Ihan huikean hyvä video taas! Miten osaatkin kuvata noin tarkkaan ja kattavasti juuri sen mitä narsistiäiti on. Kiitos siitä! Nämä videot on varmasti monelle käänteentekeviä elämässä!❤ Itse narsistiäidin uhrina allekirjoitan kaiken tuon mitä kerroit. Olin uhka narsisitiäidille ja minulle piti syöttää ajatus siitä, että olen ällöttävä, tyhmä, kateellinen, vihainen, muita ikävästi kohteleva, ruma ja arvoton. Muistan ne lukemattomat kerrat kun se piru raivotessaan toisteli miten kateellinen ja huonokäytöksinen olen. Täysi vastakohta mitä oikeasti olen ja miten käyttäydyin lapsena. Tuo valehtelu ja syyllistäminen sai minut entistä enemmän varomaan sanojani etten vain koskaan sanoisi kenellekkään mitään loukkaavaa. Hurjaa väkivaltaa häpeän ja syyllisyyden tunteen kautta vaikka et ole edes syyllinen mihinkään mistä sinua syytetään. Gaslighting.. Syntymäpäiviäni ei vietetty koskaan sitten ihan muutaman vuoden ikäisen vaan jokaisena syntymäpäivääni edeltävänä iltana narsistiäiti käveli huoneeseeni ilmoittamaan, että tiedänhän minä ettei minun syntymäpäiviäni vietetä. Se surun tunne nostaa vieläkin palan kurkkuun näin aikuisena. Vanhojen tanssit narsistiäiti pyrki pilaamaan sillä, että hän ei tullut hakemaan kenraaliharjoituksista vaan jouduin kävelemään 10 km kotiin myöhään illalla. Kotiin päästyäni narsistiäidillä oli narsistinen virne naamalla ja ei sanaakaan siitä, että mistähän minä olen tulossa puolen yön aikaan kotiin kävellen. Uhrina tiesin olla sanomatta yhtään mitään, jotta säästyisin raivokohtaukselta. En saanut koskaan rahaa, että olisin voinut ostaa itselleni vaatteita vaan narsistiäiti päätti milloin lähdettiin shoppailemaan ja mitä vaatteita sain (ja se oli harvoin). En olisi koskaan uskaltanut edes kysyä rahaa omiin vaatteisiin. Näitä esimerkkejä on lukemattomia.. Kuten videolla sanoit muiden edessä narsistiäiti on mitä täydellisin äiti ja antaa tyttärelle jopa kehuja, mutta muiden lähdettyä kylmä helvetti ja vaaran tunne laskeutuu jälleen päälle. Se on osa peliä millä saadaan muut uskomaan täydelliseen äitiin ja mieleltään horjuvaan tyttäreen, joka kiittämättömyyttään ja itsekkyyttään syyttää kaikkensa tehnyttä äitiä huonoksi äidiksi. Narsistiäidin pahoinpitely aiheutti syvän ja selittämättömän surun ja vihan. Itkin lapsena jatkuvasti pahaa oloa ja vanhemmiten nuo vammat ajoivat ylisuorittamiseen ja väsymykseen. Täysipysähdys elämässä ja tiedon kerääminen narsismista ovat kääntäneet elämän suunnan aurinkoon ja iloon. Koen, että olen saanut uuden elämän ja se on todella ihanaa.🕊
3 роки тому+6
Thenightsky - huhhuh, olipa surullista luettavaa, tosi rankkoja kokemuksia. Vetää hiljaiseksi. Huhhuh uudelleen. Olet todiste siitä, että 'tieto on voimaa', sillä kun saa tuskalleen nimen ja tietää, mitä narsismi on, alkaa moni asia loksahdella elämässä kohdilleen ja saada selityksen.. Toipuminen on pitkä tie, mutta mahdollinen. Kiitos jälleen, kun jaoit tarinaasi, taatusti moni kokee, että puhut heidän suullaan! 💟
Tuttua hommaa.Minua vietiin hiihtokilpailuista toiseen,voitin kaikki kilpailut,olin eka aina.En uskaltanut hävitä. Kun lopetin hiihtämisen,en jaksanut kilpailla kahta kilpailua joka lauantai ja sunnuntai, isä heitti seinään...lähdin kotoa pois 14 vuotiaana... Kun olin noi 17 vuotias,halusin alkaa pikaluistelijaksi.Kotoa Pirkkalaan autolla olis päässyt 10 minuutissa.Piti bussilla mennä 2 tuntia yksin..sain ilmaisen Olympia valmentajan ja luistimet,pyörät jne.....kaikki piti lopettaa,ei sitä hyväksytty.Matkat veivät liian paljon aikaa ..piti koulutehtäviäkin tehdä. Koskaan ei tullut onnitteluja kun kisat voitin. Pirullista porukkaa.
En oo koskaan kuullut kenenkään puhuvan näin hyvin, ymmärtäväisesti, empaattisesti ja selkeästi näistä aiheista. Onneksi löysin tän kanavan, kiitos siitä mitä teet!
Рік тому+2
Voi kun tuntuu lämpimältä lukea kiitoksesi - toivon todellakin, että voit saada näistä pohdinnoista jotakin tärkeää reppuusi, omaan elämääsi! ♡
Kiitos näistä narsistivideoista. Olen saanut niistä paljon lohtua. Tällä hetkellä on suuri ongelma...äitini on niin paljon vahingoittanut minua elämäni aikana, että en haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä...En kertakaikkiaan pysty. Olen varmasti huono tytär jo monien silmissä, jotka eivät tiedä, mitä olen kokenut. Äiti on ulospäin herttainen ja ystävällinen. Minua kohtaan hän on kylmä ja julma. Saanko jättää äitini? Veljeni kanssa äiti tuntuu pärjäävän. Veli on äitini ykköslapsi ollut aina. Haluan antaa äidille anteeksi mutta se on kohdallani prosessi. Yhteydenpito äitiini on minulle hyvin vahingoittavaa. Äiti on jo vanha mutta en pysty häntä hoivaamaan.
Tämä aihe kosketti syvästi. Pystyn hyvin samaistumaan esimerkiksi kohtaan "kävelevä anteeksipyyntö", sillä usein löydän itseni tilanteesta, jossa luulen että olen kanssaolijoilleni vain pelkäksi haitaksi ja pahoittelen olemassaoloani.
