivulahden lento-onne...

КОМЕНТАРІ • 22

  • @torstivuorma2905
    @torstivuorma2905 3 роки тому +8

    Oikein hyvä ja mainio simulointi ja tarina. Saa hyvän käsityksen tapahtumien kulusta, varsinni kun oon lukenu Pekka Nykäsen "Kuolemanlento" - kirjan.
    .. Oon ettiny tuon koneen hylkyä useita kertoja, M-haminassa käydessäni.. Harmillisesti se ehittiin siirtää pois, ennen kuin sain tarkempaa vinkkiä hylyn sijainnista.
    Luulen, että länsimaissa aika harvinaista on, että pudonnut matkustajakone on jätetty maastoon, siksikin olis kovasti kiinnostanut se nähä.
    .. Kiitos tosi hyvästä videosta.. 👍☝️🙌

    • @simpilot7751
      @simpilot7751  3 роки тому +2

      Kiitos kommentistasi! Tietokirjailija Pekka Nykäsen "Kuolemanlento" -teoshan se minut sysäsi alun perin näitä turmia mallintamaan. Kirja on erinomainen syväluotaus tapahtumiin. Tosiaan Finnair vihdoin omalla kustannuksellaan siirsi hylyn pois tapahtumapaikalta. Lienee tänä päivänä mahdoton ajatus, että hylkyjä jätettäisiin maatumaan, ensi kädessä ne viedään osana tutkimusaineistoa halleihin tarkkaan syyniin. t. Jukka

    • @Northstar1971
      @Northstar1971 3 роки тому +2

      Paikalla on muutama palanen turmakoneesta vielä ja Finnair ei ollut vastuussa siirtoon turmakoneen loppu palasille, ainoastaan koneen ohjaamon siirolle, loput korjasiva yksitys firma!

  • @md11x6
    @md11x6 3 роки тому +5

    Amazing video, with a very orginal style. Thanks.

  • @moonliteX
    @moonliteX 2 дні тому +1

    that's not finnair. it's finavia

  • @juujuu1
    @juujuu1 3 роки тому +3

    Hieno video. Toivottavasti ei tarvitse koskaan Airbus -laivaston onnettomuudesta tehdä vastaavaa videota.

    • @simpilot7751
      @simpilot7751  3 роки тому +2

      Kiitos! Toiveestasi on helppo olla samaa mieltä.

  • @TheAatupaatu
    @TheAatupaatu 3 роки тому +2

    Hyvä video ja hyvin tehty mutta näin lentäjän korviin radioliikenne kuulostaa oudolta. Lentopinnalla 20 QNH:lla 989 varsinkin. Lentopinnat lennetään aina QNH:lla 1013 ja Suomessa siirtokorkeus on 5000 jalkaa eli sen yläpuolella lennetään lentopinnoilla ja alapuolella jalkoina. Sitä alempana lennetään QNH:lla. Nykyään siis. Silloin oli vissin aika tavalla eri säännöt.

