Uudet panelit tuottaa sähköä hyvin myös pohjolassa, mutta etelämmässä toki paremmin ja säätkin on suotuisemmat. Panelien elinikä selviää käytön aikana, jota ei oikeestaan voi määritellä pelkkänä vuosien määränä. Se, et aurinkopanelit pitäs aina varustaa akustolla, jolloin se ylituotettu energia voidaan varastoida ja siirtää verkkoon myöhemmin, tän pitäs olla pakollistakin. Suomen kantaverkko ei ole kovinkaan moerni, jolloin verkkoon ei edes "mahdu" tuotettua sähköä, kuten tuulivoiman kanssakin. Paneleilla voidaan tuottaa myös sähköä kerrostaloissa, mut kovin tyhjältä katot näyttää... Niin... auringonenergialla voidaan myös tuottaa lämpöä heijastamalla valo peileillä yhteen pisteeseen ja tällätaisi olla parempi hyötysuhde, mutta vaatii tietenkin jokaisen peilin kääntämistä :)
Kyllä! Näin se muistaakseni on ehdotettu jo vuosia sitten, että varastointi tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmän kehittämisessä. Siihenkin varmasti haetaan kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Onko se sitten kaukolämpöä kuten tässä viitattiin, akkuja tai muuta. Nuo peileillä toimivat keräimet, jotka perustuvat lämpöön ovat jossain päin maailmaa varmaan ok ratkaisu. Itse en ole varma kuinkapäin se kannattaa tehdä - auringon lämmöllä pyörittää turbiinia ja tehdä sähköä vai aurinkoenergialla tehdä suoraan sähköä ja tarvittaessa käyttää lämpövastusta kattiloiden lämmittämiseen?
@@WICScienceChannel Tekniikka kehittyy ja nämä perinteiset aurinkopanelit on käyttökelpoisi juuri suoran sähkön takia. Eräs mielnkiintoinen varastointi ideoa on painovoima akku, jossa sähköllä nostetaan painoja j sitten ne lasketaan alas, kun sähköä tarvitaan. Vievät toki tilaa ja vaativat huoltoakin :)
Hulppean iso alue. Energian kulutuksen ajankohdista veikkaisin näin MuTu:lla, että teollisuus käyttänee ns. toimistoaikaan ja kotitaloudet taas iltapäivällä ja illalla. Niinpä olisi ehkä järkevää suunnata osa aurinkokennoista länteen etelän sijaan. Kotitaloukissa tuotat kennoilla päiväsaikaan sähköä, maksat siirtomaksut ja sitten illalla ostat verkosta ja taas maksat siirtomaksut. Kotitalouksilla olisi hyvä olla akut. Ehkä tämäkin tulee mielekkäämäksi esim. poistuvien sähköautojen akkujen kierrätyksestä tai yleensä akkujen hintojen alemana. Turvesuo voi olla aika pölyinen ja pinta kuivaa. Tulipalon riski lienee suuri. Turvesuo voi olla rakenteellisesti sellainen, että voi vajota. Mutta, onhan hieno projekti - ja Suomessa!
Tuon rakennuspaikan kunnolliselle käsittelylle ei oikein jäänyt aikaa, mutta ymmärtääkseni se aiotaan pitää tilassa, jossa turve ei pääse hajoamaan ja luovuttamaan hiilidioksidia. Eli kosteana ja happamana. Isompaa kasvillisuutta ei saa paljonkaan pinnalle tulla, mutta joku perusmatto olisi hyvä estämään kuivan pinta-aineksen liikkumisen tuulen mukana?
Näinhän se on! Oma laskuni oli suora kuin jana ja siksi väärä😄 Mutta olen eri mieltä siitä, että huoltokulut eivät ole ”melkoiset ”vaan suht pienet. Itse paneelit ovat lähes huoltovapaat,mutta onhan siinä kaikki se lumien pudottelu ja roskien siivoaminen, valvonta ja käytävien pitäminen puhtaana kasvustosta, mikä ei ole ilmaista. Miten itse laskisit?
Enpä olisi uskonut että Suomessa rakennettaisiin tällaisia hankkeita! Kuitenkin melko kiinnostavaa nähdä saadaanko se toimimaan tällä skaalalla meidän pimeydessä. Ei kun lisää kokeiluhankkeita Suomeen ja nähdään mikä toimii. Geotermiset voimalat ovat jo todella kiinnostavia ja käytännöllisiä joten odotellaan sitä näitä aurinkovoimaloita.
