Liian lyhyt piippu tai tohon puhaltamaan. Mulla puuhella on niin että pitää sytyttää ennen kun avaa pellin. VETÄÄ IHAN VITUSTI ja puut pitää laittaa ristiin ettei mene piipun kautta takapihalle.....
Hyvä video! Nuo tulipesät ja talot ovat kaikki yksilöllisiä. Ainakin minun täytyy aina hieman opetella uuden pesän toimintaa. Ja sama vika "rahikaisella", että kuinka usein sitä tulee tutunkin pesän, varsinkin hellan kanssa, muistettua oikea käyttötapa siinä vaiheessa kun savut alkavat tursuta hellan raoista ja sitten hipihipi hakemaan kuumailmapuhallin.
Olipa hyvä ja huolellisesti selitetty veto-ongelmien analysointi- ja ratkomisvideo. Iso peukku Jukalle. 👍 Tuo luukkujen pito levällään heti sytytyksen jälkeen oli minulle uutta ja aivan järkeen käyvä selitys. Olin tähän saakka kuvitellut, että savukaasu kannatta lähettää hormiin mahdollisimman kuumana pitämällä luukkuja pienellään aluksi. Olin selvästikin väärässä. Sehän tosiaankin hidastaa virtausta ja lämpö ehtii siirtyä savukaasuista jo alaspäin johtavaan kanavaan ja siksi haittaa piipun lämpiämistä. Kun luukut täysin auki, savukaasua on enemmän ja lämpötila alempi, niin lämpö jakautuu tasaisemmin alas johtavien kanavien ja piippuun kesken ja lämpöä riittää enemmän piippuun asti. Kiitos tästä oivalluksesta.🙏
Ei tarvi hiustenkuivaajaa eikä paperitolloja sytytellä, ota peltinen pieni tyhjä vaikka tonnikalapurkki, siihen lasolia tai sinolia pieni tilkka ja se palamaan sinne alaluukkuun ei tule hajuja ja avaa hyvin vedon. Kokemusta on.
Syksyn ensimmäiseen lämmitykseen valmistautuminen aloitetaan jo keväällä. Savupellit pidetään auki koko kesän, hormi tuulettuu ja pysyy kuivana. Tulipesä ja hormisto esilämmitetään pitkään, noin pari vuorokautta palavilla kynttilöillä. Tulipesään 4 - 8 kynttilää, helppoa siistiä ja turvallista.
Olen lapsuuden ja nuoruuden asunut 1950-60 luvuilla ns. rintamamiestalossa, jossa oli makuuhuoneissa peltikuoriset pönttöuunit eli kakluunit. Niissä savukanava nousee monta metriä lähes katon rajaan ja "kuuppaa" sieltä reunoja pitkin alas. Niissä ei ollut koskaan veto-ongelmia sytytyksessä, vaikka savu teki pitkän matkan ylös ja sitten alas. Sitä aina ihmettelin. Nyt tuossa takan vedon esittelyssä tuokin arvoitus selvisi. Nuo pönttöuunit oli halpana ratkaisuna rintamamiestalojen pelastus. Kiitos esittelystä!
Kakluuni ja pönttöuuni on kaksi eri asiaa. Kakluuni=kaakeliuuni, pönttöuuni=peltikuorinen uuni. Kumpi tahansa voi olla malliltaan pystyuuni=tiilestä muurattu tulisija. 😅
@@Leenamaria79 Ymmärrän ja sitä vähän arvelinkin, jotta kakluuni nimi tulee kaakelista. Kuitenkin minun murrealueellani ja kotokylässäni puhuttiin aina kakluunista. Liekö sitten niin, että köyhän kakluuni on peltikuorinen pönttöuuni.
