Äkkiseltään en osaa sanoa hinta eroja, eristysarvoltaan PIR levy on karkeesti noin 50% parempi. Toisaalta hinnaltaa ainakin sen tuplasti kalliimpi. Tässä talossa emme ikinä olisi saanut niin hyvää eristearvoa perinteisellä villalla, kun olisi seinät tulleet sisäänpäin 10-15cm enemmän. Monessa uudessa taloassa käytetään perinteistä villa rakennetta hinnan takia ja höyrysulkuna PIR levyjä. Jotta saavutetaan tiivisrakenne.
Morjesta Mikko! Jälleen mielenkiintoinen ja opettavainen video! Minulla tuli höyrynsulku aiheesta mieleen pitkä kysymys ja toive siitä, että voisit vastata videolla kysymykseeni tai tehdä aiheesta oman sinun mielipiteeseesi ja näkemykseesi perustuva video. Kysymys kuuluu! Nykyään rakennusmääräykset tulevat ja pyrkivät EU tasolla, jonka seuraksena myös suomen tasolla kohti nolla energiataloja. Jos ajatellaan energian kulutusta maailmassa, ajatus on hyvä. Ongelmaksi kuitenkin mielestäni muodostuu itse rakennusmääräykset. Tarkoitan tällä sitä, että se vaikuttaa itse rakenteeseen, josta pitää tehdä entistä tiiviimpi, joka ajaa rakennusteollisuutta kohti tiivimpiä ja tiiviimpiä finfoam seiniä, joita ei läpäise edes ydinsäteily. Itse olen Pohjanmaan rakentaja sukua, ja itse kannan hengittävän rakenteen lippua korkealla lakeuksien lipputankojen tangossa. Hengittävä rakenne (rakenteen toimintaperiaate tismalleen sama, kuin hirsitalossa. Kyky sitoa mutta myös ennen kaikkea kyky luovuttaa kosteutta eteenpäin. Toimii ainoastaan orgaanisissa aineissa.) Edelleen ongelamani on se, että jos minä haluan rakentaa itselleni tällaisen talon, onko se enää edes mahdollista 10 vuoden päästä. Hengittävä rakenne ei pääse tietenkaan samoihin painemittausarvoihin tai energialuovutus arvoihin, kuin nollaenergiatalot yms. mutta talon rakenne on varmasti terve ja talossa ei vallitse höyrynsulkuvaipan ja koneellisen ilmanvaihdon tekemää painetta, sekä koneellisesti ohjattua ja lämmitettyä sisäilmaa. Kysymys kuuluu, Onko sinun mielestäsi suomessa toteutettava ainoastaan EU:n byrokratian suoltamaa ideologiaa vai pitäisikö suomen päättäjille viestittää ammatilais tasolta, että muitakin vaihtoehtoja on olemassa? Viesti tarkoitettu asiallisena keskustelun herättäjänä ja nuorena rakentaja huolestuneena tilanteesta saada ihmisä miettimään ja herättään kysymyksiä Hyvää joulua!
Rakennustapoja on monia, itselläni ei sinäänsä ole mitään hirsirakentamista tai painovoimaisten ilmanvaihtojen yms vastaan. Lähinnä esimerkiksi hirsirakentamiseen vaikka Suomi saanut sen "perinnerakentamis" oikeuden, muuten ne olisi jo kielletty. Niin jokainen hirsitalorakentaja jälkeenpäin ihmettelee, miten sen lämmittäminen voikin olla niin kallista verrattuna "normaali rakenteeseen". Lämmityskulut voi hyvin nopeasti olla tuplat, mikäli ei itse lämmitä takkaa yms. Minimi hirren paksuutta pitäisi kuitenkin nostaa nykyisestä 200mm vähintään sinne 280mm, jolloin lämmityskulut olisi inhimilliset. Sekä jokaisesta talosta saa huonon, mikäli tekee huonoja ratkaisuja. Itse jos tekisin hirsiomakotitalon, laittaisin maalämmön, paksummat hirret, todella hyvät eristeet katolle (vähintään 60cm), takan, sekä koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla, katolle muutamat paneelit. Näillä uskon että saisi vielä rakentaa 10 vuoden päästäkin hirsitalon. Sinäänsä itsellä on unelma rakentaa joskus mökki joka olisi täyttä hirttä, taas lämmitysmuotona olisi takka ja talvella vain pakollinen peruslämpö ilmalämpöpumpulla. Sitten normaalin asumisen haluan pitää mahdollisimman vaivattomana, sekä edullisena joka tarkoittaa hyvää eristystä, hyvää koneellistailmanvaihtoa lämmön talteenotolla sekä tietysti hyvää lämmitysjärjestelmää (maalämpö). Pahasti kuitenkin pelkään että jossain vaiheessa tuo perinne rakentaminen tulee todella hankalaksi, EU:n ja Suomen lainsäädönnön kiristymisen takia. Ei se kokonaan poistu, mutta ei siinä perinne rakentamista paljon enää ole jos se pitää lisäeristää reilusti.
@@timpuriltatalo Kiitos vastauksesta! Hyviä näkemyksiä. Olen samaa mieltä itsekin siitä, että minulle ei ole väliä millä tavalla itse kukinrakentaa, pääasia että timpuri itse tietää mitä tekee. Lähinnä tietyn rakennusfilosifian kannattajana kauhistelen tilannetta, että nykyään esim. koulussa ei mainita vaihtoehtoista rakennetta (198mm runko + ekovilla/kuituvilla, 48mm koolaus + villa ja paperi ilmansuluksi. Kuitulevy/kipsipinta tai paneeli. Maun mukaan. Haluan vielä sanoa että kanavasi kovana seuraajana ei ole koko Timpurilta Talo Oy tai sen henkilöstöä mitään vastaan. Opettavasta sisältöä tuotat (nimimerkillä) Itsekki opiskeluaikana sun videoita kotitehtävänä katsottu.
@@axellatvala Se on tuo hengittävyys nostettu liikaa jalustalle joissain piireissä ja moni ymmärtää koko asian vielä väärin. Useimmiten noissa vanhemmissa hirsitaloissa ei ole mitään sisäilmaongelmia kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että nissä on usein ilmavuotoa eli toisin sanoen ilma vaihtuu hyvin, mutta ei hallitusi ja varsinkin, kun tuvassa on ollut Hiacen kokoinen uuni mitä on lämmitetty. Toinen on, että yleensä myös märkätilat on tehty eri rakennukseen pihalla ja talossa ei ole juurikaan muuta, kuin keittiö ja ehkä wc eli hyvin vähän vesipisteitä mistä voi vesivahinko saada alkunsa. Kyllähän nyky rakentamisessa suurimmat ongelmat alkoi, kuin pesuhuoneita alettiin tekemään sisätiloihin ja vuosikymmeniä niissä ei ollut minkäänlaista vedeneristystä ja lattiakaivotkin oli alkuun ilman tiivisteitä. Useamman lattikaivon nähnyt missä korokerengas on ollut kuparia ja siihen pesukoneen putken reikä tehty peltisaksilla niin ei tarvi paljoa ihmetellä jos lattia on päässyt märäksi. Ja silti hyvin usein kaikki mielletään höysynsulun syyksi.