3 роки тому+3
Annika - kiitos viestistäsi - olen todella pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaisia asioita, jotka on jättäneet todella kipeän ruhjeen sisimpään; todistetta jälleen siitä, kuinka vaarallisia narsistit ovat, kuinka kaameaa jälkeä he saavat aikaiseksi. Toivon todellakin, että Sinulla on mahdollisuuksia päästä käsittelemään näitä asioita turvallisissa olosuhteissa kuten vertaistukiryhmässä ja terapiassa. Olet todellakin arvokas, kaunis sielu, toivottavasti uskot sen - nytkin puit sanoiksi monen 'kanssaolijan' tuntoja, vertaistuki on niin💛 KIITOS!
Kiitos tästä videosta. Sain tämän videon kautta hyväksyntää tunteilleni ja kokemuksilleni. Vihdoin palaset alkavat loksahdella paikalleen, ja ymmärrän tuntemuksiani paremmin. Kiitos todella paljon
Järkyttävä video. Siis hyvä video, järkyttävä asia. En kyllä voinut olla nauramatta joillekin sun ilmaisuille, kuten ”pikemminkin seinän takana oleva ruusu, tai vielä paremmin, rikkaruoho…” Ehkä olen toipumassa, kun kykenin jo naurahtamaan. En nauranut asialle, vaan sen kauheudelle ja ilmaisun osuvuudelle. Äitinihän on toiminut just noin! Minulla oli parikymppisenä todella komea, pitkä, menestyvä poikaystävä, jolla oli kiva perhe joiden seurassa viihdyin. Äitini hoki minulle vähän väliä tällaista: ”Ei se Timo susta oikeesti tykkää. Se vaan käyttää hyväkseen… se varmasti pettää sinua… Se tukahduttaa sun luovuuden…” Tämä sai minut epäluuloiseksi ja arvatkaa, mitä se tekee suhteelle? Kun suhde sitten kariutui ja olin murheen murtama, äitini virnisti, se oli se narsistin kuuluisa vahingoniloinen virne. SE oli järkyttävämpää kuin ero poikaystävästä. Se oli niin hirveää, että olin kuolla. Se oli eka kerta, kun aloin tajuta, mitä äitini ajoi takaa, vaikkakin olihan se jo selvää niistä paskapuheista. Minua pelotti, tunsin olevani ansassa ja keskellä kauhunöytelmää - sillä minut oli ”autettu” myös taloudellisesti vanhemmistani riippuvaiseksi. Hän teki sen, siis kaihersi suhdettani, tahallaan. Eikä ole koskaan katunut. Ja arvatkaa, miten ilkeästi hän kohteli poiikaystävääni ja jopa hänen äitiään (isä oli kuollut kun poikaystäväni oli pieni) ja pinhuusussa oleva isäni ei sano mitään tai oli itsekin mustasukkainen. Se oli kauheaa! No, enpä siitä mitään ottanut opikseni, koitin yhä jatkossa esittää hyvän perheen näytelmää. 80-luvulla ei kukaan narsismista puhunutkaan, luulin, että olin ainoa, jolla on tuollainen perhe. Sitäpaitsi, meillähän oli esimerkillinen perhe, niinhän minulle äitini hoki. Niin älyttömän hieno perhe, ettei kenelläkään muulla! Sain maksaa tietämättömyydestä i kauhean hinnan: sain aikoinaan tyttären, tietenkin yksinhuoltajana, kuinkas muuten. Sain iloita hänen seurastaan, kun hän oli lapsi, mutta kyllä se äitini onnistui heikkona hetkenä (sekä tyttärelläni että itselläni oli elämänkriisi meneillään, heikko tilanne) iskemään kyntensä tähänkin ihmissuhteeseeni ja rikkomaan sen - isäni avustuksella. Miksi? Olin muuttanut ulkomaille aloittaakseni OMAN elämän, vaihtaaksenivammattia ja niin pois päin. Sehän ei sovi: minun kuuluu istua yksin kotona eikö tehdä mitään omaehtoista. No, tarina on pitkä, sisältää masennusta ynnä muuta sotkua, mutta tarina ei ole vielä lopussa. Nyt tiedän. Ja jonain päivänä fiksu tyttärenikin tietää ja oivaltaa, uskon niin. Hänen erittäin heikkoa hetkeään, kuten omaanikin, käytettiin hyväksi, häntä kostovälineenä siitä, että olin kehdannut ottaa hatkat ja muuttaa ulkomaille ja kenties siitäkin, että siihen asti tyttäreni ja minun välit olivat olleet läheiset - mitä äitini ei ikinä kokenut kanssani ja takuulla on ollut siitä umpikateellinen, se on kyllä ilmennyt lievempänä muulloinkin. Toivon hartaasti, että tyttäreni selviää heidän käsittelystään. Itse suren suti, että ikinä koskaan annoin hänet niin usein isovanhempiensa käsiin (siis hoitoon loma-aikoina) ja he todella omivat hänet, käytännössä mitätöivät äitiyteni. Olen taistellut siitä roolista koko ajan. Mutta minä ajattelin, että lapsella on oikeus isovanhempiinsa. Hehe. Sen oikeuden he kyllä ottivat! Mutta, oli miten oli, jos en olisi niin tehnyt, tulos voisi olla sama, kun tyttäreni vihaisi minua siksi, ettei olisi tuntenut isovanhempiaan! Tein miten päin vain, huono homma. Aika näyttää, miten käy. Äitini on ehkä salakavalampi kuin olen edes tajunnut. Kaikkein hirveintä on se, että tyttäreni on kärsinyt tästä kaikesta. Hän on kärsinyt siitä, etten tile toimeen äitini kanssa, hän on kärsinyt isoäitinsä jutuista (ties mitä hän on saanut kuulla, kun en ole ollut paikalla) ja hän on tietenkin kärsinyt minun kärsimyksestäni. On karseaa tietää, että itse on painiskellut tällaisten juttujen kanssa, halusin todellakin tyttärelleni onnellisemman nuoruuden kuin itselläni oli - ja tässä tulos, täysi epäonnistuminen asiassa, jota halusin kaikkein eniten. Ja tästähän se äitini nauttii. En kyllä enää oke yhteydessä. Ne ilmeisesti pitää tytärtäni eräänlaisena panttivankina, että koska minä en ota heihin yhteyttä, niin ei sitten tyttärenikään minuun. Saat tyttäresi, jos otat yhteyttä (jotta saadaan niitata sut lyttyyn taas) - sellainen tunne minulla tästä on.
