2010 ostin vanhan maatilan jossa ei metsiä juurikaan hoidettu.. 2012 harvennusta 500 kiintoa harvennusta (5ha) ..2014 2ha päätehakkuu vanhaan 70v kuusikkoon (600 kiintoa).. Viimevuonna sovittu päätehakkuu 4ha alalle joka harvennettiin 2012..Menee kevääseen.. (900 kiintoa) .. Nyt intoa täynnä kun 2ha uutta kuusikkoa raivannut ...
Mukavan kokoisia leimikoita ja ennen kaikkea kun pääsee seuraamaan noita uudistetuksien jälkeisiä vaiheita. On se kyllä varmasti sellainen hieno tunne, johon moni metsänomistaja voi samaistua, kun pääsee puuhailemaan taimikonhoidon parissa. 👌
Hyvää alkanutta metsävuotta! Kun on velkavivulla hankkinut metsät, niin on viimeiset pari vuotta myös hakannut enemmän kuin kasvanut. Tämä on kuitenkin ollut ihan suunnitelman mukainen toimenpide. Eli suunnitelmana oli korkojen noustessa uudistaa metsiä. Metsien puumäärä on tällä hetkellä aika optimi eli sellainen joka johtaa hyvään pääoman tuottoon sekä prosentteina että euroina.
Kiitos Timo! 👍 Itselläni oli kyllä sama tilanne silloin, kun tulin metsänomistajaksi. Kauppasumman maksamiseksi tuli tehtyä myös uudistushakkuita ja vielä jälkiviisaana harmillisesti matalasuhdanteessa. Mutta siitäkin sai hyvää oppia. 😀
😅 Itse asiassa naureskelin tälle vähän itsekin. Koira vähän vilahti tuossa taustalla kuvissa aloitin kuvauksen, joten tuli hieman hauskasti sanottua tuossa järjestyksessä. 🫣
Minä en oikein ymmärrä niitä uutisia, missä puhutaan että metsiä hakataan "yli kestämättömän". Puun hinta kun nousee, niin tietenkin silloin moni tekee uudistuskypsistä metsistä puukaupat. Toki puuta hetkellisesti poistuu enemmän kuin tulee, mutta sitten voi taas mennä 5 vuotta niin että hakataan vähemmän mitä kasvaa. Sitten, kun joku alkaa hakkaamaan aukoksi 30v nuorta metsää, niin voi tuollaisen uutisen tehdä.
Varmasti puunhintojen kehitys vaikuttaa metsänomistajien päätöksiin hakkuista. Uudistuskohteilla ajoitus ei kuitenkaan ole vuoden päälle, jos ei jotain ötökkätuhoja ole havaittu. Harvennuskohteilla voi olla vähän tarkempaa, milloin kannattaa toimia. Olen samaa mieltä, että pidemmän ajan yli asiat tasoittuvat ja perinteisessä perhemetsätaloudessa paine hakata "liian" nuorta puustoa aukoksi lienee aika pieni. Jos operoidaan isoilla velkavivuilla, niin silloin voi varmasti kaikenlaista tulla eteen markkinoiden myrskyissä.
Perusasia, ellei metsän omistamisen syy ole "linkolalainen". Tietoni mukaan yhteismetsien hoitokunnat raportoivat Metsäkeskukselle osuuksien arvon muutosten mukaisesti tulostaan. Metsähehtaareja saattaa olla satoja ja monissa erilaisissa kasvu- ja lämpöarvo-olosuhteissa. Käyttävätköhän Luken keskiarvoja vai toteutuneita arvoja?
Terve Pentti! Tosiaan, kun on ollut metsänomistajana useampia vuosia, niin tuollainen laskelma oli kiinnostava tehdä. Oikein lyhyellä tarkasteluperspektiivillä ei varmasti saa kovin järkeviä lukuja aikaan.
Metsäkeskuksen ohjeissa yhteismetsille mainitaan metsäsuunnitelman tarve. Metsäsuunnitelman sisältö on näköjään säädösten alla siten, että raportiksi nimittäminen on vähintään liiottelua. Vallalla on yhteismetsän vapaus ilmoittaa, mitä haluaa.
@@Metsanomistaja tuntuu, että kasvu kiihtyy mitä enemmän kaataa ja niin se varmasti on. Omat metsät kaikkiin suosituksiin nähden ylitiheitä kun hakkuurästejäkin on
Kiitoksia videosta heti vuoden alkuun. Kivaa erinlaista näkökulmaa tuollaiset laskelmat antaa. Vaikka suurpiirteisesti joutuu tulkitsemaankin monista muuttujista johtuen. Itse en ole laskelmia tehnyt.
2010 ostin vanhan maatilan jossa ei metsiä juurikaan hoidettu.. 2012 harvennusta 500 kiintoa harvennusta (5ha) ..2014 2ha päätehakkuu vanhaan 70v kuusikkoon (600 kiintoa).. Viimevuonna sovittu päätehakkuu 4ha alalle joka harvennettiin 2012..Menee kevääseen.. (900 kiintoa) .. Nyt intoa täynnä kun 2ha uutta kuusikkoa raivannut ...