@@mr.wizeguy8995 Sisäilma ongelmiin on toki monta syytä tiedän tämän täysin hyvin. Vanhoissa hirsirakennuksissa on ollut monesti todella puutteellisia ilmantiiveys kohtia (nimimerkillä) ollut purkammassa ja seurannut sivusta vanhan hirsitalon peruskorjausta. Suomessa on kuitenkin lukuisia taloja jotka ovat tehty hirrestä tai sitten orgaanisista eristeistä ja pitkästä tavarasta, jotka ovat vanhoja taloja mutta tönöttävät yhä edelleen terveinä maamerkkeinä terveestä rakentamisesta (Katso talotohtori Panu Kaila video aiheesta). Asia on monimutkainen ja varsinkin kun käyttää sanaa hengittävä, jolla ei tarkoiteta sitä että pitää tuulen päästä taloon, vaan asialla tarkoitetaan kosteuden sitoutumis ja kuivattamis/luovutus kykyä.
@@axellatvala Hyvää keskustelua, näinhän se on että suurinosa tavan tallaajista ymmärtää hengittävyyden väärin. Tämä oman kokemuksen mukaan ainakin mitä työelämästä tullut vastaan. Iso osa ottaa haluaisi "perinteisestä" rakenteesta vain tietyt osat, mutta ei välttämättä kokonaisuutta nää. Juurikin tuo Hiacen kokoinen uuni ja omasta metsästä tulee polttopuut, sekä tietysti niiden ahkera lämmittäminen on pitänyt rintamamiestalotkin hyvässä kunnossa. (Takan lämmitys kun liikuttaa ilmaa enemmän kun nykyiset ilmanvaihtokoneet...)Heti kuitenkin ensimmäiseksi kun joku ne remontoi, takka vaihtuu todella pieneen ja polttopuiden käyttö vähenee. Kosteista tiloja remontoidaan spaaksi, ilman että kosteuden poistoon panostetaan. Sekä rakenteisiin laitetaan uudet hengittämättömät esiteet, usein muovit parantamatta taas ilmanvaihtoa. Rakenteita kun pitäisi aina osata katsoa kokonaisuutena, sekä ottaa tuo käyttö huomioon. Itse kun en ole kiinnostunut takan käytöstä, enkä omista metsää... se olisi kallein muoto lämmittää taloa PK seudulla. Maalämpö taas on helppo ja erittäin edullinen, yhden koivumotin hinnalla kotiin tuotuna kun maksan jo useamman kuukauden koko talon sähköt. Kun lämpöenergia maksaa kannattaa olla vaippa erityisen hyvässä kunnossa ja ilmanvaihto, jossa lämmöntalteenotto erinomainen. Tuo esittämäsi rakenne runko/ekovilla+höyrynsulkupaperi+48mm koolaus/villa rakenne kyllä ainakin omaan aikaan käytiin koulussa läpi. Ei se juurikaan eroa rakenteeltaa, villat eri materiaalia ja höysynsulku eri materiaalia. Toimiva tapa rakentaa, tosin ei ihan lämpöarvoltaa pääse samoihin mitä lasi/kivivilloilla. Erot ei kuitenkaan ole suuret hiukan paksumpi runko niin päästään jo samaan lämpöarvoon. Haluan itse ainakin nähdä eri rakennustyypit positiivisena asiana, kunhan rakenteet on kunnossa ja sen kyseisen "tyylin" hyvät/huonot omainaisuudet huomioitu. En esimerkiksi tykkää että betoni ja kivi rakentamista ruvetaan lainsäädöllä vähentämään. Niissäkin hyviä ominaisuuksia paljon ja pitkä ikäisiä lähtökohtaisesti. Tuo kosteiden tilojen kosteuden poisto on asia, joka jakaa todella paljon painovoimaisen ilmanvaihdon asiantuntijoita. Jutellut "kummankin" osapuolen ihmisten kanssa ja ollut muutamassa kohteessa itsekkin tekemässä, näitä erityisesti nostetaan "hengittävissä" taloissa itseensä suurempaankin asemaan ja arvoon. Kuitenkin keskuteluissa käytettävät käsitteet on yleensä harhaan johtavia ja valikoituja. Niissä kun aina kehutaan ja nostetaan rintamamiestalo esimerkkejä. Jossa lämmitus takalla keskeltä ympäri vuoden, useampi kerros ja ilma pääsee hyvin liikkumaan painovoimaisesti. Kuitenkin tämänpäivän yksi kerroksisissa taloissa se ei toimi niin helposti, sekä kosteuden tilojen ilmanvaihto järjestään tulee puutteeliseksi. Positiivine yllätys ollut että monessa kohteessa mitä itse nähnyt on muuten ollut painovoimainen, kuitenkin kosteissa tiloissa anturit ja suora tuuletus. Jolloin kosteus ei jää rakenteisiin vaan rajan ylitettyä tuuletetaan ulos rakenuksesta, tätä tarvitsee etenkin kesäisin kun ilma ei painovoimaisesti oikeen liiku.
Kyllä muovillakin saa hyviä lukuja. Itsellä muovitalo ja lukema oli 0.21. Saumat minimoitu ja kaikissa teipin lisäksi puristusliitos. IV-kanavat kulkee lämpimällä puolella joten muovin läpi ei hirveästi mitään läpivientejä mene. Hauskinta että unohdin täyttää lattiakaivojen vesilukot vedellä joten lukema olisi voinut olla parempikin. Olen kanssa timpuri ammatiltani.
Todella hyvät lukemat ✌️ Myös asunnon vaipan muoto vaikuttaa tulokseen jonkin verran, kuitenkin kaikki alle 0,5 tulokset on jo hyviä etenkin muovihöyrysululla. Noissa lukemissa jo ikkunoiden laatu rupee korostumaan huomattavasti. Sekä onko niitit teipattu vai ei yms. Lattiakaivoissa on ollut sen verran tiiviit tulpat etten ite oo huomannut isoa eroa niissä onko niihin muistettu laittaa vettä tai ei, aina tietysti parempi laittaa ✌️
Kyllä voin kuvitella että nyt tulee lämmin mukava koti missä Ei tarvii kylmässä istua. Kyllä tuollainen varmasti kelpaa. Eikun nähdään taas ja lippu korkealla.
Useamman päivän tässä jo miettinyt tuota katon levytystä, ja miten se tulisi toteuttaa jos ei halua purkaa paneelikattoja sisäkautta. En ole vielä keksinyt miten sais kattotuolien väleihin levyt asennettua ja teipattua tiiviisti höyrysulkumuoviin (hiirien ja muiden elikoiden raatelema, eli vuotaa jo varmasti). Meniskö se ihan tylysti niin, että leikkaa höyrysulkumuovit kattotuolien puolen välin kohdilta auki, nostaa ne liepeet ylös kohti taivasta, asentaa levyt tuolien väliin uretaanilla, ja teippaa muovit sitten siihen eristelevyn yläpintaan lähelle reunoja (ylimääräiset pois leikaten)? Noin tehden se kattotuoli jäis edelleen kylmälle puolelle kokonaisuudessaan, mutta riittääkö että se on ns. vapaasti hengittävä vain yhdeltä kantilta kun muovit on nostettu reunoja myöten ylös? Alakautta teippausta ei oikein saa toteutettua mitenkään tuhoamatta sisäkattoja?
