Відео

Terve Aatu! Kyllä varmasti tulee jätettyä tammia, jos ovat hyväkuntoisia ja päässet mukavasti kasvussa vauhtiin. Olisihan se hieno nähdä sellaista kuusi- ja tammisekametsää, jossa tammet voivat jäädä tuleviksi säästöpuiksi. Tuo videon kuvio on aika vaihteleva kasvupaikan ja vesitalouden osalta. Pelkään, että kuivemmilla kohdilla kuuset voivat joutua koville ja tulevaisuus voi olla haastava niiden osalta.

Terve! Videolla ei ollakaan omassa metsässä, vaan saaristossa kalliometsikön reunalla. Tuskin on tuota koskaan harvennettu motolla, mutta jos olisi oma ja mantereella, niin aika tiheää oli ja harvennus paikallaan. 👍

Terve Janne! Siinä voi kyllä kysellä metsästysseuralaisilta, että miten se meni niin kuin omasta mielestänne... 🤷‍♂️

Kiitos Pirkka! Tuollainen lopputalven / alkukevään kuulas yö on kyllä mainiota aikaa retkeillä! 👌

Kiitos Pirkka mukavasta kommentista! 👍 Meitä metsänomistajia on varsin laaja joukko, joten on ollut kiva huomata, että näistä on ollut iloa monille muillekin. Näistä jää myös kiva tallenne tuleville vuosille, niin pääsen sitten katsomaan miten maisema on muuttunut eri kuvioilla ja alueilla.

Terve Mika! Olipa mukava muistelu ja selvästi tuo pystykarsinta oli erityisesti tietyn aikakauden hommia. Vähän turhan rehevillä pohjilla on kyllä työlästä hommaa pystykarsia, kun oksia yleensä riittää ja laatu ei häikäise. Toivottavasti nyt on jo komea kuusitaimikko tilalla. 👍

Terve Urpo! Metsälehden yhdessä artikkelissa todetaan seuraavasti: ”Jos metsänomistaja vaihtuu, aiempi vuokrasopimus pysyy voimassa, ellei uusi metsänomistaja reagoi asiaan kolmessa kuukaudessa tiedon saatuaan. Metsäkiinteistön luovutuskirjassa voi olla myös uutta metsänomistajaa sitova määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä.” Kannattaa varmaan yrittää selvittää tilojen alueella toimivan metsästysseuran yhteystiedot ja kysyä sieltä onko jotain sopimuksia ollut aiemman omistajan kanssa.

@@Metsanomistaja Tämä juuri on se ongelma näissä omistajan vaihdoksissa ja varsinkin ulosotossa kuin myös perintötiloissa, noita mahdollisia metsästysseuroja kun voi olla useita mahdollisia ja niiden selvittäminen mitä kaikkea voikaan olla. Tuo 3 kk sälytetään uudelle omistajalle, lähde nyt noita selvittämään, mistä rekisteristä?!

Itse varmaan katsoisin karttapalvelusta ostettuun tilaan rajoittuvien tilojen kiinteistötunnukset ja soittaisin Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun ja kysyisin yhteystietoja isoimpien kiinteistöjen osalta. Heille sitten puhelu ja varmaan tietävät paikallisen seuran / seurat ja yhteystiedot. Vaatii vähän vaivaa, mutta tuleepahan sitten tarkistettua.

😂... No ota selvaa...... Jos et tieda..... ❤✌️🇫🇴

Terve! Mukava kuulla! Oliko jotain huonoja vuokrakokemuksia vai tuntuiko vain siltä, että parempi jättää metsästykset ja lopetit sopimuksen?

@@Metsanomistaja Olin aikanaan itsekin seurassa, mutta metsästys ei oikein ollu minun juttu, räntäsateessa hirviä kyttäämässä, nyt peuroja on jopa tullu tontille ja muutkin eläimet on kesyyntynyt, niitä on vaan mukavampi katsella elävänä, pellolla lepäilee useita peuroja yö puullaan. Lähinnä eläinten huilausalueeksi jätin omat pellot ja metsän.