Tämä on aivan väärä periaate tehdä mitään todella suuria investointeja että katsotaanpa nyt toimiiko vai kyllä pitää olla selvä Visio jo etukäteen että onko hommassa järkeä vai ei ja tietenkin aurinkovoiman tapauksessa samoin kuin tuulivoiman voidaan heti sanoa että aivan hölmöläisen hommaa.
Kiitos kommentistasi! Ilmeisesti vain pari kuukautta vuodesta tuotanto on nolla tai lähellä sitä. Näissäkin kaksipuoleisuus kertoman mukaan parantaa hyötyä talvella heijastevaikutuksen takia, mutta sen tosiaan näkee vasta käytössä.
Hei! Jos viittaat tuohon minun taiteelliseen vapauteen pohtia mahdollisia katastrofeja, niin pahoittelut siitä. Kyllä se tiedetään ihan mittauksistakin, että Suomessa saadaan kerättyä tietty määrä energiaa auringosta vuoden aikana. Tässä projektissa on siis arvioitu tutkitun tiedon perusteella mitä sen (laskennallisen) elinkaaren aikana tullaan tuottamaan. Investoinnin hinta suhteessa tuottoon on siis peruste toteuttamiselle ja kuten videossa todetaan, se on todella hyvä verrattuna muihin energiantuotantotapoihin.
@@WICScienceChannel Nuo tiedot ovat todellakin kiinnostavia ja sen suhteellinen kannattavuus olikin yllätys! Sen takia pohdinkin tuleeko näitä kokeiluja lisää. Hanke varmasti maksaa itsensä takaisin melko varmasti. Onhan meillä läjäpäin villiä maata tai metsää, varmasti moneen paikkaan mahtuisi jokin hanke.
Talvella kun sähköä nimenomaan tarvitsee enemmän eli jopa tuplasti kesän määrästä niin silloin totta puhuen aurinkosähkön tuotanto on pääasiassa nollaa. Saadaan sellaista pientä hippua vain hyvin kapeaan aikaa jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. No entä sitten kesällä silloin kun sitten paistaa niin tilanne on se että mitä enemmän on aurinkosähköä sitä enemmän hinta painuu alas koska sähköä ei tarvita niin paljoa vaan päinvastoin se tuhoaa kaikkien energiaa myyvien tuotannon. Eli pörssikauppa menee totaalisesti sekaisin. Ja tässä tietysti on aina iso vaikutus tuulivoiman määrällä. Jos ei tuule yhtään niin silloin kesän aurinkovoima on vielä suurinpiirtein ok.
Kyllä tämä sääriippuvainen sähköntuotanto vaatii vielä paljon kehittämistä. Nyt kuitenkin on jo melko hyvin tiedossa, että tuotantokäyrät tuulesta ja auringosta tukevat toisiaan. Ehkä myllyjen kesäkäyttö jää joskus kokonaan pois aurinkovoiman lisääntyessä?
Hei! Pörssisähkön hintakäyriä katsoen yösähkö on yleensä edullisempaa. Perinteinen yösähkö ei taida tulla halvemmaksi kuin todella ahkerasti käyttämällä, koska perus- ja siirtomaksut taitavat ovat niin paljon suuremmat?
Hei. Voimaloiden rakentamisessa verrataan kustannuksia per megawatti. Se ei siis ole tietenkään sama asia kuin mitä se sähkö maksaa ulos lähtiessä. Pörssiinhän se menee ja siellä hinta voi olla mitä tahansa negatiivisesta kymmeniin sentteihin kilowattitunnilta. Jätän rajan näin alas, koska aurinkovoimaa ei tuoteta muutenkaan keskitalvella.
