2, 3 tai 4 % ei ehkä ole sopiva, mutta normaali korkotaso. 0 korkoon tottuneille 2% voi kaataa talouden. Itse maksoin 2,7% sis.marginaalin ja kiinteä. 90-luvulla maksettiin 8-15% korkoja. Ei ehkä relevanttia tähän aika kauteen mutta raju esimerkki. On tervettä että rahalla on jokin hinta. 0 korko ja eläminen ylivarojen koska pitää näyttää vain huomatakseen, että talous ei kestäkään ei ole tervettä. Terv. velaton ja työttömäksi jäänyt.
On tosiaan tervettä että rahalla on hinta, ongelma vaan, niinkuin annoit ymmärtääkin, että 0-korolle rakennettu talous ei kestä nopeaa koronnousua, pätee myös kunta- ja valtiontalouteen.
Eikös korot enemmänkin reflektoi talouden nykytilannetta tai jopa mennyttä, koska keskupankit tekee päätöksiään menneisiin datoihin perustuen ja yleensä aina ovat myöhässä olleetkin koron nostoineen ja laskuineen. Pörssit taas katsoo tulevaisuuteen niin en tiedä kuinka mielekästä on verrata korkojen ja markkinoiden korrelaatiota, kun toinen elää menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa 🤔
Ohjauskorko elää menneestä datasta ja keskuspankin ennusteista. Ehkä en ollut tarpeeksi selkeä videolla, mutta markkinakorot reflektoivat tulevaisuuden kasvua ja inflaatiota. Ja osakkeiden hinnoittelulle nimenomaan markkinakorot, kuten valtioiden vähäriskiset velkakirjat, ovat se oleellinen mittapuu. T. Verneri
Tällä menolla ei mene kauan kun Suomen luottoluokitus alkaa laskemaan koska Suomi velkaantuu niin kovaa vauhtia. Kysyn että miten Suomen luottoluokituksen laskeminen vaikuttaa suomalaisiin yhtiöihin?
4 prosentin asuntolainan korko EI OLE JUST sopiva taso??? Maksat esim. 1000 euron lainanlyhennystä jossa on todellisuudessa noin 50 prosenttia korkoa. Sairasta sanoa, että tämä on sopiva taso!
Historiallisesti 4 % ei ole mikään kauhean korkea korko. Tällä tasolla asunnoista saadaan niitä tarvitseville halvempia, kun ei ole enää kannattavaa ostaa liian kalliilla.
Itsekin maksan moista korkoa, eikä tuo ole historiallisesti outo taso. Mutta kuten videolla totesin, ohjauskorkojen (ja sitä myötä myös euriborin) lasku on Euroopassa perusteltua. 2 % on odotettu taso muutaman vuoden päästä. T. Verneri
Pankit myöntää tasaerää ja muuttuvia anuiteettilainoja, joissa maksat 4 pros korolla marginaaleineen 20-30 vuoden laina-ajalla ensimmäiset vuodet yli 50 prosenttia korkoa joka erästä! Mikä tässä systeemissä on teistä sitten oikein? Miksi se korko ei tasoiteta koko laina-ajalla?
@@JFLXVoihan sen lainan ottaa vaikka tasalyhenteisenä ja/tai kiinteällä korolla. Mutta laina kuin laina, niin alussa maksat enemmän korkoa lainapääoman ollessa suurimmillaan. Annuiteettilainassa vielä oletetaan, että korot pysyvät samalla tasolla koko lainanmaksuajan (viimeisimmästä korontarkastuspäivästä lukien). Eli lainaerässä ja korkojen osuudessa tulee myös suhteellisen iso pomppu alaspäin, kun korot alkavat laskea.
Hyvä aihe ja monipuolista kerrontaa korkojen sekä osakemarkkinoiden suhteesta 💎
2, 3 tai 4 % ei ehkä ole sopiva, mutta normaali korkotaso. 0 korkoon tottuneille 2% voi kaataa talouden. Itse maksoin 2,7% sis.marginaalin ja kiinteä.