Terve! Jep, ei isoilla alueilla ole kenelläkään resursseja maksaa tuntuvia vuokrahintoja, jos lainkaan. Pienempien, sopivilla alueilla olevien kohteiden vuokrat voivat toki olla korkeampia.

Terve! Itse en ole asiantuntija aiheesta, mutta tällä sivulla oli hyvin kuvattu tilannetta: riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/ Peuralupia varten tarvitaan vähintään yhteinen 500 ha alue, jotta lupaa voi hakea. Lupia myönnetään ymmärtääkseni sitten prosessin mukaan, johon liittyy tieto arvioidusta kannasta, kannan alueelliset tavoitetasot ja hakemuksista.

Kiitos Jari! Mukavaa kesää myös sinulle!

Terve Jukka! Joo, ei ehkä ainakaan nuoren mäntytaimikon keskellä ole välttämättä paras idea. Meillä on ollut nuolukivipaikka yhden taimikon keskellä (nyt jo kovaa vauhtia kohti ensiharvennusta varttuva) vuosikausia ja kävin juuri katsomassa sitä, että ympärillä olevien kuusien rungot oli aika monesta kohtaa sarvilla hangattu. Toki varsin pienialainen juttu, mutta kiinnitin asiaan huomiota. Toisaalta, kun paikka pysyy samana pitkään, niin osaavat myös hakeutua sinne. Eiköhän paras ole, että metsästäjät ehdottavat, että olisiko joku tietty paikka sopiva maanomistajlle. Pikku juttu ja varmasti parantaa yhteistyötä.

@@Metsanomistaja Ei ne kaupunkilais pojat paljon kysele mihin ruokinta paikat laittaa.Vaatii välillä kovempaa neuvottelua asian tiimoilta.Onneksi nuita karhuja on paljon.Petoasintuntia kertoi että täällä liikkuu melko suppealla alueella ehkä jopa 10 karhua,ne pitävät hirvet kurissa!t:Jukka

Toivottavasti oppivat kerrasta, niin ei joudu moneen kertaan käymään keskusteluita. Sielläpä kyllä karhuja riittää ja varmasti pitävät hirvikantaa kurissa!

​@@Metsanomistajavoi tulla myös kiusan tekoa oikeuksien haltioiden kesken. Jos naapuri palstalla sopivaa riista. Sekä tuli paikat, roskineen.

Minulla on kaikissa metsästysvuokrasopimuksissa riistanhoito, nuotion kielletty ja pyyntö ilmoittaa, jos hirvi on jouduttu mönkiällä hakemaan. Riistanhoito on kielletty, koska en haluaisi kuin kanalintuja lisää metsiini ja yleensä riistanhoito lisää niitä lajeja, joita on muutenkin liikaa. Tulet ja mönkijät ovat siksi, että kaukana asuvana ei tarvitse ihmetellä jälkiä metsässä, kun siellä käy.

😀

Terve Ville! Kirjoitit ihan asiaa siitä, että monet metsästäjät panostavat harrastukseen paljon aikaa ja rahaa vuosittain. Itse uskon, että jonkinlainen tasapainotila on yleensä paras, eikä kärjistä tilannetta vastakkainasetteluksi. Metsästäjien talkoopanos on kyllä merkittävä isompien hirvieläinten jahdeissa ja lihakilolle kertyy harrastuksessa varsin korkea hinta ilman metsästysmaiden vastikettakin. Riistakannat ovat kehittyneet viimeisen sadan vuoden aikana runsaasti eli käytännössä yhden metsikön kiertoajan kuluessa. Yksittäisen metsänomistajan osalta runsaan kannan aikana voi olla vaikea uudistaa tietylle puulajille ja metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet kantoihin ovat rajalliset. Tässä ollaankin laajempien linjanvetojen armoilla, että miten kantojen halutaan kehittyvän ja tasapainoillaan puuntuotannon kanssa.

Terve Juhana! Tuolla toisessa kommentissa vähän pohdittiin tuon aluevaateen / lupamenetelmän mahdollisista muutoksista. Aika näyttää miten asia kehittyy ja kuten kirjoitit, niin se varmasti muuttaisi vuokramarkkinoita selvästi.