Valloxin blue skyn venyvät muoviputket on kiistatta huonompi ratkaisu kuin jäykät peltiset IV kanavat. Isompi virtausvastus ja mahdollisesti IV äänet ainakin. Kannattais tollasessa kohteessa kun yläpohja on auki niin vetää kunnolliset peltikanavat. Muuten kyllä erittäin hyvää duunia noiden PIR eristeiden kanssa. Tommoset olis kyllä hieno olla omassakin talossa, mutta perinteinen villa+muovi -ratkaisulla on menty.
Itelläkin omakotitalossa on perinteinen villa+muovi ratkaisu. Seuraavassa talossa varmaankin olisi villa+PIR höyrysulku+5cm villa sisälle. Bluesky valittiin kohteeseen, kun haluttiin mahdollisimman vähän läpivientejä höyrysulkuun ja mahdollisimman helpoksi eristys työt. Jonka takia monessa remontti kohtessa tuo Bluesky valitaa, uuteen taloon perinteinen peltikanava on toimiva ratkaisu. Siellä kun on myös paremmin yläpohjassa tilaa, sekä eristettä tulee myös varmasti tarpeeksi putkien päälle. Tietysti tapoja on monia, seuraavassa kohteessa varmasti taas omat ratkaisut :)
@@timpuriltatalo Käsitinkö oikein että meinaatte vetää siis IV kanavat höyrynsulun sisäpuolelle ettekä yläpohjaan tilarajoitusten takia? Tosiaan toi yläpohja on melko matala kyllä ja videolta hankala viisastella, kyllä se varmasti on kuten sanoit että bluesky on tuohon ihan passeli. Oman talon yläpohjassa kun mahtuu keskellä melkein seisomaan kulkusillan päällä, joka on 10cm levyvilla + 40cm puhallusvillan yläpinnassa. Autotallin kanssa lähtikin vähän lapasesta kun tuli LTO IV kone, jonka takia yläpohjan rakenteeksi tuli 200 ja osittain 300mm levyvilla, jonka päällä 5cm alumiinivillalla peltiset IV kanavat ja 40cm puhallusvillaa. Meni vähän väärinpäin talon ja tallin eristevahvuudet, hehheh.. :D
@@sampsalol Tietysti tuo yläpuolen tila oli vaan yksi syistä IV kanavien asennukseen sisäpuolelle, syitähän nähin aina monta eikä harvoin yhtä yksittäistä. Kanavat kun oli niin pieniä ja taipuisia että ne saatiin hyvin alakattoon sisään, ilman että huonekorkeuteen merkittävästi vaikutti. Ja itse yllätyin kuinka nopeesti ne saatiin asennettua, lisäksi kun eristystä ei tarvinnut ollenkaan. No ainakin sulla pysyy tallissa lämpö, eikä se väärin ole 👍
Katon kohdalla se olisi erityisesti nopeuttanut, tuo 120x240 kokoa ei vaa ihan joka kaupassa aina ole suoraan hyllytavarana. Veikkaan että siksi työmaalle ei tullut tuota isompaa kokoa, tosin jos vaan on mahdollisuus tilata etukäteen tuo isompi levy tietysti nopeempi asentaa.
kovasti kiinnostaisi että miten toimitaan siinä vaiheesa kun tehdään finfoam eristys ja ilman pitäisi kiertää rakenteissa ja nimenomaan se sisäseinän ja eristeen välinen tila
Se urospontti leikellään siksi, että nyt sinne uroksen taakse jää ilmarako ja ohuempi eriste ... Oikea ratkaisu on urospontti helvettiin, ja pruuttaa lattian väliin tai alkaa nartulla ja pruutalla lattiasta, joka tapauksessa urospontti leikellään menemään viimeisestä seinäsaumasta. Yläosan eristäminen millin tarkasti muutoin kuin ettei puhallukset karkaa on hölmön hommaa, jos välikatto tehdään kuitenkin kokonaan samalla höyrytiiviillä PIR-eristyslevyllä.
Vielä parempi on ensimmäisessä levyssä jättää levyn reunoille pienet pätkät (esim. 5cm) tuota urosponttia, niin levy pysyy automaattisesti hieman irti lattiasta ja silti pontinpätkänkin taakse saa vaahdot
Ei tässä rakenteessa kuulu, kiitos muurauksen, sekä sisäpuolen villaeristyksen ja järeän kipsilevyn ansiosta. Mutta kyllä pitää ottaa koko rakenne huomioon, pelkästään PIR levy eristeellä äkkiä äänet kuuluukin helposti läpi.
Tiivein on 0,09, tiivein puutalo 0,1. Minulla 0,3. Itsellä ei ollut ikkunat vielä lopullisessa tiiveydessä mittauksessa, vaan niissä oli selvää vuotoa useassa. Siitä ihmettelinkin, että saa tuohonkin lukemaan olla vuotoa melko paljon. Tavoite oli 0,1. Muualta ei vuotoa löytynytkään. PVC karmi ikkunat ekaa kertaa talossa, niin en huomioinut tarpeeksi karmin vääntymisherkkyyttä kiinnikkeiden ruuvauksessa. Piti jälkikäteen säädellä uusiksi. Vielä pitää yksi ikkuna saada tiiviimmäksi lämpimällä ilmalla. Tällä pohjalla sanon, että alle 0,2 pitäis teidän päästä pir levyllä, jos ikkunat ovat hyvin asennettu ja tiiviit. Myös seinän ja lattianraja pitää tässä tapauksessa massata.
0,2 tai alle ei kyllä näillä 2000 luvun alkupuolella asennetuilla ikkunoilla pääse. Ikkunat on käytännössä tän talon ainoa heikko paikka. Oma taloni on 0,4 joka on perus muovi höyrynsulku ja isoimmat ongelmat oli ikkunoiden kanssa normi puukarmit. Eikä tahdo olla hirveän tiiviit rakennusvuosi 2018, pitäisi jotenkin saadan puun eläminen nollaan ja lukitus eritavalla miten omissa ikkunoissa on. Tuollainen 0,1 vaatii jo rakenteilta lähinnä eniten ikkunoilta paljon ja tarkkaa teippaamista sekä läpivientien kanssa tulee olla tarkka.
Työ se eniten kuitenkin maksaa, eikä uuden rakentamiseen tälle tontille olisi ollut mahdollista. Ainakaan saman kokoisena, koska naapurit niin lähellä rajaa. Eikä tarkoitus ole että jokainen Suomessa tekisi tismalleen yhtä ison remontin, lähinnä että jokainen voi halutessaan ottaa yhdestä tai muutamasta videosta ideoita omaan projektiin. Video tuotanto edellä kuitenkin tätä toteutetaan 😊 Sekä hintojen osilta aika harva asiakas suostuu että niitä julkaistaan, siksi seuraava projekti on oma tai yrityksen. Jolloin mahdollisuus itse päättää materiaaleja enemmän, sekä tietysti julkaista hintoja paremmin 😊 Tässä tavoite tehdä ”parempi” kuin uusi talo, kuitenkin noi. Puolet uuden talon hinnasta karkeesti sanottuna 🧐 Halvemmalla olisi tehnyt jos olisi kelvannut huonompi eristys esimerkiksi tai jättänyt painovoimainen ilmanvaihdon yms. Hinta ei merkittävästi nouse kun eristemäärää kasvattaa, suhteessa kun työn hinta suht sama.