Aika yleisiä nuo tulisijojen ja uunien vetoongelmat. Kun katsoo myynissä olevien asuntojen sisäkuvia niin monessa on uuniluukun yläpuoli on noesta mustana. Itsellä on -60 luvun alussa muurarin tekemä leivinuuni ei vetoogelmia ole ollut ikinä eikä ole uuni mustana. Muuraina oli jo silloin yli 60v mestari ,ilmeisesti satoja tulisijoja muurannut ja etunimikin jäi pikkupojalle mieleen hän oli Nikolai ja syntynyt venäjän vallan ja tsaarin aikaan.
Tässä nuohoojan selitys tuolle ilmalukolle, mikä pysäyttää vedon vähän päästä sytytyksestä-Kun takkaan sytyttää tulen, savu nousee lämpimän ilmamassan mukana ylöspäin. Hormin yläosassa on kuitenkin kylmää ilmaa, joka pyrkii alaspäin. Jos hormi on liian kylmä ja kostea, takkatulen lämpöenergia kuluu hormin kuivattamiseen ja lämmittämiseen. Lämmin ilma ei tällöin pääse ulos, vaan pakenee alakautta - samalla huone täyttyy savusta.
Niin, ja kuten tietänetkin, niin pellin avattuasi alkaa veto heti käymään. Mutta mutta --- se veto alkaakin käymään väärään suuntaan, koska kylmän hormin kylmä päivä-ilma alkaa väistyä ulkona olevan lämpimän päivä-ilman tieltä alas. En tiedä erotetaanko/erotettiinko ennen, hormit alle jäävästä suhteellisen kylmästä maa-aineksesta kunnolla, mutta epäilen että ei. Sillä varsinkin kesä- ja välikausilla alkaa horminhaju tunkeutua jäähtyessään pian sisätiloihin mutta ei niinkään talvikaudella, jolloin ulkoilma on helposti kylmempää kuin hormin alainen maamassa. Ja ennenhän hormin käyttö olikin päivittäistä niin se ei silloin ollutkaan juurikaan ongelma.
Nykyajan pullotaloissa niinkuin mulla ei ole puhettakaan että voisi käyttää liesituuletinta tai keskuspölynimuria silloin kun tuli on takassa vaikka muuten ei ole veto ongelmia
Kuumailmapuhallin on hyvä tuohon. Pakkasilla olleen talon uunihi syttyy aika äkkiä,kun alarööriin puhaltaa. Ite en kyllä kaasuutuvia nesteitä pistäs rööreihin.
Minäkin laitan leivinuunin ala räppänään kuumailmapuhaltimen pöhisemään, tein puhaltimeen telineen, et pysyy turvallisesti pystyssä. Nuohooja antoi joskus vinkin.
Mulla ihan sama ongelma keittiössä. Saman tyylinen hella, mutta ei ole alaluukkua jota kayttäisi apuna. Helkkarin vaikea, kauheaa tappelua savun kanssa.
Tuota paperinpolttoa rööreissä olen itsekin käyttänyt. Sanomalehdestä mieluummin pitkiä tötteröitä ja rööriin sisälle. Vihoviimeinen konsti, jota en MISSÄÄN TAPAUKSESSA kehota tekemään (Esim. on matala saunarakennus ja talvi) on, että kiipeää katolle ja pudottelee palavia paperitötteröitä hormiin😰
Sytytys syksyllä ekakerrat on joskus hankalia joskus ei... Ite oon ottanu pienen ilma kompura valmiiks ja paineilmaa piipun nokiluukusta hormii.... Kyllä lähtee.
4 дні тому
Kiitos vinkistä minulla tasan samanlainen hella, ja uuni. Voiko samaan aikaan jo sytyttää tulia sinne tulipesään kun töhöttää kuumailmapuhaltimella tuosta pikkuluukusta? (olen vähän malttamaton ihmistyyppi😎). Joskus olen töhöttänyt niistä tuhkaluukun reijistä ilmaa - sillä olen saanut vedon alkuun. Muta vähän vaikeaa se on sihdata siinä ettei tuhkat lennä silmille.
