Totta! Koulumaailmassa olisi paras jos olisi ruuviliittimiä mutta niissä on osia monta enemmän mitä jousiliittimessä. Toisaalta asennuksista puretaan tai muutetaan muutama prosentti siellä työmailla niin jousiliittimen käyttö on toisaalta parempi. Ja sen kytkeminen on "hieman" nopeampaa kun rl.
Totta kyllä, mutta tarkoitus ei ole laittaa tolkuttomia määriä. Joskus olen kuullut, että 10 kpl on riittävästi. Silloin virta kulkee viimeiseen monien liittimien kautta ja jonkun ongelman ilmentyminen on mahdollista. Tosin käyttöönottomittauksessa selviää esim onko suojajohdin perillä ja liitokset kunnossa koko matkalta.
@@Sahkotekniikka Luulin että osaisin suomea mutta tuossa J Piipon kommentissa on niin paljon kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, että putosin kärryiltä...miten sä voit ymmärtää tuollaista....????
Sanoit että sulakkeet palaa kun nostaa sen ylös. Kyse siis että kytketään oikosulkuun. Mutta, aina tehdään eristysvastusmittaus jolloin tämä huomataan :)
Eristysvastusmittauksessa kytketään keskuksen päässä vaiheet ja nolla samaan niin eihän se mainitsemani virhe näkyisi. Jos taas mittaisi piipparilla vaiheen ja nolla välillä niin silloin huutaisi. Eikä ole eka eikä toka kerta kun kytketään ja sähköt päälle... Tosiasiassa pitäisi aina mitata käyttikset.
Hyvä pointti. Jousiliittimissä on laatu tosi hyvä että eipä ole tullut vastaan ainakaan uusissa että tulisi ulos. Ruuviliitoksessa aina pitäisi vähän nykäistä jotta tietää kireyden ja sitä kautta liitoksen luotettavuuden.
Sitten nolla ja vaihe vaihtaa paikkaa jälkimmäiseen pistorasiaan. Ei ole ehkä yleisin kytkentävirhe kun näissä menee aina väri väriin kun jatkaa. Jos kyseisen tekisi nollattuun pistorasiaan, tilanne olisi hengenvaarallinen koska silloin maadoitusliitin olisi jännitteinen.
Voiko jotenkin luotettavasti mitata kumpi johdin on nolla ja kumpi vaihe. Suojamaata en ole vielä löytänyt väärin käytettynä mutta mustaa, ruskeaa, sinistä miten sattuu. Kysyn koska mökillä on sähköt monessa paikkaa pelkillä johtimilla tehty ja rakentelina joskun 80 luvulla on käyttänyt niitä värejä mitä sattunut takakontissa olemaan.
Tämä oli tapana aikoinaan kyllä. En suosittele sinua mittaamaan itsenäiseti vaan soitat paikalliseen sähköliikkeeseen. Siinä on sähkötapaturman vaara jos mittaa kannet auki ja ei tiedä mitä tekee. Tämä on mun linja ollut kun joku aina joskus kysyy neuvoja asennuksiin. Jos haluat selvittää pistorasiasta kumpi on oikealla tai vasemmalla, hommaa sukotesteri ja se selviää sitten taas sillä. Se on eristetty laite missä on pikku valot ja näyttää sitten miten päin ne on. Kiitos!
@@Sahkotekniikka kiitos, mittasin jo. 😀 varoen rasia auki ja suojamaata vasten mittasin niin mustassa oli jännitetta eli tuo rasia oli värienpuolesta ok. Pitää hankkia tuo testeri. Se olisi tarpeen muutenkin joka myräkän jälkeen kattoa onko kaikki ok kun on muutamia kertoja saatu kynsille kun myrskyjen jälkeen on nolla puuttunut kokonaan. Avojohtoja paljon ja puita menee saimaan ympärillä aina nurin koska kovimmat myrskyt monesti syntyy vesistöjen läheisyyteen. Vahingoilta vältytty ja opittu jo varomaan täällä periferiassa.
Ei muuten voinut, muistelin sitä myöskin. Siinä ottaa vastaan se ympyrä takana, joka on läpivienti jos tullaan kaapelilla seinän suunnasta. Olisin laittanut juu sieltä suunnasta. Nyt kun tässä kirjoitan, niin tuli mieleen että kansi menee kumminpäin vaan joten olisko sittenkin ollut mahis... Jos kääntäisi taustan 180 ja sitten olisi liittimet ylhäällä. No meni jo.