Todennäköisesti hieman vähemmän ulkoääniä eristävä vaihtoehto vs perinteinen villoitus? Toki aina se ei ole ongelma ellei äänen lähdettä ole lähellä esim. autotie.
Joo äänieristeenä PIR ei yhtä hyvä kun villa, mutta tämän sisäpuolelle tulee kuitenkin vielä 50mm pehmeä Isover Premium villa. Sekä ulkopuolella tiilimuuraus, eikä autoteitä lähellä, sekä kuitenkin rakenteiden ja ilmarakojen takia kuitenkin hiljaisempi rakenne kun aikasemmin. Normaalisti höyrysulkuna käytetään muovia, eli sitä huomattavasti parempi ääniesite on 30mm PIR levy kuitenkin.
Minä en itselle viittinyt pienestä PIR- levystä tehdä. Ostin kotimaista Recticel 30mmx1200mmx2400mm levyä yläpohjan höyrynsulkulevyksi. Selvisi huomattavan helposti
Finnfoam on myös täysin kotimainen pitkään alalla ollut perheyritys, valmistanut eristeitä jo vuodesta 1982. Hyvin samanlaista materiaalia tuokin valmistaja vaan eri, helpottaa höyrysulun asennuksessa ja samalla saa hyvän lisäeristeen.
Tuossa villotit nuo nurkat välipohjasta, niin leikkasit tuulensuojalevystä kolmion-mallisen siistin palan, mut seuraavan klipin kohdalla sen paikalla olikin perusvillan pala. 😅 Vai repäsitkö siitä villan päältä sen pinnan pois?
Siinä kohtaa laitoin 125cm runkoon 2kpl 50mm levyä ja yhden tuulensuojavillan. Tosin tuulensuojavillasta poistin paperin pinnasta, turhaan se siinä kohtaa välissä on 😊 On nähtävästi jäänyt se kohta videosta pois 😅
Ihan normaalisti teippaamalla muovi PIR levyn pintaan. PIR levy itsessään on höyrytiivis vaikka folio pinta menisi rikki, saumoista ja reikien kohdalta voi ruveta vuotoja tulemaan joten niissä kohtaa huolellinen teippaus.
Tämä kiinnostaa tosiaan, runkojen välisessä finfoamissa on alumiininen hengittämätön pinta ja pir levyssä myös. Uskoisin kuitenkin, että kaksi ilmaa läpäisemätöntä levyä laitetaan tiiviisti yhteen eikä levyjen väliin pitäisi päästä ilmaa rakenteesta tuleen yhtenäinen. Näin ollen kosketus ei pääse kertymään levyjen väliin jolloin ei myöskään kahden levyn hengittämättömyys haittaa. Korjatakaa jos tarvii?
Kosteusteknisesti kun laitat levyt tiiviisti yhteen ei ole ongelmaa. Mikäli sinne jättää välin, se taas pitäisi saada tuulettumaan ja ilman vaihtumaan jo pelkästään mahdollisen paine-eron takia. Kosteus kun ei pääse tiiviin rakenteen sisälle. Saman tyyppinen tilanne jos tulee perinteisellä muovihöyrysululla joissain kohdin kaksi muovia päällekkäin isommalta alueelta, kun esim viisto katon ja seinän kohtaa höyrysulkee yms.
Ensiviikolla tulee jakso aiheesta, kuitenkin ei missään nimessä alumiiniteippiä. (Paitsi saunaan) Se ratkee helposti, normi höyrynsulku teippi pitää paremmin kiinni ja kestää paremmin elämistä.
@@timpuriltatalo olisi taas pitäny luottaa omaan intuitioon eikä rautakaupan myyjään tässäkin 😅 no mutta täytyy odottaa tuota ensi viikon jaksoa ennen kun alan teippaamaan.
Pir- levy eli tätähän on ollut jo pitkään sauna-satu nimellä eli suulakepuristettupolyuretaanilevy jossa alumiini pinta. Erittäin kallis, eli ilmeisesti syy miksi kaikkia taloja ei eristetä näillä. Hyvä idea laittaa koko talo 👍👍
Kyllä tätä levyä on ollut pitkään markkinoilla, saunoissa eniten käytetty. Sauna-satu on kilpailijan tuote, mutta hyvin saman kaltainen kun Finnfoamin PIR levy. Hintavaa tuo on, kuitenkin siinä samalla saadaan erittäin tiivis rakenne, normaali höyrynsulkumuovilla ei voi päästä samanlaisiin lukemiin mitä PIR tai vastaavilla levyillä pääsee ilmatiiveyden osalta. Lisäksi tuo samalla tuo hyvän lisälämmöneristeen, sekä aidosti saadaan yhtenäinen eriste läpi talon eikä kylmäsiltoja jää. Lämpöarvo tuolla kun on myös merkittävästi parempi kun villalla, moni tekee villalla muuten eristyksen ja laittaa höyrysuluksi 3-5cm PIR levyn. Joka on erittäin toimiva ja kustannustehokas rakenne, jos ajassa palaisin taakseppäin oman talon rakennukseen käyttäisin myös tuota rakennetta.
Eli pir levyllä sais nykyaikaistettua nykyistä rakennetta jossa muovin sijasta papru ja kohteessa koneellinen ilmanvaihto.. Tuoko tällänen remontti mitään riskejä mukanaan?
Riski on lähinnä muuten ilmanvaihdossa, eli PIR levyllä saat päivitettyä seinät ja katon todella tiiviiksi. Sitten kun vanhoissa rakenteissa ollut vuotoja ja ilma osittain vaihtunut niiden kautta, joutuu mahdollisesti tehdä ilmanvaihtoon muutoksia. Oikein tehtynä en itse ainakaan keksi riskejä.
Olis kiva nähdä hinta vertailuja tälläisessä kohteessa perinteisen villan ja pir levyjen välillä.
Äkkiseltään en osaa sanoa hinta eroja, eristysarvoltaan PIR levy on karkeesti noin 50% parempi. Toisaalta hinnaltaa ainakin sen tuplasti kalliimpi. Tässä talossa emme ikinä olisi saanut niin hyvää eristearvoa perinteisellä villalla, kun olisi seinät tulleet sisäänpäin 10-15cm enemmän. Monessa uudessa taloassa käytetään perinteistä villa rakennetta hinnan takia ja höyrysulkuna PIR levyjä. Jotta saavutetaan tiivisrakenne.
Morjesta Mikko!
Jälleen mielenkiintoinen ja opettavainen video!
Minulla tuli höyrynsulku aiheesta mieleen pitkä kysymys ja toive siitä, että voisit vastata videolla kysymykseeni tai tehdä aiheesta oman sinun mielipiteeseesi ja näkemykseesi perustuva video.