4 дні тому
Uuni lähtee kyllä aina vetämään vaikka tälläinen tohelo sitä on sytyttämässä. Hitsi kun voisin lähettää kuvan tästä jotenkin sinulle....
Ilmalämpöpumppu kannattaa laittaa puhaltamaan suoraan alas ja riittävän lujasti, niin että se lämpö menee lattialle saakka eikä tule vedon tunnetta, koska se ilma on lämmintä ilmaa suoraan pumpusta. Ja silloin myös alailma on syksyn koittaessa sen verran lämpimämpää kuin ulkoilma, jolloin saattaa riittää hellankin sytyttäminen pelkästään, kun tuo lämpimämpi ilma lisää jo sellaisenaan hormin vetoa. Ainakin näin toimii minun hormini. Ja tuo, että savut alkavat tulla kohta sytytyksen jälkeen sisään, johtunee siitä(kin), että keittotaso kuumetessaan vetää savut rakosistaan tehdessään alipainetta yläpuolelleen lämpenevän ilman ohetessa ja paetessa siltä, kunnes sitten hormi saadaan riittävän lämpimäksi ja se voittaa tuon vetokilpailun. Mutta se on ongelma enemmänkin lähinnä vain kesän puolella vuotta, ulkoilman ollessa riittävästi lämmennyt.
@@Jukkatestaajaharrastaa , kyllä sitä lämpöä sieltä lattianrajastakin nousee ylös, mutta paljon miellyttävämmin ehdoin. Kun se ensin lämmittää alakerran lattiaakin niin ehtii sitten alkaa yläkertaa lämmittää jo hellankin kanssa yhdessä.
Uudessa talossa huomannu, että paras kun sammuttaa iv koneen kokonaan sytytyksen ajaksi. Edes ”takka-asento” ei ole niin hyvä vaihtoehto. Saa nähdä mikä taistelu ekana syksynä sitten.. 🤔
Meillä ns. takkakytkin toimii erinomaisesti. Jos leivinuuni tai varaava takka on kylmä, laitan aina takkakytkimen alkuun päälle ja ilmanvaihdon 2 asennolle, jotta korvausilmaa tulee riittävästi silloinkin, kun panen takkakytkimen pois päältä. Takkakytkin ohittaanee ilmanvaihtoasetuksen. Laitan sen usein päälle siksi ajaksi,mkun lisään puita pesään, ettei tule savun hajuakaan huoneeseen.
Mahtaakohan hellan muurauksessa olla syy tuohon huonoon alkuvetoon? Talvella lämpimässä huoneessa yleensä pitäisi vetää heti kunnolla lämpötiaeron takia.Meillä on myös muurattu hella ja syksyisin ensimmäiset sytytyskerrat voivat päästää savumerkkejä sisälle.Kokemus on osoittanut että parempi sytyttää ensimmäiset kerrat tuulisella tai kylmällä säällä,matalapaineella ei. Mökillä takkaa sytytettäessä lämmitän nokiluukusta pienellä kaasutohottimella jonkun aikaa,hormi kun on usein kylmä vaikka sisällä olisi lämmintä. Sanomalehtiäkin on poltettu hormissa.
Vetäähän tämä ja tuo leivinuunikin kunnolla kun luukut avaa. Näkyy videossakin kuinka vetää sytyttimen liekkiä. Veto vain loppuu kun alaspäin vievä savukanavat lämpenee. Toki tuossa puuhellan muurauksessa on "vikaa" koska sen savukanava menee kulmittain toista metriä ennen kuin on piipussa, mutta jotakin kompromisseja on ollut pakko tehdä että saa kaikki kolme yhteen piippuun ja annettuun tilaan.
Ei ole mitään huonoa vetoa, eikä muurauksilla ole mitään tekemistä veto-ongelmien kanssa. Hormeihin syntyy niin sanottu kosteus ilmalukko, joka pitää vaan häätää pois.