Terve JP! Kiitos! Suomi on kyllä iso maa ja monin paikoin metsästysoikeuksien kaupallistaminen ei oikein ole realismia, koska ei ole ketään joka niistä erityisesti maksaisi. Perinteinen hirven- ja peuranmetsästys on varsin yhteisöllistä paikallisesti ja toimintaan liittyy usein perinteitä, jotka monesti ovat tärkeitä, mikä on hienoa. Näkisin niin, että metsätysoikeuksien vuokraamisessakin on tärkeää tavata ja varmistaa, että yhteiselolle on määritelty raamit, niin kaikki pysyvät tyytyväisenä.

Terve! Aivan totta, että epäkäytännöllinen kiinteistön muoto on jo sinänsä haaste metsätaloudessa ja ei kyllä helpota metsästystä. Tuollainen peltokyttäyspaikka on varmasti hyvä mahdollisuus.

Kiitos! Aihe on varmasti sellainen, että löytyy monenlaisia mielipiteitä teemasta yleensäkin.

Terve Jouni! Näin varmasti yleistyisi. Mikä on oma arviosi, että milloin luvanvaraisuus voisi poistua? Ehkä voi myös tulla jotain alueellisia pyyntilupavapautuksia riistatiheimmille alueille?

@@Metsanomistaja Tuon lupavapauden kanssa on "kipuiltu" jo ainakin viisi vuotta. Ehkä tarvitaan vielä toiset viisi lisää? Juurikin alueelliset kannat pitää ottaa tässä huomioon.

@@jouniekstrom2945 Niin ja lisääntyvän suurpetokannan ravinontarve ,katsotaan nykyää aina ensin.

Terve Merja! Olenkin suunnistusreissulla havainnut, että kauriita on todella paljon siellä suunnalla. Tuo ehdottamasti ajatus voisi varmasti olla oikein passeli sopivilla paikoilla! 👍

Hyvin tosiaan suunniteltu ,kun vieraslajeista sunnitellaan korvausia maksettavaksi.

Terve Pekka! Kiitos! 👍 Olen samaa mieltä siitä, että parempi kyllä olla kirjalliset sopimukset. Noita valmiita ja varsin selkeitä sopimuspohjia löytyykin tuolta mainitsemiesi organisaatioiden sivuilta, mutta varmasti tällaiset sopimusasiat voivat paikoin jäädä kategoriaan ”tehdään niin kuin on aina tehty”. 😀

Terve Heikki! Mukava, jos herätti ajatuksia ja pohdittavaa! 👍 Perinteisesti monissa paikoissa maanomistajat ja metsästäjät ovat olleet samoja henkilöitä, joten vastikkeellisuus ei ehkä ole ollut tarpeen tai järkevää. Metsästäjät (erityisesti isompien hirvieläinten osalta) toki käyttävät runsaasti aikaa metsästykseen, joten vastikkeellisuus voi johtaa toiminnan loppumiseen. Riistakantojen koon kanssa tasapainoilu on myös aina mielipiteitä jakava kysymys. Tämä metsästysteema & vastikkeellisuus varmasti tulee jalostumaan eri riistan osalta tulevina vuosina.

Itsellä vuokrattuna yli 200ha vastikkeetta. Tai 20€ alennus jäsenmaksuun, itse ei ole tullut metsästettyä 15 vuoteen. Jos en olisi vuokrannut hirvi/kauris tuhot olisi merkittävät. Nytkin tuhoja tulee, mutta saan ainakin antaa mielipiteeni seuralle missä kohteissa ongelma. Lihaa tuovat 0-6kg vuodessa.Asuin kunnassani toimii hyvin.Naapurikunnassa jotain 50ha. Yhteistyö ei toimi mitenkään.

Terve Jussi! Itselläni oli 15 vuoden takaa toistaiseksi voimassaoleva vanha sopimus paikallisen seuran kanssa. Päivitettiin sopimus niin, että pienriista & metsäkauris jäivät sen ulkopuolelle. Ei siis ollut sinänsä mitään erikoista, koska kuten videollakin totesin, niin paikallisella seuralla fokus on ollut isommissa hirvieläimissä, joten sopimuksen päivittäminen oli suoraviivaista. 👍

Vaarana on että kun metsästys ukkoontuu ja hehtaarimaksut nousee joka siiryy kohoaviin jäsenmaksuihin ja lupiin.Eli perinne vähenee liian kalliina.Kun se vielä markkaaikan oli muutamia pennejä hehtaari,lihaa ja peijaiset.