Kysymys kuuluu!
Nykyään rakennusmääräykset tulevat ja pyrkivät EU tasolla, jonka seuraksena myös suomen tasolla kohti nolla energiataloja. Jos ajatellaan energian kulutusta maailmassa, ajatus on hyvä. Ongelmaksi kuitenkin mielestäni muodostuu itse rakennusmääräykset. Tarkoitan tällä sitä, että se vaikuttaa itse rakenteeseen, josta pitää tehdä entistä tiiviimpi, joka ajaa rakennusteollisuutta kohti tiivimpiä ja tiiviimpiä finfoam seiniä, joita ei läpäise edes ydinsäteily. Itse olen Pohjanmaan rakentaja sukua, ja itse kannan hengittävän rakenteen lippua korkealla lakeuksien lipputankojen tangossa. Hengittävä rakenne (rakenteen toimintaperiaate tismalleen sama, kuin hirsitalossa. Kyky sitoa mutta myös ennen kaikkea kyky luovuttaa kosteutta eteenpäin. Toimii ainoastaan orgaanisissa aineissa.) Edelleen ongelamani on se, että jos minä haluan rakentaa itselleni tällaisen talon, onko se enää edes mahdollista 10 vuoden päästä. Hengittävä rakenne ei pääse tietenkaan samoihin painemittausarvoihin tai energialuovutus arvoihin, kuin nollaenergiatalot yms. mutta talon rakenne on varmasti terve ja talossa ei vallitse höyrynsulkuvaipan ja koneellisen ilmanvaihdon tekemää painetta, sekä koneellisesti ohjattua ja lämmitettyä sisäilmaa.
Kysymys kuuluu, Onko sinun mielestäsi suomessa toteutettava ainoastaan EU:n byrokratian suoltamaa ideologiaa vai pitäisikö suomen päättäjille viestittää ammatilais tasolta, että muitakin vaihtoehtoja on olemassa?
Viesti tarkoitettu asiallisena keskustelun herättäjänä ja nuorena rakentaja huolestuneena tilanteesta saada ihmisä miettimään ja herättään kysymyksiä
Hyvää joulua!
Rakennustapoja on monia, itselläni ei sinäänsä ole mitään hirsirakentamista tai painovoimaisten ilmanvaihtojen yms vastaan. Lähinnä esimerkiksi hirsirakentamiseen vaikka Suomi saanut sen "perinnerakentamis" oikeuden, muuten ne olisi jo kielletty. Niin jokainen hirsitalorakentaja jälkeenpäin ihmettelee, miten sen lämmittäminen voikin olla niin kallista verrattuna "normaali rakenteeseen". Lämmityskulut voi hyvin nopeasti olla tuplat, mikäli ei itse lämmitä takkaa yms. Minimi hirren paksuutta pitäisi kuitenkin nostaa nykyisestä 200mm vähintään sinne 280mm, jolloin lämmityskulut olisi inhimilliset. Sekä jokaisesta talosta saa huonon, mikäli tekee huonoja ratkaisuja. Itse jos tekisin hirsiomakotitalon, laittaisin maalämmön, paksummat hirret, todella hyvät eristeet katolle (vähintään 60cm), takan, sekä koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla, katolle muutamat paneelit. Näillä uskon että saisi vielä rakentaa 10 vuoden päästäkin hirsitalon.
Sinäänsä itsellä on unelma rakentaa joskus mökki joka olisi täyttä hirttä, taas lämmitysmuotona olisi takka ja talvella vain pakollinen peruslämpö ilmalämpöpumpulla.
Sitten normaalin asumisen haluan pitää mahdollisimman vaivattomana, sekä edullisena joka tarkoittaa hyvää eristystä, hyvää koneellistailmanvaihtoa lämmön talteenotolla sekä tietysti hyvää lämmitysjärjestelmää (maalämpö).
Pahasti kuitenkin pelkään että jossain vaiheessa tuo perinne rakentaminen tulee todella hankalaksi, EU:n ja Suomen lainsäädönnön kiristymisen takia. Ei se kokonaan poistu, mutta ei siinä perinne rakentamista paljon enää ole jos se pitää lisäeristää reilusti.
@@timpuriltatalo Kiitos vastauksesta! Hyviä näkemyksiä. Olen samaa mieltä itsekin siitä, että minulle ei ole väliä millä tavalla itse kukinrakentaa, pääasia että timpuri itse tietää mitä tekee. Lähinnä tietyn rakennusfilosifian kannattajana kauhistelen tilannetta, että nykyään esim. koulussa ei mainita vaihtoehtoista rakennetta (198mm runko + ekovilla/kuituvilla, 48mm koolaus + villa ja paperi ilmansuluksi. Kuitulevy/kipsipinta tai paneeli. Maun mukaan.
Haluan vielä sanoa että kanavasi kovana seuraajana ei ole koko Timpurilta Talo Oy tai sen henkilöstöä mitään vastaan. Opettavasta sisältöä tuotat (nimimerkillä) Itsekki opiskeluaikana sun videoita kotitehtävänä katsottu.
@@axellatvala Se on tuo hengittävyys nostettu liikaa jalustalle joissain piireissä ja moni ymmärtää koko asian vielä väärin. Useimmiten noissa vanhemmissa hirsitaloissa ei ole mitään sisäilmaongelmia kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että nissä on usein ilmavuotoa eli toisin sanoen ilma vaihtuu hyvin, mutta ei hallitusi ja varsinkin, kun tuvassa on ollut Hiacen kokoinen uuni mitä on lämmitetty.
Toinen on, että yleensä myös märkätilat on tehty eri rakennukseen pihalla ja talossa ei ole juurikaan muuta, kuin keittiö ja ehkä wc eli hyvin vähän vesipisteitä mistä voi vesivahinko saada alkunsa.
Kyllähän nyky rakentamisessa suurimmat ongelmat alkoi, kuin pesuhuoneita alettiin tekemään sisätiloihin ja vuosikymmeniä niissä ei ollut minkäänlaista vedeneristystä ja lattiakaivotkin oli alkuun ilman tiivisteitä. Useamman lattikaivon nähnyt missä korokerengas on ollut kuparia ja siihen pesukoneen putken reikä tehty peltisaksilla niin ei tarvi paljoa ihmetellä jos lattia on päässyt märäksi. Ja silti hyvin usein kaikki mielletään höysynsulun syyksi.
@@mr.wizeguy8995 Sisäilma ongelmiin on toki monta syytä tiedän tämän täysin hyvin. Vanhoissa hirsirakennuksissa on ollut monesti todella puutteellisia ilmantiiveys kohtia (nimimerkillä) ollut purkammassa ja seurannut sivusta vanhan hirsitalon peruskorjausta. Suomessa on kuitenkin lukuisia taloja jotka ovat tehty hirrestä tai sitten orgaanisista eristeistä ja pitkästä tavarasta, jotka ovat vanhoja taloja mutta tönöttävät yhä edelleen terveinä maamerkkeinä terveestä rakentamisesta (Katso talotohtori Panu Kaila video aiheesta).