@@Rockxenez Tuo "ilmalukko" on kyllä totta, mutta kyllä sillä savukanavan rakenteella on vaikutusta, miten helposti se "ilmalukko" poistuu. Säätilakin vaikuttaa, jos ulkona on kostea matalapaine ja kylmä uuni, niin aina on työläämpää saada se uuni vetämään 😊
Nää on hyviä neuvoja meillä kävo nuohooja ja emäntä laitto tulet leivin uuniin nuohouksen jälkeen kaikki savut tupaan onnesta satuin oleen kotona sain paperia alaluukkuun ku emäntä ei osannu laittaa eikä uskaltanu sitte harjoteltiin asiaa. On kyllä hyvä osata ja tietää.
Sulle on hormmissa jossain tuhkaa keretyny ei se muuten oo mahdollista muurari tehnyt kierron vääriin liian monelistulla tehty kaikki luuluna että enemmän tulee lämpöä enemän
Joo, hyvä huomio! Suomen vuotuisesta sademäärästä laskien tuollaiseen pieneenkin piippuun sataa ainakin ämpärillinen vettä vuodessa jollei siinä ole hattua päällä.
Tuohesta tulee nokea todella paljon. Riittää kun muutaman paperitollon polttaa ja kun kuuluu humaus, joka imaisee palavan paperitollon mennessään, se on merkki siitä, että huoletta voi tulet tehdä pesään, tai takkaan ilman pelkoa, että savut tupruaa pirttiin.
Itseasiassa en voi yleisellä tasolla suositella nuohousluukkuun minkäänlaisia tulia. Se on vanhankansan toimiva keino, mutta nykyään on esim kuumailmapuhallin jolla homma hoituu huomattavasti turvallisemmin. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun isäntä on Hesaria tarjonnut hormin pohjalle ja sitten onkin ihailtu palomiesten kanssa liekkejä piipun päässä. (Nokipalo) Toki jos nuohoukset on suoritettu maalaisjärjellä niin ongelmaa ei tuon suhteen ole. Harmillisesti pelastuslainsäädäntö mahdollistaa laiminlyönnit. Esim. Monella kirjat kaupungissa mutta oikeasti ' asuu' kotipaikallaan joka on ns. vapaa-ajan kiinteistö, siellä nuohousväli laillisesti kolmevuotta vaikka tuvan hellassa on tulet 500 kertaa vuodessa = jopa 1500 lämmityskertaa nuohousten välissä Toinen ääripää on sitten 70luvun avotakat joissa usein on nuohousten välissä 1-5 lämmityskertaa. Ne käydään joka vuosi hankaamassa. Noh nämä oli nyt ne ääripäät joita vastaan tulee.
![Lp. Сердце Вселенной #60 РОЖДЕНИЕ ЛОЛОЛОШКИ [Финал] • Майнкрафт](http://i.ytimg.com/vi/YoR0pAV9FVQ/mqdefault.jpg)
5:42 Suosittelen hesarin kaikkien vuosikertojen polttamista uunissa. Pääsee totuus paremmin esiin maailmassa.
Meillä kävi nuohooja. Avasi alaluukun ja kokeili kädellä. Tuumasi, että silloin on hyvä kun vetää käteen.
😂😂
Välillä hyvä vaihtaa kättä niin tuntuu kuin vieraissa kävisi 😂
Liian lyhyt piippu tai tohon puhaltamaan. Mulla puuhella on niin että pitää sytyttää ennen kun avaa pellin. VETÄÄ IHAN VITUSTI ja puut pitää laittaa ristiin ettei mene piipun kautta takapihalle.....
Hyviä ohjeita " äkkinäisille"! Kiitos!