Terve! Liiallinen yksipuolisuus ei tosiaan ole koskaan hyvästä. Sopivassa suhteessa monipuolisuutta ja ennen kaikkia parhaiten kasvupaikkaan soveltuvia puulajeja on tärkeä asia tuhojen ennakoinnissa.

Kiitos! 🙏 Eiköhän siitä kelpo metsikkö kehity!

Terve! Kyllä kovin korkeaksi tosiaan kohosi hinta. Noiden videoiden jälkeen puunhinta on toki kohonnut edelleen jonkin verran. Kävin äsken katsomassa, että keväällä olikin jo tehty metsänkäyttöilmoitus (harvennushakkuu) tilan alueelle poislukien pohjoisin vanhimman metsän alue.

Terve Tarmo! Näinhän se on! Toisaalta omaan työhön saattaa välillä suhtautua turhankin kriittisesti! 😅

No näin vieraalle helpompaa sahailla ilman sääliä 🫣

Terve! Pari kuviota on itsekin tullut tehtyä vähän turhan myöhään. Ehdottomasti parempi ajoissa kuin myöhään, kuten sanoit. Vaikka kuuset säilyvät paremmin hengissä korkeassakin lehtipuuvesakossa, niin on se hidasta hommaa raivata.

Terve! Jep, täytyy katsoa missä pituuksissa männyt huitelevat parin seuraavan kasvukauden jälkeen. Se kyllä harmittaa, jos särkymävaraa ei ole jäljellä ja tulee hirvituhoja. Tuo on varmasti hyvä tyyli, jos on pari pienempää vierekkäin ja hirviriski on olennainen.

..Loviisassa kun asun, niin harvennus tehdään kun puut ovat +6 metrin ja sekin on usein tuplalatvojen poisto... Jos harmittaa "hirvien syömä" , niin hirven arvo on 2000-4000 euroa ,jos sen syö, niin " jos hirvi syö mun metsää: mä voin myös syödä Hirven"... ~ about 19 hirveä ampunut, ja keittänyt sarvia; jonka arvo on "ulkopuoliselle myytyjä" yli 500€ ..niin "silmä silmästä" toimii hyvin_ mutta raivaus alle 6m on etelässä silmään kusemieista..

Kiitos JP! Näistä videoista jää itselle kyllä mukava aikaleima ja pystyy sitten palaamaan aiempien videoiden pariin ja katsomaan ja vertailemaan muutoksia. Tämän kuvion osalta on kyllä vielä mukavasti aikaa, joten ei tarvitse lähteä heti raivuulle. Parempi näin! Toivottavasti selkäongelma tulee kuntoon ja pääset taas sitten nautiskelemaan raivuuhommista!

Terve! Ei ole kyllä omaa kokemusta, mutta voisi olla ihan hyvä aihe. 👍 Olen joskus lehdistä lukenut, että jotkut metsänomistajat ovat näin toimineet, varsinkin jos on ollut jotain pienialaisia kohteita. Onko sinulla aiheesta omaa kokemusta?

Sen verran että isäni metsätilalle tehtiin muutama vuosi sitten talvitie ja tähän talvitien pintaan alkoi kasvaa hyvin männyntaimia. Viimetalvena tilalla tehtiin yhdelle kuviolle (n.1ha) päätehakkuu ja osa kuviosta on uudistettu tästä talvitien pinnasta otetuilla männyntaimilla. Ehkä 200-300kpl taimia siirrettiin ja loput kuviolle tulee luontaisesti. En tiedä oliko tämä ns. turhaa työtä koska kuvio olisi uudistunut myös luontaisesti mutta teki mieli hiukan nopeuttaa asioita siirtämällä taimia kuviolle ja ei niillä taimilla siinä tienpohjallakaan mitään tulevaisuutta olisi