Asia on monimutkainen ja varsinkin kun käyttää sanaa hengittävä, jolla ei tarkoiteta sitä että pitää tuulen päästä taloon, vaan asialla tarkoitetaan kosteuden sitoutumis ja kuivattamis/luovutus kykyä.
@@axellatvala Hyvää keskustelua, näinhän se on että suurinosa tavan tallaajista ymmärtää hengittävyyden väärin. Tämä oman kokemuksen mukaan ainakin mitä työelämästä tullut vastaan. Iso osa ottaa haluaisi "perinteisestä" rakenteesta vain tietyt osat, mutta ei välttämättä kokonaisuutta nää. Juurikin tuo Hiacen kokoinen uuni ja omasta metsästä tulee polttopuut, sekä tietysti niiden ahkera lämmittäminen on pitänyt rintamamiestalotkin hyvässä kunnossa. (Takan lämmitys kun liikuttaa ilmaa enemmän kun nykyiset ilmanvaihtokoneet...)Heti kuitenkin ensimmäiseksi kun joku ne remontoi, takka vaihtuu todella pieneen ja polttopuiden käyttö vähenee. Kosteista tiloja remontoidaan spaaksi, ilman että kosteuden poistoon panostetaan. Sekä rakenteisiin laitetaan uudet hengittämättömät esiteet, usein muovit parantamatta taas ilmanvaihtoa. Rakenteita kun pitäisi aina osata katsoa kokonaisuutena, sekä ottaa tuo käyttö huomioon. Itse kun en ole kiinnostunut takan käytöstä, enkä omista metsää... se olisi kallein muoto lämmittää taloa PK seudulla. Maalämpö taas on helppo ja erittäin edullinen, yhden koivumotin hinnalla kotiin tuotuna kun maksan jo useamman kuukauden koko talon sähköt. Kun lämpöenergia maksaa kannattaa olla vaippa erityisen hyvässä kunnossa ja ilmanvaihto, jossa lämmöntalteenotto erinomainen.
Tuo esittämäsi rakenne runko/ekovilla+höyrynsulkupaperi+48mm koolaus/villa rakenne kyllä ainakin omaan aikaan käytiin koulussa läpi. Ei se juurikaan eroa rakenteeltaa, villat eri materiaalia ja höysynsulku eri materiaalia. Toimiva tapa rakentaa, tosin ei ihan lämpöarvoltaa pääse samoihin mitä lasi/kivivilloilla. Erot ei kuitenkaan ole suuret hiukan paksumpi runko niin päästään jo samaan lämpöarvoon.
Haluan itse ainakin nähdä eri rakennustyypit positiivisena asiana, kunhan rakenteet on kunnossa ja sen kyseisen "tyylin" hyvät/huonot omainaisuudet huomioitu. En esimerkiksi tykkää että betoni ja kivi rakentamista ruvetaan lainsäädöllä vähentämään. Niissäkin hyviä ominaisuuksia paljon ja pitkä ikäisiä lähtökohtaisesti. Tuo kosteiden tilojen kosteuden poisto on asia, joka jakaa todella paljon painovoimaisen ilmanvaihdon asiantuntijoita. Jutellut "kummankin" osapuolen ihmisten kanssa ja ollut muutamassa kohteessa itsekkin tekemässä, näitä erityisesti nostetaan "hengittävissä" taloissa itseensä suurempaankin asemaan ja arvoon. Kuitenkin keskuteluissa käytettävät käsitteet on yleensä harhaan johtavia ja valikoituja. Niissä kun aina kehutaan ja nostetaan rintamamiestalo esimerkkejä. Jossa lämmitus takalla keskeltä ympäri vuoden, useampi kerros ja ilma pääsee hyvin liikkumaan painovoimaisesti. Kuitenkin tämänpäivän yksi kerroksisissa taloissa se ei toimi niin helposti, sekä kosteuden tilojen ilmanvaihto järjestään tulee puutteeliseksi. Positiivine yllätys ollut että monessa kohteessa mitä itse nähnyt on muuten ollut painovoimainen, kuitenkin kosteissa tiloissa anturit ja suora tuuletus. Jolloin kosteus ei jää rakenteisiin vaan rajan ylitettyä tuuletetaan ulos rakenuksesta, tätä tarvitsee etenkin kesäisin kun ilma ei painovoimaisesti oikeen liiku.
Kyllä muovillakin saa hyviä lukuja. Itsellä muovitalo ja lukema oli 0.21. Saumat minimoitu ja kaikissa teipin lisäksi puristusliitos. IV-kanavat kulkee lämpimällä puolella joten muovin läpi ei hirveästi mitään läpivientejä mene. Hauskinta että unohdin täyttää lattiakaivojen vesilukot vedellä joten lukema olisi voinut olla parempikin. Olen kanssa timpuri ammatiltani.
Todella hyvät lukemat ✌️ Myös asunnon vaipan muoto vaikuttaa tulokseen jonkin verran, kuitenkin kaikki alle 0,5 tulokset on jo hyviä etenkin muovihöyrysululla. Noissa lukemissa jo ikkunoiden laatu rupee korostumaan huomattavasti. Sekä onko niitit teipattu vai ei yms. Lattiakaivoissa on ollut sen verran tiiviit tulpat etten ite oo huomannut isoa eroa niissä onko niihin muistettu laittaa vettä tai ei, aina tietysti parempi laittaa ✌️
Kyllä voin kuvitella että nyt tulee lämmin mukava koti missä
Ei tarvii kylmässä istua. Kyllä tuollainen varmasti kelpaa.
Eikun nähdään taas ja lippu korkealla.
Useamman päivän tässä jo miettinyt tuota katon levytystä, ja miten se tulisi toteuttaa jos ei halua purkaa paneelikattoja sisäkautta. En ole vielä keksinyt miten sais kattotuolien väleihin levyt asennettua ja teipattua tiiviisti höyrysulkumuoviin (hiirien ja muiden elikoiden raatelema, eli vuotaa jo varmasti). Meniskö se ihan tylysti niin, että leikkaa höyrysulkumuovit kattotuolien puolen välin kohdilta auki, nostaa ne liepeet ylös kohti taivasta, asentaa levyt tuolien väliin uretaanilla, ja teippaa muovit sitten siihen eristelevyn yläpintaan lähelle reunoja (ylimääräiset pois leikaten)? Noin tehden se kattotuoli jäis edelleen kylmälle puolelle kokonaisuudessaan, mutta riittääkö että se on ns. vapaasti hengittävä vain yhdeltä kantilta kun muovit on nostettu reunoja myöten ylös? Alakautta teippausta ei oikein saa toteutettua mitenkään tuhoamatta sisäkattoja?
Valloxin blue skyn venyvät muoviputket on kiistatta huonompi ratkaisu kuin jäykät peltiset IV kanavat. Isompi virtausvastus ja mahdollisesti IV äänet ainakin. Kannattais tollasessa kohteessa kun yläpohja on auki niin vetää kunnolliset peltikanavat.
Muuten kyllä erittäin hyvää duunia noiden PIR eristeiden kanssa. Tommoset olis kyllä hieno olla omassakin talossa, mutta perinteinen villa+muovi -ratkaisulla on menty.