Hyvä video! Nuo tulipesät ja talot ovat kaikki yksilöllisiä. Ainakin minun täytyy aina hieman opetella uuden pesän toimintaa. Ja sama vika "rahikaisella", että kuinka usein sitä tulee tutunkin pesän, varsinkin hellan kanssa, muistettua oikea käyttötapa siinä vaiheessa kun savut alkavat tursuta hellan raoista ja sitten hipihipi hakemaan kuumailmapuhallin.
ite sytytän ja samalla tuhkaluukkuun puhaltaa sisälämppärillä minuutin ajan niin toimii aina
Olipa hyvä ja huolellisesti selitetty veto-ongelmien analysointi- ja ratkomisvideo. Iso peukku Jukalle. 👍
Tuo luukkujen pito levällään heti sytytyksen jälkeen oli minulle uutta ja aivan järkeen käyvä selitys. Olin tähän saakka kuvitellut, että savukaasu kannatta lähettää hormiin mahdollisimman kuumana pitämällä luukkuja pienellään aluksi. Olin selvästikin väärässä. Sehän tosiaankin hidastaa virtausta ja lämpö ehtii siirtyä savukaasuista jo alaspäin johtavaan kanavaan ja siksi haittaa piipun lämpiämistä. Kun luukut täysin auki, savukaasua on enemmän ja lämpötila alempi, niin lämpö jakautuu tasaisemmin alas johtavien kanavien ja piippuun kesken ja lämpöä riittää enemmän piippuun asti. Kiitos tästä oivalluksesta.🙏
Ei tarvi hiustenkuivaajaa eikä paperitolloja sytytellä, ota peltinen pieni tyhjä vaikka tonnikalapurkki, siihen lasolia tai sinolia pieni tilkka ja se palamaan sinne alaluukkuun ei tule hajuja ja avaa hyvin vedon. Kokemusta on.
Jep. Periaatteessahan se on melkolailla sama millä sitä savuhormia lämmittää.
Hyvä vinkki tuo tonnikalapurkki, täytyypä käyttää. Minä olen joskus laittanut pari pientä tuikkukynttilää.
Syksyn ensimmäiseen lämmitykseen valmistautuminen aloitetaan jo keväällä. Savupellit pidetään auki koko kesän, hormi tuulettuu ja pysyy kuivana. Tulipesä ja hormisto esilämmitetään pitkään, noin pari vuorokautta palavilla kynttilöillä. Tulipesään 4 - 8 kynttilää, helppoa siistiä ja turvallista.
Olen lapsuuden ja nuoruuden asunut 1950-60 luvuilla ns. rintamamiestalossa, jossa oli makuuhuoneissa peltikuoriset pönttöuunit eli kakluunit. Niissä savukanava nousee monta metriä lähes katon rajaan ja "kuuppaa" sieltä reunoja pitkin alas. Niissä ei ollut koskaan veto-ongelmia sytytyksessä, vaikka savu teki pitkän matkan ylös ja sitten alas. Sitä aina ihmettelin. Nyt tuossa takan vedon esittelyssä tuokin arvoitus selvisi. Nuo pönttöuunit oli halpana ratkaisuna rintamamiestalojen pelastus. Kiitos esittelystä!
Kakluuni ja pönttöuuni on kaksi eri asiaa. Kakluuni=kaakeliuuni, pönttöuuni=peltikuorinen uuni. Kumpi tahansa voi olla malliltaan pystyuuni=tiilestä muurattu tulisija. 😅
@@Leenamaria79 Ymmärrän ja sitä vähän arvelinkin, jotta kakluuni nimi tulee kaakelista. Kuitenkin minun murrealueellani ja kotokylässäni puhuttiin aina kakluunista. Liekö sitten niin, että köyhän kakluuni on peltikuorinen pönttöuuni.
Aika yleisiä nuo tulisijojen ja uunien vetoongelmat. Kun katsoo myynissä olevien asuntojen sisäkuvia niin monessa on uuniluukun yläpuoli on noesta mustana. Itsellä on -60 luvun alussa muurarin tekemä leivinuuni ei vetoogelmia ole ollut ikinä eikä ole uuni mustana. Muuraina oli jo silloin yli 60v mestari ,ilmeisesti satoja tulisijoja muurannut ja etunimikin jäi pikkupojalle mieleen hän oli Nikolai ja syntynyt venäjän vallan ja tsaarin aikaan.