Uudet panelit tuottaa sähköä hyvin myös pohjolassa, mutta etelämmässä toki paremmin ja säätkin on suotuisemmat. Panelien elinikä selviää käytön aikana, jota ei oikeestaan voi määritellä pelkkänä vuosien määränä. Se, et aurinkopanelit pitäs aina varustaa akustolla, jolloin se ylituotettu energia voidaan varastoida ja siirtää verkkoon myöhemmin, tän pitäs olla pakollistakin. Suomen kantaverkko ei ole kovinkaan moerni, jolloin verkkoon ei edes "mahdu" tuotettua sähköä, kuten tuulivoiman kanssakin. Paneleilla voidaan tuottaa myös sähköä kerrostaloissa, mut kovin tyhjältä katot näyttää... Niin... auringonenergialla voidaan myös tuottaa lämpöä heijastamalla valo peileillä yhteen pisteeseen ja tällätaisi olla parempi hyötysuhde, mutta vaatii tietenkin jokaisen peilin kääntämistä :)
Kyllä! Näin se muistaakseni on ehdotettu jo vuosia sitten, että varastointi tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmän kehittämisessä. Siihenkin varmasti haetaan kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Onko se sitten kaukolämpöä kuten tässä viitattiin, akkuja tai muuta. Nuo peileillä toimivat keräimet, jotka perustuvat lämpöön ovat jossain päin maailmaa varmaan ok ratkaisu. Itse en ole varma kuinkapäin se kannattaa tehdä - auringon lämmöllä pyörittää turbiinia ja tehdä sähköä vai aurinkoenergialla tehdä suoraan sähköä ja tarvittaessa käyttää lämpövastusta kattiloiden lämmittämiseen?
@@WICScienceChannel Tekniikka kehittyy ja nämä perinteiset aurinkopanelit on käyttökelpoisi juuri suoran sähkön takia. Eräs mielnkiintoinen varastointi ideoa on painovoima akku, jossa sähköllä nostetaan painoja j sitten ne lasketaan alas, kun sähköä tarvitaan. Vievät toki tilaa ja vaativat huoltoakin :)
Hulppean iso alue. Energian kulutuksen ajankohdista veikkaisin näin MuTu:lla, että teollisuus käyttänee ns. toimistoaikaan ja kotitaloudet taas iltapäivällä ja illalla. Niinpä olisi ehkä järkevää suunnata osa aurinkokennoista länteen etelän sijaan. Kotitaloukissa tuotat kennoilla päiväsaikaan sähköä, maksat siirtomaksut ja sitten illalla ostat verkosta ja taas maksat siirtomaksut. Kotitalouksilla olisi hyvä olla akut. Ehkä tämäkin tulee mielekkäämäksi esim. poistuvien sähköautojen akkujen kierrätyksestä tai yleensä akkujen hintojen alemana. Turvesuo voi olla aika pölyinen ja pinta kuivaa. Tulipalon riski lienee suuri. Turvesuo voi olla rakenteellisesti sellainen, että voi vajota. Mutta, onhan hieno projekti - ja Suomessa!
Tuon rakennuspaikan kunnolliselle käsittelylle ei oikein jäänyt aikaa, mutta ymmärtääkseni se aiotaan pitää tilassa, jossa turve ei pääse hajoamaan ja luovuttamaan hiilidioksidia. Eli kosteana ja happamana. Isompaa kasvillisuutta ei saa paljonkaan pinnalle tulla, mutta joku perusmatto olisi hyvä estämään kuivan pinta-aineksen liikkumisen tuulen mukana?
BRA med SOLPANELER !!
100 km3 solpark är sjukt stor!
pieleen meni sähkön hinta heti kättelyssä. 30v aikana tulee melkoset huoltokulut. eikä ne paneelit kestä 30v uudenverosina.
Näinhän se on! Oma laskuni oli suora kuin jana ja siksi väärä😄 Mutta olen eri mieltä siitä, että huoltokulut eivät ole ”melkoiset ”vaan suht pienet. Itse paneelit ovat lähes huoltovapaat,mutta onhan siinä kaikki se lumien pudottelu ja roskien siivoaminen, valvonta ja käytävien pitäminen puhtaana kasvustosta, mikä ei ole ilmaista. Miten itse laskisit?
Paneelien suojaksi tulisi kehittää rullaverho.
Sillä voisi kätevästi suojata paneelit myös lumisateen ajaksi.
Ei huono idea! Paneelien suojaaminen joko mekaanisesti tai esim. kemiallisesti on varmaan tutkinnassa jo jossain päin. Täytyypä selvitellä!