Terve Timo! Tämä videon taimikko on kyllä meillä harvinainen, koska lehtipuuvesakon määrä on varsin maltillinen. Se tekee kyllä seuraavasta raivauskierroksesta varsin mukavaa puuhaa. Otin tarkoituksella muutamia koealoja, jotta sai runkoluvusta tuntuman. Viime talvena tuli tehtyä vähän turhan myöhässä taimikonharvennusta ja kyllähän se hidasta tuppaa olemaan. Vähän sen takia en uskalla jättää kyllä taimikon harvennusta väliin ja odotella ensiharvennusta. Uskoisin, että jos parin vuoden kuluttua tulisi käsiteltyä tuo kuvion taimikko sopivaan tiheyteen, niin kyllä se siitä alkaa sulkeutumaan sitten kovaa vauhtia. Mäntyjen osalta tilanne on tosiaan kuten sanoit. Videon kuvaamisen jälkeen kävelin yhden kallioisemman kohdan poikki kuviolla ja siellä oli paljon hirvien syömiä taimia. Olisi melkein oman videon paikka. Täytyy kyllä varmistaa, että taimikon harvennus tulee tehtyä vasta niin, ettei hirviriski ole enää sitten oleellinen.

Terve! Pitäisi varmasti kokeilla, kun tulisi sopiva kohde eteen seuraavan kerran. Taimia tulisi runsaasti, joten siitä sitten valitsemaan parhaat, kun ovat hiukan varttuneet. Oletko itse harrastanut koivun kylvöä paljon?

Terve Juha! Hyvä tarkennus, jotta menee varmasti oikein. 👍

Terve Heikki! Kiitos kysymyksestä. Viime syksynä oli useampi ensiharvennusvideo korjuussa olleeseen leimikkoon liittyen. Ne kohteet olisivat olleet hyvin energiapuun korjuuseen sopivia kuvioita, jos en olisi raivannut niitä kovalla kädellä aiempina vuosina. Täytyy katsoa, jos tulee sopiva kohde vastaan, niin tulisi tehtyä siitä sitten video.

Kiitos Anne! Mukava, kun tykkäsit!

Terve Janne! Mukava kuulla, että monet metsänomistajat ovat jo näin toimineet omissa metsissään. Homma käy kyllä ihan mukavasti, jos kaatuneet puut ovat sopivalla etäisyydellä teistä.

Terve! Joo, katkoinkin lopuksi tyveltä ja pätkin siirreltäviin pätkiin jatkoa varten. Lehtipuilla haihdunta ja kuivattava vaikutus on kyllä voimakasta (ns. rasiin katkaisu), jos on tyvestä poikki ja lehti puussa. Havupuiden osalta varmasti myös samaa, mutta olisikohan kuivatus kuitenkin vähän liian hidasta, jolloin voi vielä tarjota mahdollisuuden kirjanpainajien oleskeluun ainakin 1.sukupolven osalta?

Kiitos Pauli! Hyvä tekniikkavinkki ja mukava kuulla kokemuksistasi.

Terve Juha! Idea on se, että aisauksen myötä puu alkaa kuivua nopeasti ja ei siten ole enää houkutteleva puu kirjanpainajien iskeymille. Oletan myös, että aisaus ja puun kuivuminen voi vaikuttaa myös jo puussa olevien toukkien kehittymiseen, jos puuhun on jo ehditty munimaan. Tämän videon puun osalta todennäköisin vaikutus on se, ettei kesän aikana mahdollisesti kehittyvä 2.sukupolvi ainakaan tuohon puuhun iske. Aisaus olisi kyllä ollut hyvä tehdä heti myräkän jälkeen huhti-toukokuussa.

Kiitos Pentti! Olen tuota merkkikeppiasiaa harkinnut. Täytyypä katsoa, jos tässä kesäprojektina tekisi muutaman nipun keppejä ja kävisi laittamassa niitä taimien viereen. Olisi niistä varmasti hyötyä ensimmäisinä vuosina!

Terve JP! Haihduntaa molemmista päistä! Harmillisesti tuli vasta nyt tehtyä tuo aisaus, olisi ollut hyvä tehdä jo toukokuun alussa.

Terve Tarmo! Jep, laitoin aisauksen jälkeen vielä sopiviksi pätkiksi, niin tulee sitten napattua mukaan polttopuiksi sopivassa välissä.