Kiitos! Olipa vahva kokemus kuunnella tämän videon aihe. Kuuntelin pätkissä, tuli niin iholle. Oli hyvä kuulla toisen sanomana näitä niin kipeitä ja syviä kokemuksia. Kiitos näistä videoista. Jatketaan pienin askelin kohti vapautta ja elämän iloa. Matkalla riisutaan masennuksen painavaa manttelia ja puhdistetaan savesta raskaita jalkineita. Jaksetaan jatkaa matkaa. ❣️🙏☀️
3 роки тому+5
Pimma Dahlman - kiitos viestistäsi - olen pahoillani, jos olet joutunut kokemaan näitä kuvioita, joista puhuminen videoilla ei ole kivaa puuhaa, mutta näistäkin tarvitaan keskustelua.. Iloitsen siitä, että sanoissasi on vahva näköalojen tunnelma; rohkaisuna meille kaikille - KIITOS siis! Jaksetaan! 💛
Vau! Olipa taas hyvä paketti todellista asiaa! Olen koko ikäni kantanut näitä vammoja ja ihmetellyt, kun voimavarani ikään kuin "vuotavat" hukkaan. Olen monella tapaa luova ja voin hyvin tänä päivänä sanoa, jopa lahjakas vaikka lapsuudessa sain äidin taholta kuulla monenlaista alas painamista ja mitätöintiä. Olen silti pystynyt harrastamaan ja kokemaan onnistumiseniloa. On vaatinut kymmeniä vuosia eheytymistä ja työstämistä. Kirjahyllystäni löytyy metrin mitalta hyviä sielunhoito/eheytymiskirjallisuutta.😅 Sisareni kanssa olemme voineet purkaa tuntojamme lapsuudestamme ja ihmetellä, kuinka äiti on voinut sanoa sellaista lapselleen tai lasten kuullen. Hänkin oman traumasiteensä tuote. Tänä päivänä, kun olen jo eläkkeelle siirtynyt, olen miettinyt, että pitääkö tässä alkaa kirjoittamaan omaelämänkerta, kun alkaa näyttämään vahvasti "selviytymistarinalta" koko elämä. Veikko Lavi lauloi aikanaan "Jokainen ihminen on laulun arvoinen" . Ajattelen, että myös kertomisen arvoinen. En olisi näin terve kahden narsistisen persoonan jyräämisen jälkeen, ellen olisi löytänyt Jeesusta elämääni turvaksi ja tueksi ja saanut kokea sitä valtavaa rakkautta ja hyväksyntää. Niin ja ymmärsin, että yksikään ihminen ei synny tänne vahinkona vaan tiettyä tarkoitusta varten ja tämä kaikki luo pohjan elämälle. Ei enää syyttämistä, mitätöintiä, alistamista, nöyryyttämistä. Vaan saat kokea, että olet rakastamisen arvoinen, ihan hyvä tyyppi! Äitini sanoi usein: " silloin sinä menit pilalle, kun aloit seurustelemaan". = Kun minulle kasvoi murrosiässä oma tahto ja halusin suunnitella omaa elämääni ja jouduin repaisemaan itseni irti siitä äidin pihtiotteesta. Hän olisi halunnut minun elävän häntä varten, jääväni tilaa hoitamaan ja häntä nk.kiltti lapsi olisi pitänyt tehdä, hänen mieliksi. Tein kuitenkin päätöksen elää omaa elämääni. Sain kyllä maistaa nahoissani monia letkautuksia siitä valinnasta. Hän osasi aina lyödä lyötyä, mutta myötätuntoa hänestä ei löytynyt. Ääneen hän joskus säälitteli minua, mutta sen hän teki osoittaakseen, että hän itse on kaikesta huolimatta selviytynyt paremmin elämästä. Mutta... lopputuloksena on kuitenkin käteen jäänyt vaiherikas elämä ja upeita kokemuksia siitä miten elämä kuitenkin kantaa. Jeesus sanoi: " Minä olen tie, totuus ja elämä". Siksi se kantaa❣️ Minun lempi lausahdus on kaikkien hässäköitten keskellä: " kyllä me tästä selvitään!"Siunausta sinunkin elämääsi❣️
Рік тому+1
🌿 Lämmin, lämmin, lämmin kiitos ajatuksistasi Saara ja kokemustesi jakamisesta; todistusvoima on vahva! Siu Sinullekin! 🌿 >> Näitä asioita pohdin itsekin apauttia puolitoista vuotta sitten kotisivuillani: www.narsistivsmina.com/voimaa-uskosta/
Huh, huh! Mikä herätys. Äiti on ollut jo vuosikymmeniä haudassa. En koskaan tajunnut miksi lapsuudenkodissa oli niin outo ilmapiiri vs. poikaystävän kodissa syötiin, puhuttiin ja naurettiin yhdessä. Nyt jo ikäihmisenä on käynnissä suruprosessi kuinka elämäni parhaat vuodet menivät narsistimagneettina. Molemmat exät ovat omien valintojensa seurauksena mullan alla. Sattumalta Kirsin videot tulivat eteeni ja alkoi prosessointi - valintojeni syitä ja seurauksia. Näistä on todella apua. Kynä sauhuaa, kun kirjoitan asioita ulos itsestäni. Olen myös ottanut yhteyttä asiantuntijaan, että vielä voisin saada ns. normaalin vanhuuden. Sydämelliset kiitokset Kirsi avustasi.❤
