Hyvä videosarja jatkuvasta kasvatuksesta. Tämmöinen faktoihin perustuva julkaisu on tervetullut. Liian paljon on näitä joko tai mielipide uutisointeja, jossa huudetaan pelkästään jomman kumman menetelmän puolesta.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuu vaatii hakkuutaksoihin 30 - 50 lisän jotta homma olisi yrittäjälle kannattavaa. Moni yrittäjä ja kuski todennut: Jos kyseinen kasvatusmenetelmä yleistyy, niin He pistävät pillit pussiin. Nyky taksarakenteella työ ei tuota yrittäjälle, kuin tappiota. Erittäin työläitä ja hankalia hakata. Juurikin säästettävä taimi tai pienpuuaineksen vuoksi. Tämä menetelmä on laiskan metsänomistajan hakkuutapa.
Tuo jatkuvakasvatus sopii minun mielestä parhaiten hankitahakksajalle. Ei kenenkään urakkalaisen hermot kestä lähtee poimimaan puita. Ite meinaan kokeilla tätä kyseistä kasvatusta muutamalla kuviolla, mutta siellä silloin touhutaankin moottorisahan ja traktorin kanssa.
Lisää tällaisia videoita. Oli hyviä pointteja asiantuntijalta. Voisitko tehdä samanlaisen videosarjan muistakin hakkuutavoista? Esim siemenpuuhakkuusta kiinnostaisi kuulla asiantuntijan näkemyksiä.
Hyvä kun tätä tutkitaan. Ajatellaampa että on Jounin tapaan laadukkaasti toimittu ja puusto on tervettä sekä elinvoimaista. Silloin voisi olla mahdollista jatkaa kiertoaikaa ja maksimoida tukin saantoa.
Minkä takia nykyään metsä on tuollainen jatkuvan kasvatuksen harvennuksen, avohakkuun ym. toiminnan kohteena, aikanaan meillä, sukulaisilla , appivanhemmilla oli paljon metsää ja on vielläkin, sitä vain oli ei sitä jatkuvasti kytätty, elämisen ansiot saatiin työstä, joitakin motteja sieltä haettiin ja myytiin paikallisille sahoille, mutta ei siitä kohkattu kuten nykyään, nyt tulee kaikenlaista metsälehteä kasvatusopasta ja vaikka mitä, olisikohan jollakin tarkoitus kerätä tyhmän metsänomistajalta lisää rahaa.
Hyvä kysymys, nämä kyttäämiset varmaan ovat akateemista kiinnostusta mutta ennen kaikkea taloudellisen hyödyn maksimointia. Ehkä myös huoli siitä että metsät saatetaan viedä jalkojen alta jos puun laatu ei herroja miellytä. Ennen vuoden 2014 lakiuudistusta ymmärtääkseni tällainen kasvatustapa oli erittäin vaikea toteuttaa lain puitteissa, metsäteollisuusyhtiöiden kynsissä olevat metsänhoitoyhdistykset saattoivat esim. syyttää yksittäistä metsätilallista puustonsa pilaamisesta ja pakottaa oikeusteitse päätehakkuisiin ja taimi-istutuksiin. Todella ikävää toimintaa josta monelle metsänomistajalle on jäänyt vaikutelma että ainoa oikea tapa hoitaa metsää on päätehakkuu ja keinotekoinen uudistus. Koska puuviljelmien kontrolli oli käytännössä siis aina menetettävissä tietty vainoharhaisuus oli oikeutettua. Nyt kun metsänomistajan omaisuudensuojaa kunnioitetaan taas pitkästä aikaa lainkin puolesta voisi olla aika antaa puille kasvurauha. Mutta vaikka laki on muuttunut omistajat ovat samat, asenteet ovat samat ja metsäteollisuuden tarpeet ovat jotakuinkin samat. Toivon että jatkossa näitä vähemmän hoidettuja, luonnollisemman näköisiä metsiä näkee enemmän. Ehkä joku uskalijas metsänomistaja kehtaa jopa antaa männyn keloutua.
Hyvä videosarja jatkuvasta kasvatuksesta. Tämmöinen faktoihin perustuva julkaisu on tervetullut. Liian paljon on näitä joko tai mielipide uutisointeja, jossa huudetaan pelkästään jomman kumman menetelmän puolesta.
Kiitos Jouni ! Jos joskus sattuis kohalle palsta,joka tälleen käsitelty jo useampi vuosi sitten?? Oikein mielellään kateltas "porukalla" !😁
Juu en epäile enää mitään kun kuulee jutun 12 min eteenpäin
Tää oli kyllä todella hyvä video todella mielenkiintoista
Sopivasti harvennettu ja ajo-uria sisätävä metsä on hyvä ainakin näin marjastajan kannalta.