Tässä nuohoojan selitys tuolle ilmalukolle, mikä pysäyttää vedon vähän päästä sytytyksestä-Kun takkaan sytyttää tulen, savu nousee lämpimän ilmamassan mukana ylöspäin. Hormin yläosassa on kuitenkin kylmää ilmaa, joka pyrkii alaspäin. Jos hormi on liian kylmä ja kostea, takkatulen lämpöenergia kuluu hormin kuivattamiseen ja lämmittämiseen. Lämmin ilma ei tällöin pääse ulos, vaan pakenee alakautta - samalla huone täyttyy savusta.
Niin, ja kuten tietänetkin, niin pellin avattuasi alkaa veto heti käymään. Mutta mutta --- se veto alkaakin käymään väärään suuntaan, koska kylmän hormin kylmä päivä-ilma alkaa väistyä ulkona olevan lämpimän päivä-ilman tieltä alas.
En tiedä erotetaanko/erotettiinko ennen, hormit alle jäävästä suhteellisen kylmästä maa-aineksesta kunnolla, mutta epäilen että ei. Sillä varsinkin kesä- ja välikausilla alkaa horminhaju tunkeutua jäähtyessään pian sisätiloihin mutta ei niinkään talvikaudella, jolloin ulkoilma on helposti kylmempää kuin hormin alainen maamassa. Ja ennenhän hormin käyttö olikin päivittäistä niin se ei silloin ollutkaan juurikaan ongelma.
Nykyajan pullotaloissa niinkuin mulla ei ole puhettakaan että voisi käyttää liesituuletinta tai keskuspölynimuria silloin kun tuli on takassa vaikka muuten ei ole veto ongelmia
Kuumailmapuhallin on hyvä tuohon. Pakkasilla olleen talon uunihi syttyy aika äkkiä,kun alarööriin puhaltaa. Ite en kyllä kaasuutuvia nesteitä pistäs rööreihin.
Minäkin laitan leivinuunin ala räppänään kuumailmapuhaltimen pöhisemään, tein puhaltimeen telineen, et pysyy turvallisesti pystyssä. Nuohooja antoi joskus vinkin.
Mulla ihan sama ongelma keittiössä. Saman tyylinen hella, mutta ei ole alaluukkua jota kayttäisi apuna. Helkkarin vaikea, kauheaa tappelua savun kanssa.
Kai siinä savuhormissa jossakin on alaluukku? Muutenhan sieltä ei saa piipusta nuohottuja tuhkia pois. Siitä lämmität...
Tuota paperinpolttoa rööreissä olen itsekin käyttänyt. Sanomalehdestä mieluummin pitkiä tötteröitä ja rööriin sisälle. Vihoviimeinen konsti, jota en MISSÄÄN TAPAUKSESSA kehota tekemään (Esim. on matala saunarakennus ja talvi) on, että kiipeää katolle ja pudottelee palavia paperitötteröitä hormiin😰
Sytytys syksyllä ekakerrat on joskus hankalia joskus ei... Ite oon ottanu pienen ilma kompura valmiiks ja paineilmaa piipun nokiluukusta hormii.... Kyllä lähtee.
Kiitos vinkistä minulla tasan samanlainen hella, ja uuni. Voiko samaan aikaan jo sytyttää tulia sinne tulipesään kun töhöttää kuumailmapuhaltimella tuosta pikkuluukusta? (olen vähän malttamaton ihmistyyppi😎).
Joskus olen töhöttänyt niistä tuhkaluukun reijistä ilmaa - sillä olen saanut vedon alkuun. Muta vähän vaikeaa se on sihdata siinä ettei tuhkat lennä silmille.
Uuni lähtee kyllä aina vetämään vaikka tälläinen tohelo sitä on sytyttämässä. Hitsi kun voisin lähettää kuvan tästä jotenkin sinulle....