Itelläkin omakotitalossa on perinteinen villa+muovi ratkaisu. Seuraavassa talossa varmaankin olisi villa+PIR höyrysulku+5cm villa sisälle. Bluesky valittiin kohteeseen, kun haluttiin mahdollisimman vähän läpivientejä höyrysulkuun ja mahdollisimman helpoksi eristys työt. Jonka takia monessa remontti kohtessa tuo Bluesky valitaa, uuteen taloon perinteinen peltikanava on toimiva ratkaisu. Siellä kun on myös paremmin yläpohjassa tilaa, sekä eristettä tulee myös varmasti tarpeeksi putkien päälle. Tietysti tapoja on monia, seuraavassa kohteessa varmasti taas omat ratkaisut :)
@@timpuriltatalo Käsitinkö oikein että meinaatte vetää siis IV kanavat höyrynsulun sisäpuolelle ettekä yläpohjaan tilarajoitusten takia? Tosiaan toi yläpohja on melko matala kyllä ja videolta hankala viisastella, kyllä se varmasti on kuten sanoit että bluesky on tuohon ihan passeli.
Oman talon yläpohjassa kun mahtuu keskellä melkein seisomaan kulkusillan päällä, joka on 10cm levyvilla + 40cm puhallusvillan yläpinnassa. Autotallin kanssa lähtikin vähän lapasesta kun tuli LTO IV kone, jonka takia yläpohjan rakenteeksi tuli 200 ja osittain 300mm levyvilla, jonka päällä 5cm alumiinivillalla peltiset IV kanavat ja 40cm puhallusvillaa. Meni vähän väärinpäin talon ja tallin eristevahvuudet, hehheh.. :D
@@sampsalol Tietysti tuo yläpuolen tila oli vaan yksi syistä IV kanavien asennukseen sisäpuolelle, syitähän nähin aina monta eikä harvoin yhtä yksittäistä. Kanavat kun oli niin pieniä ja taipuisia että ne saatiin hyvin alakattoon sisään, ilman että huonekorkeuteen merkittävästi vaikutti. Ja itse yllätyin kuinka nopeesti ne saatiin asennettua, lisäksi kun eristystä ei tarvinnut ollenkaan.
No ainakin sulla pysyy tallissa lämpö, eikä se väärin ole 👍
Miksei isompaa levykokoa 1200x2400mm saumoja puolta vähemmän ja nopeampi asentaa.
Katon kohdalla se olisi erityisesti nopeuttanut, tuo 120x240 kokoa ei vaa ihan joka kaupassa aina ole suoraan hyllytavarana. Veikkaan että siksi työmaalle ei tullut tuota isompaa kokoa, tosin jos vaan on mahdollisuus tilata etukäteen tuo isompi levy tietysti nopeempi asentaa.
kovasti kiinnostaisi että miten toimitaan siinä vaiheesa kun tehdään finfoam eristys ja ilman pitäisi kiertää rakenteissa ja nimenomaan se sisäseinän ja eristeen välinen tila
Se urospontti leikellään siksi, että nyt sinne uroksen taakse jää ilmarako ja ohuempi eriste ... Oikea ratkaisu on urospontti helvettiin, ja pruuttaa lattian väliin tai alkaa nartulla ja pruutalla lattiasta, joka tapauksessa urospontti leikellään menemään viimeisestä seinäsaumasta. Yläosan eristäminen millin tarkasti muutoin kuin ettei puhallukset karkaa on hölmön hommaa, jos välikatto tehdään kuitenkin kokonaan samalla höyrytiiviillä PIR-eristyslevyllä.
Vielä parempi on ensimmäisessä levyssä jättää levyn reunoille pienet pätkät (esim. 5cm) tuota urosponttia, niin levy pysyy automaattisesti hieman irti lattiasta ja silti pontinpätkänkin taakse saa vaahdot
Hyvä levy, kova, helppo käsitellä. Mutta äänen eristys huono.
Kuulee kaiken mitä sisällä/ulkona höpötellää
Ei tässä rakenteessa kuulu, kiitos muurauksen, sekä sisäpuolen villaeristyksen ja järeän kipsilevyn ansiosta. Mutta kyllä pitää ottaa koko rakenne huomioon, pelkästään PIR levy eristeellä äkkiä äänet kuuluukin helposti läpi.
Tiivein on 0,09, tiivein puutalo 0,1. Minulla 0,3. Itsellä ei ollut ikkunat vielä lopullisessa tiiveydessä mittauksessa, vaan niissä oli selvää vuotoa useassa. Siitä ihmettelinkin, että saa tuohonkin lukemaan olla vuotoa melko paljon. Tavoite oli 0,1. Muualta ei vuotoa löytynytkään. PVC karmi ikkunat ekaa kertaa talossa, niin en huomioinut tarpeeksi karmin vääntymisherkkyyttä kiinnikkeiden ruuvauksessa. Piti jälkikäteen säädellä uusiksi. Vielä pitää yksi ikkuna saada tiiviimmäksi lämpimällä ilmalla.
Tällä pohjalla sanon, että alle 0,2 pitäis teidän päästä pir levyllä, jos ikkunat ovat hyvin asennettu ja tiiviit. Myös seinän ja lattianraja pitää tässä tapauksessa massata.
0,2 tai alle ei kyllä näillä 2000 luvun alkupuolella asennetuilla ikkunoilla pääse. Ikkunat on käytännössä tän talon ainoa heikko paikka. Oma taloni on 0,4 joka on perus muovi höyrynsulku ja isoimmat ongelmat oli ikkunoiden kanssa normi puukarmit. Eikä tahdo olla hirveän tiiviit rakennusvuosi 2018, pitäisi jotenkin saadan puun eläminen nollaan ja lukitus eritavalla miten omissa ikkunoissa on.
Tuollainen 0,1 vaatii jo rakenteilta lähinnä eniten ikkunoilta paljon ja tarkkaa teippaamista sekä läpivientien kanssa tulee olla tarkka.
Paljonko oli tämän kohteen eristelevyt, teipit, uretaanit ja työ ? Seinien ja katon eristyksen osalta.
Erittäin hintava rakenne loppupeleissä 🤔
Työ se eniten kuitenkin maksaa, eikä uuden rakentamiseen tälle tontille olisi ollut mahdollista. Ainakaan saman kokoisena, koska naapurit niin lähellä rajaa. Eikä tarkoitus ole että jokainen Suomessa tekisi tismalleen yhtä ison remontin, lähinnä että jokainen voi halutessaan ottaa yhdestä tai muutamasta videosta ideoita omaan projektiin. Video tuotanto edellä kuitenkin tätä toteutetaan 😊 Sekä hintojen osilta aika harva asiakas suostuu että niitä julkaistaan, siksi seuraava projekti on oma tai yrityksen. Jolloin mahdollisuus itse päättää materiaaleja enemmän, sekä tietysti julkaista hintoja paremmin 😊 Tässä tavoite tehdä ”parempi” kuin uusi talo, kuitenkin noi. Puolet uuden talon hinnasta karkeesti sanottuna 🧐 Halvemmalla olisi tehnyt jos olisi kelvannut huonompi eristys esimerkiksi tai jättänyt painovoimainen ilmanvaihdon yms. Hinta ei merkittävästi nouse kun eristemäärää kasvattaa, suhteessa kun työn hinta suht sama.