Katriina - aivan, mikä on narsismin lähde, miksi omatunto jäi kehittymättä, miksi äiti ei osaa rakastaa, miksi äiti aiheuttaa kärsimystä..? ◆ Narsismin synty ei ole ihan simppeli asia, mutta asiaa tutkineet ovat kertoneet, että nykytiedon valossa osuutta olisi jopa perimällä ja 'synnynnäisellä temperamentilla' - yhdistettynä olosuhteisiin. ◆ Se ei edellytä, että äidin lapsuusperheessä olisi ollut narsistia, vaan jostain muusta vaikuttimesta johtuen lapsi ei saa työkaluja kohdata omaa epätäydellisyyttään eli ei pääse kokemaan olevansa arvokas ja rakastettu sellaisenaan, vaan joutuu turvautumaan itseään puolustaakseen todella suruisaan keinoon: uskomaan illuusioon itsestään ylivertaisena, mikä tuo mukanaan 'oikeuden kaikkeen' - siksi omaatuntoakaan ei kehity. ◆ Narsistiäitikin on jonkin uhri siis hänkin, hänellä on trauma, jonka hän laittaa kiertoon, koska itsellä ei sen kohtaamiseen ole elementtejä; projisointi eli omien heikkouksien heijastaminen muihin tuo narsistille tilaisuuden halveksia muita vieläkin enemmän. ◆ Narsistin äidin ja isän kannalta on kuitenkin vaarallista esittää asiaa äitiä ja isää syyllistäen, sillä haastavia olosuhteita, tunnelukkoja, keskeneräisyyttä on kaikilla, eikä narsismi vaadi kehittyäkseen kokemusta RÄIKEÄSTÄ hylkäämisestä, vaan syystä tai toisesta syntyneestä tunnetason yksin jäämisestä. Etenkin, jos/kun perimä madaltaa riskiä omaksua 'omatunnottomuus', ei olosuhteiden tarvitse välttämättä olla näyttävästi kaltoinkohtelevaa. Toinen samoissa oloissa kasvanut lapsi voi nimittäin kehittyä ilman tätä vaurioita ja sen ilmentymää. ◆ Videoillani tarkoitus on antaa vertaistukea ennen kaikkea narsistien uhreille, siksi 'teksti on tiukkaa' - myös senkin vuoksi, että uhri ja lähipiiri herää ymmärtämään, että narsistien aiheuttamat vauriot ovat vakavia, niille on nimi, niille on juuret. Uhrilla on usein taipumusta rationalisoida kokemuksensa narsistivanhemman eduksi ja etsiä syytä itsestään, kuinkas muutenkaan. Siksi 'roolini' videoillani on rankka, mutta haluan sanoa tabuasioitakin ääneen ja toivon mukaan stimuloida keskustelua. ◆ Mutta ns. kollektiivisesti ajateltuna on surullista, äärimmäisen surullista, että narsismi sairastuttaa ihmisen, ja hän on sen vankina aina, koska ei kykene sitä kohtaamaan. Narsisti ei koe olevansa tällaisen sympatian, avun ja/tai parantumisen tarpeessa, siksi asian käsitteleminen kanavallani sillä ajatuksella ei palvelisi heitä, jotka koetan tavoittaa ja heitä jollain tapaa auttaa. ◆ KIITOS, kun kommentoit, pyöräytti käyntiin ajatusrattaat, että kuinka tätä narsismin syntyä voisi käsitellä, jotta auttaisi uhria ja uhrien läheisiä. Olen tätä teemaa kauan kaavaillut, jo senkin vuoksi, että emme fiksoidu vihaamaan, mikä ei ole pyrkimykseni, vaan käsittämään, jopa ymmärtämään - sillä sitäkin kautta voi itse vapautua narsistin pahoinpitelyn vaurioista, kun voi katsoa tilannetta isommassa kuvassa. Ei ole silti mielestäni kohtuullista 'vaatia' uhrilta sympatiaa/empatiaa omaa pahoinpitelijäänsä kohtaan, mutta t i e d o n valossa katkeruus voi hellittää, mikä on äärimmäisen tärkeää. Siinä yksi selitys sille, miksi 'Tieto on voimaa' on voimallinen ajatus. ◆ Mitäpä nämä aatokset Sinusssa herättivät?
Luin uudemman kerran vastauksesi. Narsismia on monissa yhteiskuntaluokissa, erilaisissa ihmissuhteissa. Ehkä voisit pohtia niitäkin seuraavaksi? ❤
3 роки тому+1
@@katriinatemonen - taivaan tosi, narsisteja on kaikkialla ja kaikissa asiayhteyksissä - ilman muuta tämäkin näkökulma olisi mielenkiintoista pohtia - katsotaan siis;)
Now I stop writing...my text changes.All your videos are good...I will watched all of them.Closest for me are wounded covert narsist vitun martyr...toxid mother. SHE is not only narsist in my life but first one and long lasted...if she would be someone else I would not tolorate it like this...single mother having 1 kid...me...yippikayjey...
Se että pyydän jatkuvasti anteeksi vaikka ei tarvitsisi näyttää miten lapsuus trauma tulee tosta anteeksi pyynnöstä... luoja varjele puolisoo kenties muita ihmisiä ketä kohtaan elämässä muutenkin. Nämä tunteet tulee räjähdyksenä esille jopa olin jossain vaiheessa saanut tarpeekseni tästä kaikesta bulshittistä. Valitettavasti joudun silti olla tekemisissä koska oma äiti tässä kulttuurissa😊
Freelance-yleistoimittaja kuvaa varmaan parhaiten, nyt keskittynyt tähän kokemusasiantuntijakuvioon - hyödynnän siinä sivussa toimittajaosaamista tiedon hankinnassa, kombinaatiota siis:)
Kun nyt minusta taitaa tuntua että olen narsisti äiti niin neuvotko minua itsariin? Minun aikuinen poikani hylkäsi minut. Sanoi " älä ota yhteyttä milloinkaan ja tapa itsesi. Tapanko nyt? Olenko hyljätty narsisti äiti?
