Mielenkiintoinen aihe. Itselläni on ehkä tapana määritellä tuo viihde vs taide pikkuisen eri tavalla. Koen oleelliseksi sen, minkälaisilla perusteilla kappaleen tekovaiheessa (säv/san/sov) tehdään ratkaisuja. Jos ratkaisuiden taustalla on ajatus siitä, miten mahdollisimman moni saataisiin tykkäämään biisistä, halutaan viihdyttää kuulijoita --> viihdettä. Jos taas ratkaisut tehdään hieman "itsekkäämmin" sillä ajatuksella, että "teen näin, koska se on omasta mielestäni tähän kappaleeseen paras mahdollinen ratkaisu", on kyse mielestäni taiteesta. Voi kuulostaa turhalta sanahelinältä, mutta tässä on ehkä sen takia oleellinen ero, että oman määritelmäni mukaan myös "taiteena" tehty kappale voi lopulta olla helposti lähestyttävä, yksinkertainen jne. En väitä olevani oikeassa määritelmäni kanssa, tämmöinen juttu tuli vaan mieleen videota katsoessa. :)
Joo, oon samaa mieltä että taiteen ei oo aina pakko olla vaikeeta tai monimutkasta että se vois herättää ajatuksia. Suorastaan helposti voi mennä överiks siinä että nytpä tehään tarkotuksella vaikeeta ja taiteellista kamaa mut kuitenkaan ei oo sit mitään oikeeta sanottavaa. Tää määritelmä menee miun mielestä siinä mielessä ihan synkronissa Holman määritelmän kanssa että "tähän kappaleeseen paras mahdollinen ratkaisu" voi olla eri riippuen et halutaanko kappaleesta tiukka ja mukaansatempaava vai polveilevampi ja tarinallinen.
Helppo sanoa, että taide voi viihdyttää. Toisaalta, musaa voi ihailla tekniseltä puolelta, soitto kulkee ja soundit ovat tyyliin sopivat jne. vaikka ei musiikkina niin perustaisi. Musassa on paljon esimerkkejä siitä, että kuulostaa helpolta, mutta takana on älytön määrä teknistä osaamista joka tasolla. Kotimaiset käännösversiot ovat mielestäni aika tyhjentävä esimerkki siitä, miten homma saadaan kuulostamaan lähinnä kuivatulta versiolta, joka ei varmasti ole taidetta. Tavallaan musan voi katsoa aina sanovan jotakin, koska se ei synny tyhjiössä. Toisaalta musiikin tyylin synnyn analysoiminen menee jo sosiologian puolelle. Musassa käydään keskusteluja siitä, omiiko joku joltakin jonkin tyylin ja vesittää sen kaupalliseksi soodaksi. Toisaalta voi kysyä, miksi ollaan ahdasmielisiä ja musan ei sallittaisi mennä kulttuurirajojen yli.
Mielenkiintoinen aihe. Itselläni on ehkä tapana määritellä tuo viihde vs taide pikkuisen eri tavalla. Koen oleelliseksi sen, minkälaisilla perusteilla kappaleen tekovaiheessa (säv/san/sov) tehdään ratkaisuja. Jos ratkaisuiden taustalla on ajatus siitä, miten mahdollisimman moni saataisiin tykkäämään biisistä, halutaan viihdyttää kuulijoita --> viihdettä. Jos taas ratkaisut tehdään hieman "itsekkäämmin" sillä ajatuksella, että "teen näin, koska se on omasta mielestäni tähän kappaleeseen paras mahdollinen ratkaisu", on kyse mielestäni taiteesta. Voi kuulostaa turhalta sanahelinältä, mutta tässä on ehkä sen takia oleellinen ero, että oman määritelmäni mukaan myös "taiteena" tehty kappale voi lopulta olla helposti lähestyttävä, yksinkertainen jne. En väitä olevani oikeassa määritelmäni kanssa, tämmöinen juttu tuli vaan mieleen videota katsoessa. :)
Joo, oon samaa mieltä että taiteen ei oo aina pakko olla vaikeeta tai monimutkasta että se vois herättää ajatuksia. Suorastaan helposti voi mennä överiks siinä että nytpä tehään tarkotuksella vaikeeta ja taiteellista kamaa mut kuitenkaan ei oo sit mitään oikeeta sanottavaa. Tää määritelmä menee miun mielestä siinä mielessä ihan synkronissa Holman määritelmän kanssa että "tähän kappaleeseen paras mahdollinen ratkaisu" voi olla eri riippuen et halutaanko kappaleesta tiukka ja mukaansatempaava vai polveilevampi ja tarinallinen.
Helppo sanoa, että taide voi viihdyttää. Toisaalta, musaa voi ihailla tekniseltä puolelta, soitto kulkee ja soundit ovat tyyliin sopivat jne. vaikka ei musiikkina niin perustaisi.
Musassa on paljon esimerkkejä siitä, että kuulostaa helpolta, mutta takana on älytön määrä teknistä osaamista joka tasolla. Kotimaiset käännösversiot ovat mielestäni aika
tyhjentävä esimerkki siitä, miten homma saadaan kuulostamaan lähinnä kuivatulta versiolta, joka ei varmasti ole taidetta. Tavallaan musan voi katsoa aina sanovan jotakin, koska se
ei synny tyhjiössä. Toisaalta musiikin tyylin synnyn analysoiminen menee jo sosiologian puolelle. Musassa käydään keskusteluja siitä, omiiko joku joltakin jonkin tyylin ja vesittää
sen kaupalliseksi soodaksi. Toisaalta voi kysyä, miksi ollaan ahdasmielisiä ja musan ei sallittaisi mennä kulttuurirajojen yli.
Joo tää tekninen puoli on vielä oma juttunsa! Tosi hyviä pointteja muutenkin, näkökulmia on vaikka miten paljon mistä lähteä analysoimaan.
@@JaakkoPesuVocalCoaching ✌