Nuo louhitut kivet eivät ole kovinkkan vahaa perua koska niisää näkyy lyhitä pora reikiä, eli ne ovat lohkottu kiiloilla. Joten tekniika jota kivien lohkomiseen on käytetty on rakennus ajan kohdalle tyypillistä. Mutta totta hivenen erikoinen rekennus tapa, jos vertaa saman aikakauden muihin linnoitus töihin. Esimerkiksi eteläisessä Kymenlaaksossa en ole vastaavaa tyyliä nähnyt, vaikka Haminan ja Kotkan linnoitus rakenlmat ovat myös Venäläisten rakentamia. Ainoastaan muurien kulmissa on käytetty vastaava työntarkkutta. Ja vähän epäilyttä tuo pelkän pakkotyön käyttö, koska kivipinnat viitavat kivinhakkajien ammattitaitoon.
Olen asunut muutaman vuoden ihan linnoitusalueella, joten ne ovat kuuluneet arkipäivääni. Olen myös lukenut laajasti linnoitukseen liittyen, enkä ole koskaan nähnyt kenenkään muun ihmettelevän kivien muotoa. Mutta itse asiassa rakenne ei ollut mikään kovin kestävä, sillä muurit oli itse asiassa rakennettu tiilistä ja ulkosivut oli vain vuorattu punaisilla graniittikivillä, joiden paksuus ei ollut muistaakseni 20-30 cm enempää. Kivilouhokset, joista lohkokivet on louhittu ovat ihan linnoituksen lähettyvillä, ja tuo nimenomainen rapakivi lohkeaa hyvin luontaisesti em. paksuisiksi levyiksi- Enimmälti kahdeksankulmaisiksi hakatut kivet olivat siis linnoitusrakenteen kuori, eivätkä suinkaan mikään inkamuurien muotoihinsa lukkiutuva rakenne.
Klaus Rahikainen Kyllä vaan. Polygonikivet olivat juurikin kuori. Se, että niiden muotoa ei ihmetellä saattaa johtua siitä, että ei yksinkertaisesti tiedetä polygonirakentamisesta.
Tuosta yhdestä kuvasta minkä löytää netistä on huomattavissa kolmea erilaista rakennustyyliä. Kysymys kuuluukin mistä ja keneltä Nikolai I tilasi nuo piirustukset.
Kiinnostava kysymys, väittäisin että ladonta on valittu kolmesta syystä: 1. monikulmiossa on vähemmän teräviä kulmia kuin suorakaiteessa. Terävät kulmat murtuvat helpommin tykkitulessa, murtumat taas luovat uusia heikkoja kohtia. 2. liittyen edelliseen kohtaan, polygonisten kivien louhinta on saattanut olla yksinkertaisempaa ja vaatinut vähemmän viimeistelytyötä: kivien ei ole tarvinnut olla täsmälleen saman kokoisia, vaan ne on voitu sovittaa paikalleen muodon perusteella. 3. osuma suorakaiteen reunaan luo voimakkaan momentin joka saattaisi "nitkuttaa" kivilohkaretta pikku hiljaa irti, heikentäen rakennetta. Pyöreä profiili johtaa voiman pääosin sisäänpäin. Syitä sille miksi vastaavaa ladontaa ei ole muualla (en sulje pois etteikö olisi), voi myös selittää sillä että muualla ei ole saattanut olla tarvittavaa materiaalia, graniittia, tai että Bomarsundin ladonta on ollut pelkkä kokeilu. Koko linnoitustyyppi oli uusinta huutoa 1800-luvun alussa (sattumoisin, polygonilinnoitus, nimi ei kuitenkaan liity ladontaan: en.wikipedia.org/wiki/Polygonal_fort), mutta se osoittautui ainakin Bomarsundin toteutustavalla vanhentuneeksi Krimin sodassa. Räjähtävät ammukset eivät enää puoltaneet ampuma-aukkoja muurissa kuten Bomarsundissa, vaan ampuma-aseman profiilia oli madallettava. Siksi palattiin bastionilinnoitusten periaatteeseen jossa linnoitusta suojaa maavalli. Esimerkiksi käynee Aleksanterinpatteri Helsingin Vallisaaressa. Joten vaihe joissa tämän tyyppisiä linnoituksia rakennettiin jäi lyhyeksi, muutamaan vuosikymmeneen.
teemu jurkkola Mulla on kesä aika täynnä reissuja, ikävä kyllä. Mutta siitä tulikin mieleen, että kesällä saa liityä seuraan mikäli haluaa mukaan kuvauspäiville. Voisin jossain vaiheessa julkaista alustavat suunnitelmat.