Ihan huikean hyvä video taas! Miten osaatkin kuvata noin tarkkaan ja kattavasti juuri sen mitä narsistiäiti on. Kiitos siitä! Nämä videot on varmasti monelle käänteentekeviä elämässä!❤ Itse narsistiäidin uhrina allekirjoitan kaiken tuon mitä kerroit. Olin uhka narsisitiäidille ja minulle piti syöttää ajatus siitä, että olen ällöttävä, tyhmä, kateellinen, vihainen, muita ikävästi kohteleva, ruma ja arvoton. Muistan ne lukemattomat kerrat kun se piru raivotessaan toisteli miten kateellinen ja huonokäytöksinen olen. Täysi vastakohta mitä oikeasti olen ja miten käyttäydyin lapsena. Tuo valehtelu ja syyllistäminen sai minut entistä enemmän varomaan sanojani etten vain koskaan sanoisi kenellekkään mitään loukkaavaa. Hurjaa väkivaltaa häpeän ja syyllisyyden tunteen kautta vaikka et ole edes syyllinen mihinkään mistä sinua syytetään. Gaslighting.. Syntymäpäiviäni ei vietetty koskaan sitten ihan muutaman vuoden ikäisen vaan jokaisena syntymäpäivääni edeltävänä iltana narsistiäiti käveli huoneeseeni ilmoittamaan, että tiedänhän minä ettei minun syntymäpäiviäni vietetä. Se surun tunne nostaa vieläkin palan kurkkuun näin aikuisena. Vanhojen tanssit narsistiäiti pyrki pilaamaan sillä, että hän ei tullut hakemaan kenraaliharjoituksista vaan jouduin kävelemään 10 km kotiin myöhään illalla. Kotiin päästyäni narsistiäidillä oli narsistinen virne naamalla ja ei sanaakaan siitä, että mistähän minä olen tulossa puolen yön aikaan kotiin kävellen. Uhrina tiesin olla sanomatta yhtään mitään, jotta säästyisin raivokohtaukselta. En saanut koskaan rahaa, että olisin voinut ostaa itselleni vaatteita vaan narsistiäiti päätti milloin lähdettiin shoppailemaan ja mitä vaatteita sain (ja se oli harvoin). En olisi koskaan uskaltanut edes kysyä rahaa omiin vaatteisiin. Näitä esimerkkejä on lukemattomia.. Kuten videolla sanoit muiden edessä narsistiäiti on mitä täydellisin äiti ja antaa tyttärelle jopa kehuja, mutta muiden lähdettyä kylmä helvetti ja vaaran tunne laskeutuu jälleen päälle. Se on osa peliä millä saadaan muut uskomaan täydelliseen äitiin ja mieleltään horjuvaan tyttäreen, joka kiittämättömyyttään ja itsekkyyttään syyttää kaikkensa tehnyttä äitiä huonoksi äidiksi. Narsistiäidin pahoinpitely aiheutti syvän ja selittämättömän surun ja vihan. Itkin lapsena jatkuvasti pahaa oloa ja vanhemmiten nuo vammat ajoivat ylisuorittamiseen ja väsymykseen. Täysipysähdys elämässä ja tiedon kerääminen narsismista ovat kääntäneet elämän suunnan aurinkoon ja iloon. Koen, että olen saanut uuden elämän ja se on todella ihanaa.🕊
Thenightsky - huhhuh, olipa surullista luettavaa, tosi rankkoja kokemuksia. Vetää hiljaiseksi. Huhhuh uudelleen. Olet todiste siitä, että 'tieto on voimaa', sillä kun saa tuskalleen nimen ja tietää, mitä narsismi on, alkaa moni asia loksahdella elämässä kohdilleen ja saada selityksen.. Toipuminen on pitkä tie, mutta mahdollinen. Kiitos jälleen, kun jaoit tarinaasi, taatusti moni kokee, että puhut heidän suullaan! 💟
Tuttua hommaa.Minua vietiin hiihtokilpailuista toiseen,voitin kaikki kilpailut,olin eka aina.En uskaltanut hävitä. Kun lopetin hiihtämisen,en jaksanut kilpailla kahta kilpailua joka lauantai ja sunnuntai, isä heitti seinään...lähdin kotoa pois 14 vuotiaana...
Kun olin noi 17 vuotias,halusin alkaa pikaluistelijaksi.Kotoa Pirkkalaan autolla olis päässyt 10 minuutissa.Piti bussilla mennä 2 tuntia yksin..sain ilmaisen Olympia valmentajan ja luistimet,pyörät jne.....kaikki piti lopettaa,ei sitä hyväksytty.Matkat veivät liian paljon aikaa ..piti koulutehtäviäkin tehdä.
Koskaan ei tullut onnitteluja kun kisat voitin.
Pirullista porukkaa.
❤ täältä tulee vertaistukea😢
En oo koskaan kuullut kenenkään puhuvan näin hyvin, ymmärtäväisesti, empaattisesti ja selkeästi näistä aiheista. Onneksi löysin tän kanavan, kiitos siitä mitä teet!
Voi kun tuntuu lämpimältä lukea kiitoksesi - toivon todellakin, että voit saada näistä pohdinnoista jotakin tärkeää reppuusi, omaan elämääsi! ♡
Kiitos näistä narsistivideoista. Olen saanut niistä paljon lohtua. Tällä hetkellä on suuri ongelma...äitini on niin paljon vahingoittanut minua elämäni aikana, että en haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä...En kertakaikkiaan pysty. Olen varmasti huono tytär jo monien silmissä, jotka eivät tiedä, mitä olen kokenut. Äiti on ulospäin herttainen ja ystävällinen. Minua kohtaan hän on kylmä ja julma. Saanko jättää äitini? Veljeni kanssa äiti tuntuu pärjäävän. Veli on äitini ykköslapsi ollut aina. Haluan antaa äidille anteeksi mutta se on kohdallani prosessi. Yhteydenpito äitiini on minulle hyvin vahingoittavaa. Äiti on jo vanha mutta en pysty häntä hoivaamaan.
Tämä aihe kosketti syvästi. Pystyn hyvin samaistumaan esimerkiksi kohtaan "kävelevä anteeksipyyntö", sillä usein löydän itseni tilanteesta, jossa luulen että olen kanssaolijoilleni vain pelkäksi haitaksi ja pahoittelen olemassaoloani.
Annika - kiitos viestistäsi - olen todella pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaisia asioita, jotka on jättäneet todella kipeän ruhjeen sisimpään; todistetta jälleen siitä, kuinka vaarallisia narsistit ovat, kuinka kaameaa jälkeä he saavat aikaiseksi. Toivon todellakin, että Sinulla on mahdollisuuksia päästä käsittelemään näitä asioita turvallisissa olosuhteissa kuten vertaistukiryhmässä ja terapiassa. Olet todellakin arvokas, kaunis sielu, toivottavasti uskot sen - nytkin puit sanoiksi monen 'kanssaolijan' tuntoja, vertaistuki on niin💛 KIITOS!