Hyvin hoidetussa metsässä marjat ja sienethän parhaiten myös kasvaa
@@juho3657 Ei kasva herkkutatit käsitellyssä metässä. Parraiten oon löytänä herkkutatteja ei käsitellystä kuusikoista.nuorista metistä.jossa pitäs harventtoo. Yli 30 pohja pinta alaltaan.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuu vaatii hakkuutaksoihin 30 - 50 lisän jotta homma olisi yrittäjälle kannattavaa. Moni yrittäjä ja kuski todennut: Jos kyseinen kasvatusmenetelmä yleistyy, niin He pistävät pillit pussiin. Nyky taksarakenteella työ ei tuota yrittäjälle, kuin tappiota. Erittäin työläitä ja hankalia hakata. Juurikin säästettävä taimi tai pienpuuaineksen vuoksi. Tämä menetelmä on laiskan metsänomistajan hakkuutapa.
Näinhän se todellinen "ammatti kuski" Janne Seppänen sanoi jo ajat sitten videollaan, että pitää laittaa hanskat naulaan, jos hommat tuohon menee.
Tuo jatkuvakasvatus sopii minun mielestä parhaiten hankitahakksajalle. Ei kenenkään urakkalaisen hermot kestä lähtee poimimaan puita. Ite meinaan kokeilla tätä kyseistä kasvatusta muutamalla kuviolla, mutta siellä silloin touhutaankin moottorisahan ja traktorin kanssa.
Moto yrittäjien onkin jo korkea aika siirtyä tunti hinnoitteluun. Silloin se kannattaa oli puusto mikä tahansa
No mites ne sitten voivat tehdä ensi- ja alaharvennuksia? Siinähän sitä tuntia kuluu eikä puusaanto päätä huimaa.
Ihan samanlain kuin kaikkia muitakin konetöitä tehdään tuntitaksalla
Lisää tällaisia videoita. Oli hyviä pointteja asiantuntijalta.
Voisitko tehdä samanlaisen videosarjan muistakin hakkuutavoista? Esim siemenpuuhakkuusta kiinnostaisi kuulla asiantuntijan näkemyksiä.
Ei tää sarja saanut kovinkaan suurta kannatusta suurelta yleisöltä, sen verran valtavirrasta poikkeava aihe. Eli suoraan sanoen ei kannata tehdä.
@@kiuruvedenmetsola3978 Ehkä vanhat käsitykset ovat vielä tiukassa.
@@kiuruvedenmetsola3978 Minä katsoisin tämän Remeksen luentoja vaikka ois kyse pajupillin teosta ja käpylehmien lypsämisestä.
Hyvä kun tätä tutkitaan. Ajatellaampa että on Jounin tapaan laadukkaasti toimittu ja puusto on tervettä sekä elinvoimaista. Silloin voisi olla mahdollista jatkaa kiertoaikaa ja maksimoida tukin saantoa.
Eikös se niin ole että, mänty on se meidän tukkipuu ,,, Kuusi on tulojas ja valtaaja
Minkä takia nykyään metsä on tuollainen jatkuvan kasvatuksen harvennuksen, avohakkuun ym. toiminnan kohteena, aikanaan meillä, sukulaisilla , appivanhemmilla oli paljon metsää ja on vielläkin, sitä vain oli ei sitä jatkuvasti kytätty, elämisen ansiot saatiin työstä, joitakin motteja sieltä haettiin ja myytiin paikallisille sahoille, mutta ei siitä kohkattu kuten nykyään, nyt tulee kaikenlaista metsälehteä kasvatusopasta ja vaikka mitä, olisikohan jollakin tarkoitus kerätä tyhmän metsänomistajalta lisää rahaa.
Hyvä kysymys, nämä kyttäämiset varmaan ovat akateemista kiinnostusta mutta ennen kaikkea taloudellisen hyödyn maksimointia. Ehkä myös huoli siitä että metsät saatetaan viedä jalkojen alta jos puun laatu ei herroja miellytä. Ennen vuoden 2014 lakiuudistusta ymmärtääkseni tällainen kasvatustapa oli erittäin vaikea toteuttaa lain puitteissa, metsäteollisuusyhtiöiden kynsissä olevat metsänhoitoyhdistykset saattoivat esim. syyttää yksittäistä metsätilallista puustonsa pilaamisesta ja pakottaa oikeusteitse päätehakkuisiin ja taimi-istutuksiin. Todella ikävää toimintaa josta monelle metsänomistajalle on jäänyt vaikutelma että ainoa oikea tapa hoitaa metsää on päätehakkuu ja keinotekoinen uudistus. Koska puuviljelmien kontrolli oli käytännössä siis aina menetettävissä tietty vainoharhaisuus oli oikeutettua.
Nyt kun metsänomistajan omaisuudensuojaa kunnioitetaan taas pitkästä aikaa lainkin puolesta voisi olla aika antaa puille kasvurauha. Mutta vaikka laki on muuttunut omistajat ovat samat, asenteet ovat samat ja metsäteollisuuden tarpeet ovat jotakuinkin samat. Toivon että jatkossa näitä vähemmän hoidettuja, luonnollisemman näköisiä metsiä näkee enemmän. Ehkä joku uskalijas metsänomistaja kehtaa jopa antaa männyn keloutua.