Viimeinkin aihe eksyä Ahvenanmaalle
Nuo louhitut kivet eivät ole kovinkkan vahaa perua koska niisää näkyy lyhitä pora reikiä, eli ne ovat lohkottu kiiloilla. Joten tekniika jota kivien lohkomiseen on käytetty on rakennus ajan kohdalle tyypillistä. Mutta totta hivenen erikoinen rekennus tapa, jos vertaa saman aikakauden muihin linnoitus töihin. Esimerkiksi eteläisessä Kymenlaaksossa en ole vastaavaa tyyliä nähnyt, vaikka Haminan ja Kotkan linnoitus rakenlmat ovat myös Venäläisten rakentamia. Ainoastaan muurien kulmissa on käytetty vastaava työntarkkutta. Ja vähän epäilyttä tuo pelkän pakkotyön käyttö, koska kivipinnat viitavat kivinhakkajien ammattitaitoon.
Olen asunut muutaman vuoden ihan linnoitusalueella, joten ne ovat kuuluneet arkipäivääni. Olen myös lukenut laajasti linnoitukseen liittyen, enkä ole koskaan nähnyt kenenkään muun ihmettelevän kivien muotoa. Mutta itse asiassa rakenne ei ollut mikään kovin kestävä, sillä muurit oli itse asiassa rakennettu tiilistä ja ulkosivut oli vain vuorattu punaisilla graniittikivillä, joiden paksuus ei ollut muistaakseni 20-30 cm enempää. Kivilouhokset, joista lohkokivet on louhittu ovat ihan linnoituksen lähettyvillä, ja tuo nimenomainen rapakivi lohkeaa hyvin luontaisesti em. paksuisiksi levyiksi- Enimmälti kahdeksankulmaisiksi hakatut kivet olivat siis linnoitusrakenteen kuori, eivätkä suinkaan mikään inkamuurien muotoihinsa lukkiutuva rakenne.
Klaus Rahikainen Kyllä vaan. Polygonikivet olivat juurikin kuori. Se, että niiden muotoa ei ihmetellä saattaa johtua siitä, että ei yksinkertaisesti tiedetä polygonirakentamisesta.
Tuosta yhdestä kuvasta minkä löytää netistä on huomattavissa kolmea erilaista rakennustyyliä. Kysymys kuuluukin mistä ja keneltä Nikolai I tilasi nuo piirustukset.
Pyöräkin on melko pyöreä kaikkialla maailmassa sekä muoto löytyy myös avaruudesta!!
Antakaa mainosten pyöriä vähintään 30s, jotta myytinkertojat saa UA-camlta tuloja 😇
Kiinnostava kysymys, väittäisin että ladonta on valittu kolmesta syystä:
1. monikulmiossa on vähemmän teräviä kulmia kuin suorakaiteessa. Terävät kulmat murtuvat helpommin tykkitulessa, murtumat taas luovat uusia heikkoja kohtia.
2. liittyen edelliseen kohtaan, polygonisten kivien louhinta on saattanut olla yksinkertaisempaa ja vaatinut vähemmän viimeistelytyötä: kivien ei ole tarvinnut olla täsmälleen saman kokoisia, vaan ne on voitu sovittaa paikalleen muodon perusteella.
3. osuma suorakaiteen reunaan luo voimakkaan momentin joka saattaisi "nitkuttaa" kivilohkaretta pikku hiljaa irti, heikentäen rakennetta. Pyöreä profiili johtaa voiman pääosin sisäänpäin.
Syitä sille miksi vastaavaa ladontaa ei ole muualla (en sulje pois etteikö olisi), voi myös selittää sillä että muualla ei ole saattanut olla tarvittavaa materiaalia, graniittia, tai että Bomarsundin ladonta on ollut pelkkä kokeilu. Koko linnoitustyyppi oli uusinta huutoa 1800-luvun alussa (sattumoisin, polygonilinnoitus, nimi ei kuitenkaan liity ladontaan: en.wikipedia.org/wiki/Polygonal_fort), mutta se osoittautui ainakin Bomarsundin toteutustavalla vanhentuneeksi Krimin sodassa. Räjähtävät ammukset eivät enää puoltaneet ampuma-aukkoja muurissa kuten Bomarsundissa, vaan ampuma-aseman profiilia oli madallettava. Siksi palattiin bastionilinnoitusten periaatteeseen jossa linnoitusta suojaa maavalli. Esimerkiksi käynee Aleksanterinpatteri Helsingin Vallisaaressa. Joten vaihe joissa tämän tyyppisiä linnoituksia rakennettiin jäi lyhyeksi, muutamaan vuosikymmeneen.
Mainio vidi, tota polygoni muotoa on tutkittu paljon, luonnossa sitä esiintyy autonomisesti.
hifi sto Kyllä, on kuin tuijottaisia polygonisolurakennetta.
Hyvä video! Eiköhän lähdetä asiasta kiinnostuneet kesällä paikan päälle?
teemu jurkkola Mulla on kesä aika täynnä reissuja, ikävä kyllä. Mutta siitä tulikin mieleen, että kesällä saa liityä seuraan mikäli haluaa mukaan kuvauspäiville. Voisin jossain vaiheessa julkaista alustavat suunnitelmat.
Skarpans voisi olla mielenkiintoinen kylä jos se olisi valmistunut ja säilynyt. Paikasta tulee mieleen Asterix ja Jumaltenrannan nousu ja tuho.