@ Kiitos.
Juu sama täällä......minä olen ainaskin maailman ihmeellisen tyttö kun itse synnytin itseni! Ei ois pitänyt synnyttää itseäni! Onneksi en asu maassa!
@@vuokkorusso2841
HardCore-määritelmänne, joka pätee yhtälailla minuun :
minä myös
erehdyin synnyttämään itse itseni 😔 .
Ihanaa, että olet ja jaat näitä ❤
🥰
Kiitos tästä videosta. Sain tämän videon kautta hyväksyntää tunteilleni ja kokemuksilleni. Vihdoin palaset alkavat loksahdella paikalleen, ja ymmärrän tuntemuksiani paremmin. Kiitos todella paljon
💗💗💗
Järkyttävä video. Siis hyvä video, järkyttävä asia. En kyllä voinut olla nauramatta joillekin sun ilmaisuille, kuten ”pikemminkin seinän takana oleva ruusu, tai vielä paremmin, rikkaruoho…”
Ehkä olen toipumassa, kun kykenin jo naurahtamaan. En nauranut asialle, vaan sen kauheudelle ja ilmaisun osuvuudelle.
Äitinihän on toiminut just noin! Minulla oli parikymppisenä todella komea, pitkä, menestyvä poikaystävä, jolla oli kiva perhe joiden seurassa viihdyin. Äitini hoki minulle vähän väliä tällaista: ”Ei se Timo susta oikeesti tykkää. Se vaan käyttää hyväkseen… se varmasti pettää sinua… Se tukahduttaa sun luovuuden…”
Tämä sai minut epäluuloiseksi ja arvatkaa, mitä se tekee suhteelle? Kun suhde sitten kariutui ja olin murheen murtama, äitini virnisti, se oli se narsistin kuuluisa vahingoniloinen virne. SE oli järkyttävämpää kuin ero poikaystävästä. Se oli niin hirveää, että olin kuolla. Se oli eka kerta, kun aloin tajuta, mitä äitini ajoi takaa, vaikkakin olihan se jo selvää niistä paskapuheista. Minua pelotti, tunsin olevani ansassa ja keskellä kauhunöytelmää - sillä minut oli ”autettu” myös taloudellisesti vanhemmistani riippuvaiseksi.
Hän teki sen, siis kaihersi suhdettani, tahallaan. Eikä ole koskaan katunut. Ja arvatkaa, miten ilkeästi hän kohteli poiikaystävääni ja jopa hänen äitiään (isä oli kuollut kun poikaystäväni oli pieni) ja pinhuusussa oleva isäni ei sano mitään tai oli itsekin mustasukkainen. Se oli kauheaa! No, enpä siitä mitään ottanut opikseni, koitin yhä jatkossa esittää hyvän perheen näytelmää. 80-luvulla ei kukaan narsismista puhunutkaan, luulin, että olin ainoa, jolla on tuollainen perhe. Sitäpaitsi, meillähän oli esimerkillinen perhe, niinhän minulle äitini hoki. Niin älyttömän hieno perhe, ettei kenelläkään muulla!
Sain maksaa tietämättömyydestä i kauhean hinnan: sain aikoinaan tyttären, tietenkin yksinhuoltajana, kuinkas muuten. Sain iloita hänen seurastaan, kun hän oli lapsi, mutta kyllä se äitini onnistui heikkona hetkenä (sekä tyttärelläni että itselläni oli elämänkriisi meneillään, heikko tilanne) iskemään kyntensä tähänkin ihmissuhteeseeni ja rikkomaan sen - isäni avustuksella. Miksi? Olin muuttanut ulkomaille aloittaakseni OMAN elämän, vaihtaaksenivammattia ja niin pois päin. Sehän ei sovi: minun kuuluu istua yksin kotona eikö tehdä mitään omaehtoista.
No, tarina on pitkä, sisältää masennusta ynnä muuta sotkua, mutta tarina ei ole vielä lopussa. Nyt tiedän. Ja jonain päivänä fiksu tyttärenikin tietää ja oivaltaa, uskon niin. Hänen erittäin heikkoa hetkeään, kuten omaanikin, käytettiin hyväksi, häntä kostovälineenä siitä, että olin kehdannut ottaa hatkat ja muuttaa ulkomaille ja kenties siitäkin, että siihen asti tyttäreni ja minun välit olivat olleet läheiset - mitä äitini ei ikinä kokenut kanssani ja takuulla on ollut siitä umpikateellinen, se on kyllä ilmennyt lievempänä muulloinkin. Toivon hartaasti, että tyttäreni selviää heidän käsittelystään.
Itse suren suti, että ikinä koskaan annoin hänet niin usein isovanhempiensa käsiin (siis hoitoon loma-aikoina) ja he todella omivat hänet, käytännössä mitätöivät äitiyteni. Olen taistellut siitä roolista koko ajan.
Mutta minä ajattelin, että lapsella on oikeus isovanhempiinsa. Hehe. Sen oikeuden he kyllä ottivat! Mutta, oli miten oli, jos en olisi niin tehnyt, tulos voisi olla sama, kun tyttäreni vihaisi minua siksi, ettei olisi tuntenut isovanhempiaan! Tein miten päin vain, huono homma. Aika näyttää, miten käy.
Äitini on ehkä salakavalampi kuin olen edes tajunnut. Kaikkein hirveintä on se, että tyttäreni on kärsinyt tästä kaikesta. Hän on kärsinyt siitä, etten tile toimeen äitini kanssa, hän on kärsinyt isoäitinsä jutuista (ties mitä hän on saanut kuulla, kun en ole ollut paikalla) ja hän on tietenkin kärsinyt minun kärsimyksestäni. On karseaa tietää, että itse on painiskellut tällaisten juttujen kanssa, halusin todellakin tyttärelleni onnellisemman nuoruuden kuin itselläni oli - ja tässä tulos, täysi epäonnistuminen asiassa, jota halusin kaikkein eniten. Ja tästähän se äitini nauttii.
En kyllä enää oke yhteydessä. Ne ilmeisesti pitää tytärtäni eräänlaisena panttivankina, että koska minä en ota heihin yhteyttä, niin ei sitten tyttärenikään minuun. Saat tyttäresi, jos otat yhteyttä (jotta saadaan niitata sut lyttyyn taas) - sellainen tunne minulla tästä on.