Enpä olisi uskonut että Suomessa rakennettaisiin tällaisia hankkeita! Kuitenkin melko kiinnostavaa nähdä saadaanko se toimimaan tällä skaalalla meidän pimeydessä. Ei kun lisää kokeiluhankkeita Suomeen ja nähdään mikä toimii. Geotermiset voimalat ovat jo todella kiinnostavia ja käytännöllisiä joten odotellaan sitä näitä aurinkovoimaloita.
Tämä on aivan väärä periaate tehdä mitään todella suuria investointeja että katsotaanpa nyt toimiiko vai kyllä pitää olla selvä Visio jo etukäteen että onko hommassa järkeä vai ei ja tietenkin aurinkovoiman tapauksessa samoin kuin tuulivoiman voidaan heti sanoa että aivan hölmöläisen hommaa.
Kiitos kommentistasi! Ilmeisesti vain pari kuukautta vuodesta tuotanto on nolla tai lähellä sitä. Näissäkin kaksipuoleisuus kertoman mukaan parantaa hyötyä talvella heijastevaikutuksen takia, mutta sen tosiaan näkee vasta käytössä.
Hei! Jos viittaat tuohon minun taiteelliseen vapauteen pohtia mahdollisia katastrofeja, niin pahoittelut siitä. Kyllä se tiedetään ihan mittauksistakin, että Suomessa saadaan kerättyä tietty määrä energiaa auringosta vuoden aikana. Tässä projektissa on siis arvioitu tutkitun tiedon perusteella mitä sen (laskennallisen) elinkaaren aikana tullaan tuottamaan. Investoinnin hinta suhteessa tuottoon on siis peruste toteuttamiselle ja kuten videossa todetaan, se on todella hyvä verrattuna muihin energiantuotantotapoihin.
@@WICScienceChannel Nuo tiedot ovat todellakin kiinnostavia ja sen suhteellinen kannattavuus olikin yllätys! Sen takia pohdinkin tuleeko näitä kokeiluja lisää. Hanke varmasti maksaa itsensä takaisin melko varmasti. Onhan meillä läjäpäin villiä maata tai metsää, varmasti moneen paikkaan mahtuisi jokin hanke.
Talvella kun sähköä nimenomaan tarvitsee enemmän eli jopa tuplasti kesän määrästä niin silloin totta puhuen aurinkosähkön tuotanto on pääasiassa nollaa. Saadaan sellaista pientä hippua vain hyvin kapeaan aikaa jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. No entä sitten kesällä silloin kun sitten paistaa niin tilanne on se että mitä enemmän on aurinkosähköä sitä enemmän hinta painuu alas koska sähköä ei tarvita niin paljoa vaan päinvastoin se tuhoaa kaikkien energiaa myyvien tuotannon. Eli pörssikauppa menee totaalisesti sekaisin. Ja tässä tietysti on aina iso vaikutus tuulivoiman määrällä. Jos ei tuule yhtään niin silloin kesän aurinkovoima on vielä suurinpiirtein ok.
Kyllä tämä sääriippuvainen sähköntuotanto vaatii vielä paljon kehittämistä. Nyt kuitenkin on jo melko hyvin tiedossa, että tuotantokäyrät tuulesta ja auringosta tukevat toisiaan. Ehkä myllyjen kesäkäyttö jää joskus kokonaan pois aurinkovoiman lisääntyessä?
Onkohan kohta päiväsähkö halvempaa kuin yösähkö?🤔
Hei! Pörssisähkön hintakäyriä katsoen yösähkö on yleensä edullisempaa. Perinteinen yösähkö ei taida tulla halvemmaksi kuin todella ahkerasti käyttämällä, koska perus- ja siirtomaksut taitavat ovat niin paljon suuremmat?
Meneekö sähkön siirto Amerikkalaisten haltuun, sitten maksaa.
Onhan näitä siirtoverkkoja jo myyty sijoittajille. Mutta onneksi niitä on monta ja eri alueilla omiaan. Saattaa hillitä hintaan?
Puhu kilowaitn hinta
Hei. Voimaloiden rakentamisessa verrataan kustannuksia per megawatti. Se ei siis ole tietenkään sama asia kuin mitä se sähkö maksaa ulos lähtiessä. Pörssiinhän se menee ja siellä hinta voi olla mitä tahansa negatiivisesta kymmeniin sentteihin kilowattitunnilta. Jätän rajan näin alas, koska aurinkovoimaa ei tuoteta muutenkaan keskitalvella.