Pistorasioissa ei ole juurikaan missään merkintöjä. Se pitää vaan sitten tietää että tuleeko vaihe ja nolla mihin. Elko-merkkisessä on L ja N merkinnät mutta jos teksti on oikein päin, ne ovatkin väärinpäin. Eli La vasemmalla ja N oikealla. Laitteiden toiminnalla ei ole eroa. Joskus olen törmännyt siihen, että just toi kyseinen malli, on kytketty vaihe ylärivissä oikealle ja nolla samaan riviin vasemmalle. Tuloksena oikosulku. Tässä mallissa on 4 paikkaa laittaa vaihe (tai nolla). Ne muut ovat tarkoitettu jatkamiseen. Eräs hämäävä tunnus on iso N joka on Norjan vastaava merkki mitä meillä FI merkki. Joku sitten voi luulla että lähin liitin on nolla vaikka voi olla mikä vaan. Maadoitukset ovat aina merkitty erikseen.
Ei niissä kai ole, kun eri maissa on eri standardeja. Suomessa on tapana panna vaihe oikealle, Ruotsissa vasemmalle. Pistoke menee kunnon päin tahansa ja europistokkeessa, jossa sillä on jotain väliä (lamput) on lähes mahdotonta laittaa tietyin päin vaikka yrittäisi.
Tuo noiden jousiliittimellä varustettujen pistorasioiden huono puoli on purkaminen, kun ei ole yleensä itsestäänselvää millä johdot saa vapautettua.
Totta! Koulumaailmassa olisi paras jos olisi ruuviliittimiä mutta niissä on osia monta enemmän mitä jousiliittimessä. Toisaalta asennuksista puretaan tai muutetaan muutama prosentti siellä työmailla niin jousiliittimen käyttö on toisaalta parempi. Ja sen kytkeminen on "hieman" nopeampaa kun rl.
Eiköse periaateessa pysty rinnan pitkiämatkoja töpseleitä seinään jos päävirta johta on 2.5mm2 johto,ainut huono puoli on jännite häviö tulee?
Totta kyllä, mutta tarkoitus ei ole laittaa tolkuttomia määriä. Joskus olen kuullut, että 10 kpl on riittävästi. Silloin virta kulkee viimeiseen monien liittimien kautta ja jonkun ongelman ilmentyminen on mahdollista. Tosin käyttöönottomittauksessa selviää esim onko suojajohdin perillä ja liitokset kunnossa koko matkalta.
@@Sahkotekniikka Luulin että osaisin suomea mutta tuossa J Piipon kommentissa on niin paljon kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, että putosin kärryiltä...miten sä voit ymmärtää tuollaista....????
@@bror8228 Oletko lukenut Villen kirjan? Ei se itsekään osaa suomea. :) Viittaan nyt kirjakieleen.
Sanoit että sulakkeet palaa kun nostaa sen ylös. Kyse siis että kytketään oikosulkuun. Mutta, aina tehdään eristysvastusmittaus jolloin tämä huomataan :)
Eristysvastusmittauksessa kytketään keskuksen päässä vaiheet ja nolla samaan niin eihän se mainitsemani virhe näkyisi. Jos taas mittaisi piipparilla vaiheen ja nolla välillä niin silloin huutaisi. Eikä ole eka eikä toka kerta kun kytketään ja sähköt päälle... Tosiasiassa pitäisi aina mitata käyttikset.
Eikö olisi hyvä varmistaa kytkennän jälkeen vaikka pienellä nykäisyllä että johtimet on varmasti tarttunut kiinni
Hyvä pointti. Jousiliittimissä on laatu tosi hyvä että eipä ole tullut vastaan ainakaan uusissa että tulisi ulos. Ruuviliitoksessa aina pitäisi vähän nykäistä jotta tietää kireyden ja sitä kautta liitoksen luotettavuuden.
Mun autismi ei siedä noita kuorintapihtien tekemiä vekkejä kuparijohtimissa.
Mitä tapahtuu jos laittaa vaikka tuohon ensimmäiseen pistorasiaan väärin päin sinisen ja ruskean?
Sitten nolla ja vaihe vaihtaa paikkaa jälkimmäiseen pistorasiaan. Ei ole ehkä yleisin kytkentävirhe kun näissä menee aina väri väriin kun jatkaa. Jos kyseisen tekisi nollattuun pistorasiaan, tilanne olisi hengenvaarallinen koska silloin maadoitusliitin olisi jännitteinen.
