Professori Tuomas Heikkilän luento Turun tuomiokirkossa: Pyhä Henrik, paha Lalli ja Suomen synty

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 16 чер 2021
  • Pyhä Henrik, paha Lalli ja Suomen synty. Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä pitää Turun tuomiokirkon syntymäpäivillä luennon "Pyhä Henrik, paha Lalli ja Suomen synty". Tradition mukaan Suomen historia alkoi Köyliönjärven jäällä 20.1.1156, jolloin paikallinen talonpoika surmasi kansallispyhimyksemme Henrikin. Mutta onko mikään tästä totta? Keitä olivat pyhä Henrik ja tarinan mukaan hänet surmannut kansallispahis Lalli? Oliko kumpaakaan olemassa, vai ovatko herrat vain hurskaan mielikuvituksen tuotetta? Kenelle kuuluvat luut, joita säilytetään Turun tuomiokirkossa, Suomen kansallispyhäkössä?

КОМЕНТАРІ • 17

  • @karihamalainen9622
    @karihamalainen9622 8 місяців тому

    No nyt meni meikäläisen historia-pasmat sekaisin ja uudelleenjärjestykseen. Todella mielenkiintoista!

  • @Minunmaani
    @Minunmaani Місяць тому

    Todella hyvä luento! Kiitos!

  • @panutuhkanen9726
    @panutuhkanen9726 10 місяців тому

    Olipa mielenkiintoinen! Hieno luento. Kiitos!

  • @eija7572
    @eija7572 2 роки тому +5

    Erittäin hyvä puhuja valaisi mahdollista historiaamme eloisasti ja kiinnostavasti, kiitos.

  • @iloirtimusiikista
    @iloirtimusiikista Рік тому +1

    Kiitos mielenkiintoisesta luennosta!

  • @marjattaisberg3173
    @marjattaisberg3173 Рік тому +3

    Kiitos mielenkiintoisesta luennosta. Toivottavasti tällaiset virtuaaliluennot jatkuvat edelleenkin.

  • @tapanisaarinen2491
    @tapanisaarinen2491 2 роки тому +2

    Kiitos tapahtuman välittämisestä netissä. Toivottavasti näin myös korona-ajan jälkeen. Mielenkiintoinen katsaus historiaan.

  • @maireikorhonen1314
    @maireikorhonen1314 Рік тому +1

    Olisi hyvä, jos otsikkoon laitettaisiin esitelmän aihe. Kiitos.

  • @anttilehto4985
    @anttilehto4985 11 місяців тому +1

    Turun tuomiokirkko on Suomen
    hienoimpia kirkkoja, ja juurikin
    Turun tuomiokirkko liitti Suomen
    länsivaltoihin. Piispa Maunu I oli
    vihkimässä Turun tuomiokirkon
    17.6.1300 toimiessaan Turun
    piispana vuosina 1291-1308.

  • @railisihvo7405
    @railisihvo7405 Рік тому +2

    Netti lisää Suomalaisten kiinnostusta Suomen muinaishistoriaan.Samoin Lalliin ja Piispa Henrikiin.Uskon että Köyliön järven arkeologinen tutkimus ja luotaus antaisi löytöjä. Olen innostanut lapsiani Suomen historiaan. Raili mamma

  • @lumikkihusu7259
    @lumikkihusu7259 Рік тому +1

    Fun fact: Väestörekisterin Nimipalvelun tilastotietojen mukaan Suomessa saa vähintään yksi ihminen vuodessa nimekseen Lalli. Tilasto ei kerro, onko kyseessä puhuttelunimi vai toinen (tai kolmas) etunimi. Vuosina 2000-09 nimi on ollut yli tuplasti suositumpi kuin muina aikoina.
    Henrikejä nimetään useita satoja vuosittain. Tuon nimen kulta-aika on ollut 1980-90-luvuilla. (En tarkistanut vaihtoehtoisia kirjoitusasuja tai johdannaisia.)

  • @Kuriver
    @Kuriver 2 роки тому +5

    Kiitos luennosta, erittäin mielenkiintoinen. Onko Henrik koskaan ollut "virallinen" pyhimys? Häntähän ei löydy useimmista katolisen kirkon pyhimysluetteloista tai kalentereista. Oliko Henrik vain pohjoismainen keksintö, vai onko hänet oikeasti kanonisoitu?

    • @finnicpatriot6399
      @finnicpatriot6399 2 роки тому

      Luultavasti paljolti piispa Maunu II Tavastin luomaa traditiota pyhän Henrikin legendan pohjalta. Maunu II käytti valtaa ja kehitti Suomea eli Turun hiippakuntaa varsin itsenäisesti, joten ei olisi erikoista, jos tämä olisi pitkälti paikallista luomusta.

    • @m.r.2855
      @m.r.2855 Рік тому

      Yksinkertainen vastaus: Pyhän Henrikin kultti vakiintui Turun hiippakunnan alueella (alkupisteenään Nousiainen) jo hyvin pian oletetun I ristiretken jälkeen niin vankaksi, ettei virallista kanonisointia enää katsottu tarvittavan. Toisin sanoen Henrik kuului siihen - yllättävän suureen - kategoriaan pyhimyksiä, jotka "käytäntö ja suosio kanonisoivat".
      Viralliseen kanonisoimiseen kun pyrittiin usein nimenomaan kultin vahvistamisen pyrkimyksissä (kun pyhimyksen tunnettuus oli heikkoa eikä palvonta kansan keskuudessa, syystä tai toisesta, ollut niin vahvaa kuin olisi toivottu).
      Ehkäpä tämä avasi kysymystä!

  • @calassen
    @calassen Рік тому +1

    Karl-Erik Lassenius
    Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Paljon kiitoksia, varsinkin uusista näkökulmista koskien Henrik legendaa ja Surmavirttä.

  • @anttilehto4985
    @anttilehto4985 11 місяців тому

    Kyllä, kunnioitan hyvin paljon
    Suomen kristillistä historiaa.
    Suomi kuuluu ensisijaisesti
    kristityille, sitten perässä tulevat
    muut uskontokunnat.