Mukavan kokoisia leimikoita ja ennen kaikkea kun pääsee seuraamaan noita uudistetuksien jälkeisiä vaiheita. On se kyllä varmasti sellainen hieno tunne, johon moni metsänomistaja voi samaistua, kun pääsee puuhailemaan taimikonhoidon parissa. 👌
Hyvää alkanutta metsävuotta! Kun on velkavivulla hankkinut metsät, niin on viimeiset pari vuotta myös hakannut enemmän kuin kasvanut. Tämä on kuitenkin ollut ihan suunnitelman mukainen toimenpide. Eli suunnitelmana oli korkojen noustessa uudistaa metsiä. Metsien puumäärä on tällä hetkellä aika optimi eli sellainen joka johtaa hyvään pääoman tuottoon sekä prosentteina että euroina.
Kiitos Timo! 👍 Itselläni oli kyllä sama tilanne silloin, kun tulin metsänomistajaksi. Kauppasumman maksamiseksi tuli tehtyä myös uudistushakkuita ja vielä jälkiviisaana harmillisesti matalasuhdanteessa. Mutta siitäkin sai hyvää oppia. 😀
Empä ole laskenut puumääriä tuolla kaavalla. Yhdessä asiassa pistän tuplaten paremmaks, tänä vuonna tulee kolkytä vuotta täyteen metsänomistajana.
Hienoa! Siinä alkaa olla jo mukavasti perspektiiviä tarkastella asioita ja kyllä jo näkee miten eri osat metsissä ovat kasvaneet. 👍
"Metsässä koiran ja vaimon kanssa".. Toivottavasti vaimo ei suutu..
😅 Itse asiassa naureskelin tälle vähän itsekin. Koira vähän vilahti tuossa taustalla kuvissa aloitin kuvauksen, joten tuli hieman hauskasti sanottua tuossa järjestyksessä. 🫣
Minä en oikein ymmärrä niitä uutisia, missä puhutaan että metsiä hakataan "yli kestämättömän". Puun hinta kun nousee, niin tietenkin silloin moni tekee uudistuskypsistä metsistä puukaupat. Toki puuta hetkellisesti poistuu enemmän kuin tulee, mutta sitten voi taas mennä 5 vuotta niin että hakataan vähemmän mitä kasvaa. Sitten, kun joku alkaa hakkaamaan aukoksi 30v nuorta metsää, niin voi tuollaisen uutisen tehdä.
Varmasti puunhintojen kehitys vaikuttaa metsänomistajien päätöksiin hakkuista. Uudistuskohteilla ajoitus ei kuitenkaan ole vuoden päälle, jos ei jotain ötökkätuhoja ole havaittu. Harvennuskohteilla voi olla vähän tarkempaa, milloin kannattaa toimia.
Olen samaa mieltä, että pidemmän ajan yli asiat tasoittuvat ja perinteisessä perhemetsätaloudessa paine hakata "liian" nuorta puustoa aukoksi lienee aika pieni. Jos operoidaan isoilla velkavivuilla, niin silloin voi varmasti kaikenlaista tulla eteen markkinoiden myrskyissä.
Perusasia, ellei metsän omistamisen syy ole "linkolalainen". Tietoni mukaan yhteismetsien hoitokunnat raportoivat Metsäkeskukselle osuuksien arvon muutosten mukaisesti tulostaan. Metsähehtaareja saattaa olla satoja ja monissa erilaisissa kasvu- ja lämpöarvo-olosuhteissa. Käyttävätköhän Luken keskiarvoja vai toteutuneita arvoja?
Ei yhteismetsät tuollaista raportoi.
Terve Pentti! Tosiaan, kun on ollut metsänomistajana useampia vuosia, niin tuollainen laskelma oli kiinnostava tehdä. Oikein lyhyellä tarkasteluperspektiivillä ei varmasti saa kovin järkeviä lukuja aikaan.
Metsäkeskuksen ohjeissa yhteismetsille mainitaan metsäsuunnitelman tarve. Metsäsuunnitelman sisältö on näköjään säädösten alla siten, että raportiksi nimittäminen on vähintään liiottelua. Vallalla on yhteismetsän vapaus ilmoittaa, mitä haluaa.
En ole laskenut tarkasti, mutta vähemmän ehtii kyykkymotolla viikonloppuisin hakkaamaan mitä metsäpläntti kasvaa.
Terve Rami! Tuo onkin hyvä mittari! 😀 Kyllä se kokonaiskasvu aina omalla tavallaan yllättää.
@@Metsanomistaja tuntuu, että kasvu kiihtyy mitä enemmän kaataa ja niin se varmasti on. Omat metsät kaikkiin suosituksiin nähden ylitiheitä kun hakkuurästejäkin on
Kiitoksia videosta heti vuoden alkuun.
Kivaa erinlaista näkökulmaa tuollaiset laskelmat antaa. Vaikka suurpiirteisesti joutuu tulkitsemaankin monista muuttujista johtuen.
Itse en ole laskelmia tehnyt.
Kiitos JP! 👍 Joo, oli ihan kiinnostavaa laskea, että miten nuo luvut omalta osaltani olivat. Ainakin niistä jonkinlaisen arvion saa.