@@Sahkotekniikka meillä kävi sähkäri siirtämässä juuri kyseisen näköstä rasiaa ja johdot olivat ristiin, onko tämä nyt siis vaarallinen?
@@Ricqu En ota kantaa yksittäistapauksiin, kannattaa kysyä sähkäriltä tekikö mittaukset ja löytyisikö pöytäkirjaa asiasta.
@@Sahkotekniikka täytyy tehdä näin!
Voiko jotenkin luotettavasti mitata kumpi johdin on nolla ja kumpi vaihe. Suojamaata en ole vielä löytänyt väärin käytettynä mutta mustaa, ruskeaa, sinistä miten sattuu. Kysyn koska mökillä on sähköt monessa paikkaa pelkillä johtimilla tehty ja rakentelina joskun 80 luvulla on käyttänyt niitä värejä mitä sattunut takakontissa olemaan.
Tämä oli tapana aikoinaan kyllä. En suosittele sinua mittaamaan itsenäiseti vaan soitat paikalliseen sähköliikkeeseen. Siinä on sähkötapaturman vaara jos mittaa kannet auki ja ei tiedä mitä tekee. Tämä on mun linja ollut kun joku aina joskus kysyy neuvoja asennuksiin. Jos haluat selvittää pistorasiasta kumpi on oikealla tai vasemmalla, hommaa sukotesteri ja se selviää sitten taas sillä. Se on eristetty laite missä on pikku valot ja näyttää sitten miten päin ne on. Kiitos!
@@Sahkotekniikka kiitos, mittasin jo. 😀 varoen rasia auki ja suojamaata vasten mittasin niin mustassa oli jännitetta eli tuo rasia oli värienpuolesta ok. Pitää hankkia tuo testeri. Se olisi tarpeen muutenkin joka myräkän jälkeen kattoa onko kaikki ok kun on muutamia kertoja saatu kynsille kun myrskyjen jälkeen on nolla puuttunut kokonaan. Avojohtoja paljon ja puita menee saimaan ympärillä aina nurin koska kovimmat myrskyt monesti syntyy vesistöjen läheisyyteen. Vahingoilta vältytty ja opittu jo varomaan täällä periferiassa.
@@MrMakkote OK!
Olisko 1osasen sisus voinut kääntää 180* niin johdot menis väljemmin jos lämpiää liikaa kun isoa virtaa pitkään?
Ei muuten voinut, muistelin sitä myöskin. Siinä ottaa vastaan se ympyrä takana, joka on läpivienti jos tullaan kaapelilla seinän suunnasta. Olisin laittanut juu sieltä suunnasta. Nyt kun tässä kirjoitan, niin tuli mieleen että kansi menee kumminpäin vaan joten olisko sittenkin ollut mahis... Jos kääntäisi taustan 180 ja sitten olisi liittimet ylhäällä. No meni jo.
Voi kääntää ja itse ota yläpuolisen aihion pois että saa asennustilaa. Sitten myttää haluamallaan tavalla johtimet sisälle.
Miksi noissa ei ole L ja N merkintöjä? Miten se pitäisi päätellä, vai onko sillä väliä?
Pistorasioissa ei ole juurikaan missään merkintöjä. Se pitää vaan sitten tietää että tuleeko vaihe ja nolla mihin. Elko-merkkisessä on L ja N merkinnät mutta jos teksti on oikein päin, ne ovatkin väärinpäin. Eli La vasemmalla ja N oikealla. Laitteiden toiminnalla ei ole eroa. Joskus olen törmännyt siihen, että just toi kyseinen malli, on kytketty vaihe ylärivissä oikealle ja nolla samaan riviin vasemmalle. Tuloksena oikosulku. Tässä mallissa on 4 paikkaa laittaa vaihe (tai nolla). Ne muut ovat tarkoitettu jatkamiseen. Eräs hämäävä tunnus on iso N joka on Norjan vastaava merkki mitä meillä FI merkki. Joku sitten voi luulla että lähin liitin on nolla vaikka voi olla mikä vaan. Maadoitukset ovat aina merkitty erikseen.
@@Sahkotekniikka kiitos selventävästä vastauksesta.
Ei niissä kai ole, kun eri maissa on eri standardeja. Suomessa on tapana panna vaihe oikealle, Ruotsissa vasemmalle. Pistoke menee kunnon päin tahansa ja europistokkeessa, jossa sillä on jotain väliä (lamput) on lähes mahdotonta laittaa tietyin päin vaikka yrittäisi.
Jännä, ettei ole mitään standardia siinä, mitä rasiat sisältä ovat.