90-luvulla maksettiin 8-15% korkoja. Ei ehkä relevanttia tähän aika kauteen mutta raju esimerkki.
On tervettä että rahalla on jokin hinta.
0 korko ja eläminen ylivarojen koska pitää näyttää vain huomatakseen, että talous ei kestäkään ei ole tervettä.
Terv. velaton ja työttömäksi jäänyt.
On tosiaan tervettä että rahalla on hinta, ongelma vaan, niinkuin annoit ymmärtääkin, että 0-korolle rakennettu talous ei kestä nopeaa koronnousua, pätee myös kunta- ja valtiontalouteen.
90-luvulla korkokuluja pystyi vähentämään verotuksessa
Eikös korot enemmänkin reflektoi talouden nykytilannetta tai jopa mennyttä, koska keskupankit tekee päätöksiään menneisiin datoihin perustuen ja yleensä aina ovat myöhässä olleetkin koron nostoineen ja laskuineen. Pörssit taas katsoo tulevaisuuteen niin en tiedä kuinka mielekästä on verrata korkojen ja markkinoiden korrelaatiota, kun toinen elää menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa 🤔
Ohjauskorko elää menneestä datasta ja keskuspankin ennusteista.
Ehkä en ollut tarpeeksi selkeä videolla, mutta markkinakorot reflektoivat tulevaisuuden kasvua ja inflaatiota. Ja osakkeiden hinnoittelulle nimenomaan markkinakorot, kuten valtioiden vähäriskiset velkakirjat, ovat se oleellinen mittapuu.
T. Verneri
Tällä menolla ei mene kauan kun Suomen luottoluokitus alkaa laskemaan koska Suomi velkaantuu niin kovaa vauhtia. Kysyn että miten Suomen luottoluokituksen laskeminen vaikuttaa suomalaisiin yhtiöihin?
Lakkoilijat vielä tähän päälle niin kohta ne yhtiöt operoi jossain ihan muussa maassa 😅
4 prosentin asuntolainan korko EI OLE JUST sopiva taso??? Maksat esim. 1000 euron lainanlyhennystä jossa on todellisuudessa noin 50 prosenttia korkoa. Sairasta sanoa, että tämä on sopiva taso!
Historiallisesti 4 % ei ole mikään kauhean korkea korko. Tällä tasolla asunnoista saadaan niitä tarvitseville halvempia, kun ei ole enää kannattavaa ostaa liian kalliilla.
Sinulla on nyt pieni lasku / ajatusvirhe tuossa.
Itsekin maksan moista korkoa, eikä tuo ole historiallisesti outo taso. Mutta kuten videolla totesin, ohjauskorkojen (ja sitä myötä myös euriborin) lasku on Euroopassa perusteltua. 2 % on odotettu taso muutaman vuoden päästä.
T. Verneri
Pankit myöntää tasaerää ja muuttuvia anuiteettilainoja, joissa maksat 4 pros korolla marginaaleineen 20-30 vuoden laina-ajalla ensimmäiset vuodet yli 50 prosenttia korkoa joka erästä! Mikä tässä systeemissä on teistä sitten oikein? Miksi se korko ei tasoiteta koko laina-ajalla?
@@JFLXVoihan sen lainan ottaa vaikka tasalyhenteisenä ja/tai kiinteällä korolla. Mutta laina kuin laina, niin alussa maksat enemmän korkoa lainapääoman ollessa suurimmillaan. Annuiteettilainassa vielä oletetaan, että korot pysyvät samalla tasolla koko lainanmaksuajan (viimeisimmästä korontarkastuspäivästä lukien). Eli lainaerässä ja korkojen osuudessa tulee myös suhteellisen iso pomppu alaspäin, kun korot alkavat laskea.