Terve Timo! Erittäin hyvä nosto ja näkökulma. Varmasti laajasta metsänomistajien joukosta löytyy niitä, joilla asia voi kehittyä juuri mainitsemaasi suuntaan. Selityksenä on varmasti se, että jokaisen metsänomistajan tilanne on yksilöllinen ja siten päätökset sen mukaisia myös. Ne joilla on mahdollisuus liikkua omissa metsissä todennäköisesti tietävät ja osaavat miettiä vaihtoehtoja monipuolisemmin kuin ne joille oma metsä on etäisempi asia.

Terve! Sekin olisi yksi vaihtoehto. Todennäköisesti on vain monin paikoin niin kallioinen ja karu kasvupaikka, ettei ole juuri kivennäismaata.

Terve Rami! 😅 Nyt vaan sitten erikoispuutavarakaupoille!

Terve! Aivan totta! Itse asiassa tuli tehtyä kasvatuslannoitus tuohon nuoremman männikön alueelle neljä vuotta sitten, saattoi myös tulla vähän tähän vanhemman metsän puolelle, joten hiukan lisää ravinteita mäkialueelle joka tapauksessa. 👍

Terve Panu! Näin tutkin kanssa, muttei ole tullut edettyä asian kanssa. Nähtävästi myös tuon 5% osuuden voi saada ryhmäsertifioinnin kautta, joten ei edes ole välttämätön olla kaikki omalla tilalla. Oletko itse liittänyt FSC-sertifioinnin piiriin metsiä?

@@Metsanomistaja olen liittänyt omat metsäni FSC sertifikaattiin. 5% "suojeluvelvoite" kannattaa hoitaa omilla metsillä, sillä ilman sitä (suojeluvelvoitteen hoitaa MG) ei saa lisähintaa ja lisäksi on velvollinen tekemää puukaupat MG kanssa.

Hyvät lisäykset! 👍 Eli jos haluaa liikkumavaraa FSC-sateenvarjon alla, niin tekee kuten vinkkasit. Sitten täytyy vain pohtia onko FSC-sertillä jotain sellaisia rajoitteita omiin tavoitteisiin verrattuna, jotka voivat olla hankalia. Saa nähdä miten tuo sertifiointi-pelikenttä oikein kehittyy ja jalostuu tulevina vuosina.

@@Metsanomistaja omissa metsissä ei ole vaikuttanut käytännön hakkuu ja hoitotöihin paljoakaan. Lehtipuuta pitää jättää hieman runsaammin ja säästöpuita olen rajannut muutenkin reilulla kädellä. 5% suojelun lisäksi toiset 5% pitää olla jatkuvassa kasvatuksessa eli poimintahakkuiden tai pienaukkohakkuiden piirissä. Omissa metsissä ei ole muuta erityistä velvoittavaa.

Terve! Joskus hiukan olen tutkinut tuota Metso-ohjelmaa, mutta sen verran pieniksi tuntui jäävän korvaukset (tilan heti hakattava puusto vs. mahdollinen kuvio), ettei tullut sen enempää silloin selviteltyä. Olen ajatellut, että täytyy sitten vain ottaa nuo kuviot sopivalla tavalla huomioon omissa toimissa. 👍

@@Metsanomistaja jos olet joka tapauksessa jättämässä talouskäytön ulkopuolelle niin kyllä se pikkurahakin on ihan kiva. varsinkaan kun sen eteen ei tarvi tehdä mitään. kyllä niillä ostaa vaikka uuden raivurin ja vähä bensaa päälle. 10v päästä voi sitten miettiä uudelleen tilannetta. vanhaa metsää kelpaa metsoon muistaakseen 5ha per metsätila. sen jälkeen pitää olla jotain erityistä esim lahopuuta, eri ikäisyyttä, sekapuustoisuutta tai jotain metsälaki kohteita. ja niin kuin joku muu sanoin niin fsc tarvitsee talouskäytön ulkopuolelle pysyvästi rajattua pinta alaa.

Kiitos Kari! Pitkäjänteisyyttä siis tarvitaan tuossakin hommassa.