Ei voi, luukkujen pitää olla kiinni. Muuten vetää ilmaa niistä eikä savuja puuhellasta.
Ilmalämpöpumppu kannattaa laittaa puhaltamaan suoraan alas ja riittävän lujasti, niin että se lämpö menee lattialle saakka eikä tule vedon tunnetta, koska se ilma on lämmintä ilmaa suoraan pumpusta.
Ja silloin myös alailma on syksyn koittaessa sen verran lämpimämpää kuin ulkoilma, jolloin saattaa riittää hellankin sytyttäminen pelkästään, kun tuo lämpimämpi ilma lisää jo sellaisenaan hormin vetoa. Ainakin näin toimii minun hormini.
Ja tuo, että savut alkavat tulla kohta sytytyksen jälkeen sisään, johtunee siitä(kin), että keittotaso kuumetessaan vetää savut rakosistaan tehdessään alipainetta yläpuolelleen lämpenevän ilman ohetessa ja paetessa siltä, kunnes sitten hormi saadaan riittävän lämpimäksi ja se voittaa tuon vetokilpailun. Mutta se on ongelma enemmänkin lähinnä vain kesän puolella vuotta, ulkoilman ollessa riittävästi lämmennyt.
Joo, no meillä se pitää laittaa puhaltamaan paljon ylemmäs että lämpöä riittää koko taloon.
@@Jukkatestaajaharrastaa , kyllä sitä lämpöä sieltä lattianrajastakin nousee ylös, mutta paljon miellyttävämmin ehdoin. Kun se ensin lämmittää alakerran lattiaakin niin ehtii sitten alkaa yläkertaa lämmittää jo hellankin kanssa yhdessä.
Uudessa talossa huomannu, että paras kun sammuttaa iv koneen kokonaan sytytyksen ajaksi. Edes ”takka-asento” ei ole niin hyvä vaihtoehto. Saa nähdä mikä taistelu ekana syksynä sitten.. 🤔
Meillä ns. takkakytkin toimii erinomaisesti. Jos leivinuuni tai varaava takka on kylmä, laitan aina takkakytkimen alkuun päälle ja ilmanvaihdon 2 asennolle, jotta korvausilmaa tulee riittävästi silloinkin, kun panen takkakytkimen pois päältä. Takkakytkin ohittaanee ilmanvaihtoasetuksen. Laitan sen usein päälle siksi ajaksi,mkun lisään puita pesään, ettei tule savun hajuakaan huoneeseen.
miten vuolukivi uunissa kun mukaan tulee kosteus?syksyllä.
Aikoinaan vanhemmilla oli tuollainen ja samat temput se vaati syksyisin että siihen vedon sai.
Sopiva muoviputki ja tukankuivuri puhallus pitkään auttaa minulla.Reikiin syksyllä kun aloittaa lämmityksen.
Okei
Mahtaakohan hellan muurauksessa olla syy tuohon huonoon alkuvetoon? Talvella lämpimässä huoneessa yleensä pitäisi vetää heti kunnolla lämpötiaeron takia.Meillä on myös muurattu hella ja syksyisin ensimmäiset sytytyskerrat voivat päästää savumerkkejä sisälle.Kokemus on osoittanut että parempi sytyttää ensimmäiset kerrat tuulisella tai kylmällä säällä,matalapaineella ei.
Mökillä takkaa sytytettäessä lämmitän nokiluukusta pienellä kaasutohottimella jonkun aikaa,hormi kun on usein kylmä vaikka sisällä olisi lämmintä. Sanomalehtiäkin on poltettu hormissa.
Vetäähän tämä ja tuo leivinuunikin kunnolla kun luukut avaa. Näkyy videossakin kuinka vetää sytyttimen liekkiä. Veto vain loppuu kun alaspäin vievä savukanavat lämpenee. Toki tuossa puuhellan muurauksessa on "vikaa" koska sen savukanava menee kulmittain toista metriä ennen kuin on piipussa, mutta jotakin kompromisseja on ollut pakko tehdä että saa kaikki kolme yhteen piippuun ja annettuun tilaan.