    • @simpilot7751
      @simpilot7751  3 роки тому +5

      Moikka ja kiitos!
      Hyvä huomio, radioliikenteen toteutus oli yksi haasteellisimpia koko stoorissa. Verrattuna kuitenkin aiempaan versiooni samasta tapauksesta, tätä viilattiin oikein huolella. Mulla oli myös apuvoimia aina lennonjohtajista lukien. Puheista myös leikattiin sellaisia taajuuksia, joita ei radioviestinnässä tuona aikana välittynyt. Tunnelman kannalta mielestäni onnistuin, ainakin sinne päin. Fraseologiaa pohdittiin ja näihin sanontoihin päädyttiin todennäköisimpinä. Mitä ilmeisimmin lennosta ei ole tallella yhtään autenttista keskusteluosuutta. Ohjaamonauhuria ei tietenkään ollut, mutta mahdollisesti lennonjohdoissa jotain saatettiin tallentaa, en tiedä. Mutta kaiketi viestittiin aika ajoin nykyistä vapaamuotoisemmin.
      On mahdollista, että tuolloinkin pääsääntö oli juuri niin kuin kerroit, eli pinnat yli 5000 jalassa ja ilmoitukset jalkoina sen alapuolella. Kolmosilla taidettiin lentää pääosin alle 5000 jalassa, kun pilviin ei oikein haluttu ainakaan talvella ajaa. Lennot olivat usein myös varsin lyhyitä pomppuja, jolloin ei korkealle edes välttämättä ehditty. Näkölentämisellä oli myöskin iso rooli kolmosilla lennettäessä. Maarianhaminaan Turusta lennettäessä 217:lle oli aluksi määrätty 4000 jalan korkeus, mutta huonon sään ja pilvien vuoksi kone pyysi Turulta: "Kuule, saadaanko me pari tuhatta jalkaa tonne Maarianhaminaan?" Reitillä käytettiin alati vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi ilmeisen usein juuri tuota korkeutta.
      Siirtopintaan liittyvät radioviestit Turun ja koneen välisestä keskustelussa ennen Turusta lähtöä ovat tutkitaselostuksen mukaisia, tosin P. Nykäsen kirjasta ne olen poiminut, koska radioviestintää en kaikin osin löytänyt tutkimuskoosteista. Siinä keskustelussa torni antaa tiedon "siirtopinta kaksi viisi, jonka kone kuittaa "siirto kaksi viisi". Dokumenttien mukaan Maarianhaminan lennonjohtaja Melanderin kanssa käydyssä keskustelussa kone ilmoittaa: "Lennetään 2000 jalassa QNH:lla 989". Tämän olen tosiaan puhunut "lennetään pinnalla kaksi nolla QNH:lla 989." Päädyin siis käyttämään pintailmaisua kauttaaltaan, joka ei välttämättä vastaa kaikin osin totuutta, mutta josta selviää kulloinenkin lentokorkeus.
      t. Jukka

  • @n.h.8557
    @n.h.8557 2 роки тому +1

    Olisikohan herra Joensuu taustalla ollut kertomassa lentäjille mitä pitää tehdä?

    • @n.h.8557
      @n.h.8557 2 роки тому

      Kunnioitus niille 22:lle jotka menettivät turmassa henkensä.

    • @n.h.8557
      @n.h.8557 2 роки тому

      Kiitos alkuperäisistä tallenteista.

  • @hitman-zone
    @hitman-zone 10 місяців тому +1

    todella aito💀

  • @HCNRomanM
    @HCNRomanM Рік тому +1

    Onneks Finnair vaa tehny yhden onnettomuuden vaa

  • @Asptuber
    @Asptuber 3 роки тому +1

    Lupaa hyvää (en edes katsonut edellistä versiota, liian paljon musiikkia), MUTTA:
    Seutula on (ja oli) ruotsiksi Sjöskog. Ihan kuten "Seutula" nimi elää edelleen puhekielessä: "Jag ska ut till Sjöskog och möta farmor", "När vi landade på Sjöskog var det redan mörkt" etc.

    • @simpilot7751
      @simpilot7751  3 роки тому

      "Majakka Sisään" oli ensimmäinen tekemäni turmamallinnus, ja toden totta tämä uusi versio Maarianhaminan onnettomuudesta on askel parempaan. Eritoten radioliikenteen toteutukseen kiinnitin huomiota ja ainakin sen osalta tässä voidaan jo kuvitella olevan aika paljon lähempänä totuutta kuin aiemmassa versiossa. Ruotsin kielen mukaan otto oli tietty eteenpäin menoa sekin. Kääntäjä varmasti äidinkielensä hallitsee, enkä hänen ratkaisuihinsa ole osannut tai halunnut puuttua. Luulisin, vaikka en varmaksi tiedä, että suomenruotsalaisten keskuudessa vaikkapa paikkojen nimistä ei välttämättä aina käytetä ruotsinkielistä nimeä. t. Jukka