Todennäköisesti hieman vähemmän ulkoääniä eristävä vaihtoehto vs perinteinen villoitus? Toki aina se ei ole ongelma ellei äänen lähdettä ole lähellä esim. autotie.
Joo äänieristeenä PIR ei yhtä hyvä kun villa, mutta tämän sisäpuolelle tulee kuitenkin vielä 50mm pehmeä Isover Premium villa. Sekä ulkopuolella tiilimuuraus, eikä autoteitä lähellä, sekä kuitenkin rakenteiden ja ilmarakojen takia kuitenkin hiljaisempi rakenne kun aikasemmin. Normaalisti höyrysulkuna käytetään muovia, eli sitä huomattavasti parempi ääniesite on 30mm PIR levy kuitenkin.
Hyvältä kuulostaa ja näyttää!
Tänne vaan kaikki pätemään
Minä en itselle viittinyt pienestä PIR- levystä tehdä. Ostin kotimaista Recticel 30mmx1200mmx2400mm levyä yläpohjan höyrynsulkulevyksi. Selvisi huomattavan helposti
Finnfoam on myös täysin kotimainen pitkään alalla ollut perheyritys, valmistanut eristeitä jo vuodesta 1982. Hyvin samanlaista materiaalia tuokin valmistaja vaan eri, helpottaa höyrysulun asennuksessa ja samalla saa hyvän lisäeristeen.
Tuossa villotit nuo nurkat välipohjasta, niin leikkasit tuulensuojalevystä kolmion-mallisen siistin palan, mut seuraavan klipin kohdalla sen paikalla olikin perusvillan pala. 😅 Vai repäsitkö siitä villan päältä sen pinnan pois?
Siinä kohtaa laitoin 125cm runkoon 2kpl 50mm levyä ja yhden tuulensuojavillan. Tosin tuulensuojavillasta poistin paperin pinnasta, turhaan se siinä kohtaa välissä on 😊 On nähtävästi jäänyt se kohta videosta pois 😅
olisiko tällainen pir levy hyvä tuote esim pienen pyöröhirsisen mökin lisäeristeeksi?
Toimii, tietysti ilmanvaihto kannattaa ottaa huomioon ja mahdollisesti tehostaa.
Miten tehdä työsauma muovisen höyrynsulun ja pir levyn saumaan? Kylppäriremonttia suunnitellessa tuli mieleen vaihtaa sisävillotus pir levyksi
Ihan normaalisti teippaamalla muovi PIR levyn pintaan. PIR levy itsessään on höyrytiivis vaikka folio pinta menisi rikki, saumoista ja reikien kohdalta voi ruveta vuotoja tulemaan joten niissä kohtaa huolellinen teippaus.
Kosteusteknisesti, onko tuo runkolevy höyryä sulkeva ja asennat toisen vastaavan päälle?
Tämä kiinnostaa tosiaan, runkojen välisessä finfoamissa on alumiininen hengittämätön pinta ja pir levyssä myös. Uskoisin kuitenkin, että kaksi ilmaa läpäisemätöntä levyä laitetaan tiiviisti yhteen eikä levyjen väliin pitäisi päästä ilmaa rakenteesta tuleen yhtenäinen. Näin ollen kosketus ei pääse kertymään levyjen väliin jolloin ei myöskään kahden levyn hengittämättömyys haittaa.
Korjatakaa jos tarvii?
Kosteusteknisesti kun laitat levyt tiiviisti yhteen ei ole ongelmaa. Mikäli sinne jättää välin, se taas pitäisi saada tuulettumaan ja ilman vaihtumaan jo pelkästään mahdollisen paine-eron takia. Kosteus kun ei pääse tiiviin rakenteen sisälle. Saman tyyppinen tilanne jos tulee perinteisellä muovihöyrysululla joissain kohdin kaksi muovia päällekkäin isommalta alueelta, kun esim viisto katon ja seinän kohtaa höyrysulkee yms.
Samanlainen eristysprojekti menossa pir levyllä. Voiko saumat teipata alumiiniteipillä vai onko parempi käyttää höyrynsulkuteippiä?
Ensiviikolla tulee jakso aiheesta, kuitenkin ei missään nimessä alumiiniteippiä. (Paitsi saunaan) Se ratkee helposti, normi höyrynsulku teippi pitää paremmin kiinni ja kestää paremmin elämistä.
@@timpuriltatalo olisi taas pitäny luottaa omaan intuitioon eikä rautakaupan myyjään tässäkin 😅 no mutta täytyy odottaa tuota ensi viikon jaksoa ennen kun alan teippaamaan.
Eikö tuossa voisi käyttää pir levyn tilalla ihan tavallista xpr levyä?
On muuten edelleen kiinnostuksen aihe, kun timpuri kävi vetämässä tuolla ratkaisulla :D
mikä tuo naulareppu on? Amerikasta vai joku mittatilaustyö?
Suomesta uusi toimija, elowlnd.com/
Nyt ollut meillä käytössä useamman kuukauden ja tykätty kovasti :)
Pir- levy eli tätähän on ollut jo pitkään sauna-satu nimellä eli suulakepuristettupolyuretaanilevy jossa alumiini pinta. Erittäin kallis, eli ilmeisesti syy miksi kaikkia taloja ei eristetä näillä. Hyvä idea laittaa koko talo 👍👍
Kyllä tätä levyä on ollut pitkään markkinoilla, saunoissa eniten käytetty. Sauna-satu on kilpailijan tuote, mutta hyvin saman kaltainen kun Finnfoamin PIR levy. Hintavaa tuo on, kuitenkin siinä samalla saadaan erittäin tiivis rakenne, normaali höyrynsulkumuovilla ei voi päästä samanlaisiin lukemiin mitä PIR tai vastaavilla levyillä pääsee ilmatiiveyden osalta. Lisäksi tuo samalla tuo hyvän lisälämmöneristeen, sekä aidosti saadaan yhtenäinen eriste läpi talon eikä kylmäsiltoja jää. Lämpöarvo tuolla kun on myös merkittävästi parempi kun villalla, moni tekee villalla muuten eristyksen ja laittaa höyrysuluksi 3-5cm PIR levyn. Joka on erittäin toimiva ja kustannustehokas rakenne, jos ajassa palaisin taakseppäin oman talon rakennukseen käyttäisin myös tuota rakennetta.
Sauna satu on PUR levyä, tämä videolla oleva on PIR-levyä. PIR hiukan paremmin eristävää, muttei ero kovin iso ole.
Eli pir levyllä sais nykyaikaistettua nykyistä rakennetta jossa muovin sijasta papru ja kohteessa koneellinen ilmanvaihto.. Tuoko tällänen remontti mitään riskejä mukanaan?
Riski on lähinnä muuten ilmanvaihdossa, eli PIR levyllä saat päivitettyä seinät ja katon todella tiiviiksi. Sitten kun vanhoissa rakenteissa ollut vuotoja ja ilma osittain vaihtunut niiden kautta, joutuu mahdollisesti tehdä ilmanvaihtoon muutoksia. Oikein tehtynä en itse ainakaan keksi riskejä.