Sulla on kyl hienot silmät :) kiitos infopaketista
Kiitos! Olipa vahva kokemus kuunnella tämän videon aihe. Kuuntelin pätkissä, tuli niin iholle. Oli hyvä kuulla toisen sanomana näitä niin kipeitä ja syviä kokemuksia.
Kiitos näistä videoista.
Jatketaan pienin askelin kohti vapautta ja elämän iloa. Matkalla riisutaan masennuksen painavaa manttelia ja puhdistetaan savesta raskaita jalkineita. Jaksetaan jatkaa matkaa. ❣️🙏☀️
Pimma Dahlman - kiitos viestistäsi - olen pahoillani, jos olet joutunut kokemaan näitä kuvioita, joista puhuminen videoilla ei ole kivaa puuhaa, mutta näistäkin tarvitaan keskustelua.. Iloitsen siitä, että sanoissasi on vahva näköalojen tunnelma; rohkaisuna meille kaikille - KIITOS siis! Jaksetaan! 💛
Kyllä mä Jumalaa kiitän sinusta, tätä ei kukaan toinen ole ymmärtänyt tai uskonut voivan olla totta.
🙏❤️
Vau! Olipa taas hyvä paketti todellista asiaa! Olen koko ikäni kantanut näitä vammoja ja ihmetellyt, kun voimavarani ikään kuin "vuotavat" hukkaan. Olen monella tapaa luova ja voin hyvin tänä päivänä sanoa, jopa lahjakas vaikka lapsuudessa sain äidin taholta kuulla monenlaista alas painamista ja mitätöintiä. Olen silti pystynyt harrastamaan ja kokemaan onnistumiseniloa. On vaatinut kymmeniä vuosia eheytymistä ja työstämistä. Kirjahyllystäni löytyy metrin mitalta hyviä sielunhoito/eheytymiskirjallisuutta.😅 Sisareni kanssa olemme voineet purkaa tuntojamme lapsuudestamme ja ihmetellä, kuinka äiti on voinut sanoa sellaista lapselleen tai lasten kuullen. Hänkin oman traumasiteensä tuote. Tänä päivänä, kun olen jo eläkkeelle siirtynyt, olen miettinyt, että pitääkö tässä alkaa kirjoittamaan omaelämänkerta, kun alkaa näyttämään vahvasti "selviytymistarinalta" koko elämä. Veikko Lavi lauloi aikanaan "Jokainen ihminen on laulun arvoinen" . Ajattelen, että myös kertomisen arvoinen. En olisi näin terve kahden narsistisen persoonan jyräämisen jälkeen, ellen olisi löytänyt Jeesusta elämääni turvaksi ja tueksi ja saanut kokea sitä valtavaa rakkautta ja hyväksyntää. Niin ja ymmärsin, että yksikään ihminen ei synny tänne vahinkona vaan tiettyä tarkoitusta varten ja tämä kaikki luo pohjan elämälle. Ei enää syyttämistä, mitätöintiä, alistamista, nöyryyttämistä. Vaan saat kokea, että olet rakastamisen arvoinen, ihan hyvä tyyppi! Äitini sanoi usein: " silloin sinä menit pilalle, kun aloit seurustelemaan". = Kun minulle kasvoi murrosiässä oma tahto ja halusin suunnitella omaa elämääni ja jouduin repaisemaan itseni irti siitä äidin pihtiotteesta. Hän olisi halunnut minun elävän häntä varten, jääväni tilaa hoitamaan ja häntä nk.kiltti lapsi olisi pitänyt tehdä, hänen mieliksi. Tein kuitenkin päätöksen elää omaa elämääni. Sain kyllä maistaa nahoissani monia letkautuksia siitä valinnasta. Hän osasi aina lyödä lyötyä, mutta myötätuntoa hänestä ei löytynyt. Ääneen hän joskus säälitteli minua, mutta sen hän teki osoittaakseen, että hän itse on kaikesta huolimatta selviytynyt paremmin elämästä. Mutta... lopputuloksena on kuitenkin käteen jäänyt vaiherikas elämä ja upeita kokemuksia siitä miten elämä kuitenkin kantaa. Jeesus sanoi: " Minä olen tie, totuus ja elämä". Siksi se kantaa❣️ Minun lempi lausahdus on kaikkien hässäköitten keskellä: " kyllä me tästä selvitään!"Siunausta sinunkin elämääsi❣️
🌿 Lämmin, lämmin, lämmin kiitos ajatuksistasi Saara ja kokemustesi jakamisesta; todistusvoima on vahva! Siu Sinullekin! 🌿
>> Näitä asioita pohdin itsekin apauttia puolitoista vuotta sitten kotisivuillani: www.narsistivsmina.com/voimaa-uskosta/
Huh, huh! Mikä herätys.
Äiti on ollut jo vuosikymmeniä haudassa. En koskaan tajunnut miksi lapsuudenkodissa oli niin outo ilmapiiri vs. poikaystävän kodissa syötiin, puhuttiin ja naurettiin yhdessä.
Nyt jo ikäihmisenä on käynnissä suruprosessi kuinka elämäni parhaat vuodet menivät narsistimagneettina. Molemmat exät ovat omien valintojensa seurauksena mullan alla.
Sattumalta Kirsin videot tulivat eteeni ja alkoi prosessointi - valintojeni syitä ja seurauksia. Näistä on todella apua. Kynä sauhuaa, kun kirjoitan asioita ulos itsestäni. Olen myös ottanut yhteyttä asiantuntijaan, että vielä voisin saada ns. normaalin vanhuuden.
Sydämelliset kiitokset Kirsi avustasi.❤
💯💯 näin on!
💜
🔴 Löydät minut myös FACEBOOKISTA: facebook.com/narsistivsmina
Herää kysymys mikä/kuka äitiä vaurioitti?
Tiukkaa tekstiä.
Äiti&tytär
kusipää voi olla ihan luonnostaan.
Katriina - aivan, mikä on narsismin lähde, miksi omatunto jäi kehittymättä, miksi äiti ei osaa rakastaa, miksi äiti aiheuttaa kärsimystä..?