Varmaan se pitkä matka sitten on huonoon vetoon syynä.
Ei ole mitään huonoa vetoa, eikä muurauksilla ole mitään tekemistä veto-ongelmien kanssa. Hormeihin syntyy niin sanottu kosteus ilmalukko, joka pitää vaan häätää pois.
@@Rockxenez Just näin,mutta jos huoneenlämmössä pakkaskelillä tekee sen,se on outoa.
@@Rockxenez Tuo "ilmalukko" on kyllä totta, mutta kyllä sillä savukanavan rakenteella on vaikutusta, miten helposti se "ilmalukko" poistuu. Säätilakin vaikuttaa, jos ulkona on kostea matalapaine ja kylmä uuni, niin aina on työläämpää saada se uuni vetämään 😊
Nää on hyviä neuvoja meillä kävo nuohooja ja emäntä laitto tulet leivin uuniin nuohouksen jälkeen kaikki savut tupaan onnesta satuin oleen kotona sain paperia alaluukkuun ku emäntä ei osannu laittaa eikä uskaltanu sitte harjoteltiin asiaa. On kyllä hyvä osata ja tietää.
Toholla kun lämmittää tuhkaluukusta niin alkaa vetämään.
Kyllä.näin on,👍
Jos vaikka pesään ensin kynnttilöitä polttas.😢
Sulle on hormmissa jossain tuhkaa keretyny ei se muuten oo mahdollista muurari tehnyt kierron vääriin liian monelistulla tehty kaikki luuluna että enemmän tulee lämpöä enemän
Poika asenti piipun nokkaan mökile imurin ja vaivat loppu siihen.
Piipun hattu suojais ja
Joo, hyvä huomio! Suomen vuotuisesta sademäärästä laskien tuollaiseen pieneenkin piippuun sataa ainakin ämpärillinen vettä vuodessa jollei siinä ole hattua päällä.
@Jukkatestaajaharrastaa joo valuu inhottavasti alas mustana mönjänä ja kovettuu piippuun varmaan
Asenna huippuimuri tornin päähän niin johan vetää alusta asti.
Tuossa alaluukussa kannattaa polttaa tuohta, jolloin ilmalukko poistuu nopeasti. Paperista kertyy vain turhaa tuhkaa.
Tuohesta tulee nokea todella paljon. Riittää kun muutaman paperitollon polttaa ja kun kuuluu humaus, joka imaisee palavan paperitollon mennessään, se on merkki siitä, että huoletta voi tulet tehdä pesään, tai takkaan ilman pelkoa, että savut tupruaa pirttiin.
Itseasiassa en voi yleisellä tasolla suositella nuohousluukkuun minkäänlaisia tulia.
Se on vanhankansan toimiva keino, mutta nykyään on esim kuumailmapuhallin jolla homma hoituu huomattavasti turvallisemmin.
Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun isäntä on Hesaria tarjonnut hormin pohjalle ja sitten onkin ihailtu palomiesten kanssa liekkejä piipun päässä. (Nokipalo)
Toki jos nuohoukset on suoritettu maalaisjärjellä niin ongelmaa ei tuon suhteen ole.
Harmillisesti pelastuslainsäädäntö mahdollistaa laiminlyönnit.
Esim. Monella kirjat kaupungissa mutta oikeasti ' asuu' kotipaikallaan joka on ns. vapaa-ajan kiinteistö, siellä nuohousväli laillisesti kolmevuotta vaikka tuvan hellassa on tulet 500 kertaa vuodessa = jopa 1500 lämmityskertaa nuohousten välissä
Toinen ääripää on sitten 70luvun avotakat joissa usein on nuohousten välissä 1-5 lämmityskertaa. Ne käydään joka vuosi hankaamassa.
Noh nämä oli nyt ne ääripäät joita vastaan tulee.