◆ Narsismin synty ei ole ihan simppeli asia, mutta asiaa tutkineet ovat kertoneet, että nykytiedon valossa osuutta olisi jopa perimällä ja 'synnynnäisellä temperamentilla' - yhdistettynä olosuhteisiin.
◆ Se ei edellytä, että äidin lapsuusperheessä olisi ollut narsistia, vaan jostain muusta vaikuttimesta johtuen lapsi ei saa työkaluja kohdata omaa epätäydellisyyttään eli ei pääse kokemaan olevansa arvokas ja rakastettu sellaisenaan, vaan joutuu turvautumaan itseään puolustaakseen todella suruisaan keinoon: uskomaan illuusioon itsestään ylivertaisena, mikä tuo mukanaan 'oikeuden kaikkeen' - siksi omaatuntoakaan ei kehity.
◆ Narsistiäitikin on jonkin uhri siis hänkin, hänellä on trauma, jonka hän laittaa kiertoon, koska itsellä ei sen kohtaamiseen ole elementtejä; projisointi eli omien heikkouksien heijastaminen muihin tuo narsistille tilaisuuden halveksia muita vieläkin enemmän.
◆ Narsistin äidin ja isän kannalta on kuitenkin vaarallista esittää asiaa äitiä ja isää syyllistäen, sillä haastavia olosuhteita, tunnelukkoja, keskeneräisyyttä on kaikilla, eikä narsismi vaadi kehittyäkseen kokemusta RÄIKEÄSTÄ hylkäämisestä, vaan syystä tai toisesta syntyneestä tunnetason yksin jäämisestä. Etenkin, jos/kun perimä madaltaa riskiä omaksua 'omatunnottomuus', ei olosuhteiden tarvitse välttämättä olla näyttävästi kaltoinkohtelevaa. Toinen samoissa oloissa kasvanut lapsi voi nimittäin kehittyä ilman tätä vaurioita ja sen ilmentymää.
◆ Videoillani tarkoitus on antaa vertaistukea ennen kaikkea narsistien uhreille, siksi 'teksti on tiukkaa' - myös senkin vuoksi, että uhri ja lähipiiri herää ymmärtämään, että narsistien aiheuttamat vauriot ovat vakavia, niille on nimi, niille on juuret. Uhrilla on usein taipumusta rationalisoida kokemuksensa narsistivanhemman eduksi ja etsiä syytä itsestään, kuinkas muutenkaan. Siksi 'roolini' videoillani on rankka, mutta haluan sanoa tabuasioitakin ääneen ja toivon mukaan stimuloida keskustelua.
◆ Mutta ns. kollektiivisesti ajateltuna on surullista, äärimmäisen surullista, että narsismi sairastuttaa ihmisen, ja hän on sen vankina aina, koska ei kykene sitä kohtaamaan. Narsisti ei koe olevansa tällaisen sympatian, avun ja/tai parantumisen tarpeessa, siksi asian käsitteleminen kanavallani sillä ajatuksella ei palvelisi heitä, jotka koetan tavoittaa ja heitä jollain tapaa auttaa.
◆ KIITOS, kun kommentoit, pyöräytti käyntiin ajatusrattaat, että kuinka tätä narsismin syntyä voisi käsitellä, jotta auttaisi uhria ja uhrien läheisiä. Olen tätä teemaa kauan kaavaillut, jo senkin vuoksi, että emme fiksoidu vihaamaan, mikä ei ole pyrkimykseni, vaan käsittämään, jopa ymmärtämään - sillä sitäkin kautta voi itse vapautua narsistin pahoinpitelyn vaurioista, kun voi katsoa tilannetta isommassa kuvassa. Ei ole silti mielestäni kohtuullista 'vaatia' uhrilta sympatiaa/empatiaa omaa pahoinpitelijäänsä kohtaan, mutta t i e d o n valossa katkeruus voi hellittää, mikä on äärimmäisen tärkeää. Siinä yksi selitys sille, miksi 'Tieto on voimaa' on voimallinen ajatus.
◆ Mitäpä nämä aatokset Sinusssa herättivät?
Sinulla on hyviä videoita. Herättävät kysymyksiä omasta sekä läheisten suhteista. Kiitos siitä(kin).
Luin uudemman kerran vastauksesi. Narsismia on monissa yhteiskuntaluokissa, erilaisissa ihmissuhteissa.
Ehkä voisit pohtia niitäkin seuraavaksi? ❤
@@katriinatemonen - taivaan tosi, narsisteja on kaikkialla ja kaikissa asiayhteyksissä - ilman muuta tämäkin näkökulma olisi mielenkiintoista pohtia - katsotaan siis;)
Mites narsisti- anoppi ja miniä🧐
Oletko psykiatri, psykologi,terapeutti tai kokemusasiantuntija?
Kokemusasiantuntija (HSP Suomi) ja toimittaja🙂
Now I stop writing...my text changes.All your videos are good...I will watched all of them.Closest for me are wounded covert narsist vitun martyr...toxid mother. SHE is not only narsist in my life but first one and long lasted...if she would be someone else I would not tolorate it like this...single mother having 1 kid...me...yippikayjey...
💔
Se että pyydän jatkuvasti anteeksi vaikka ei tarvitsisi näyttää miten lapsuus trauma tulee tosta anteeksi pyynnöstä... luoja varjele puolisoo kenties muita ihmisiä ketä kohtaan elämässä muutenkin. Nämä tunteet tulee räjähdyksenä esille jopa olin jossain vaiheessa saanut tarpeekseni tästä kaikesta bulshittistä. Valitettavasti joudun silti olla tekemisissä koska oma äiti tässä kulttuurissa😊
Mitä sä toimitat, jos saan vielä kysyä.
Freelance-yleistoimittaja kuvaa varmaan parhaiten, nyt keskittynyt tähän kokemusasiantuntijakuvioon - hyödynnän siinä sivussa toimittajaosaamista tiedon hankinnassa, kombinaatiota siis:)
Kun nyt minusta taitaa tuntua että olen narsisti äiti niin neuvotko minua itsariin? Minun aikuinen poikani hylkäsi minut. Sanoi " älä ota yhteyttä milloinkaan ja tapa itsesi. Tapanko nyt? Olenko hyljätty narsisti äiti?