Rajantakaiset kylämme, Jääski
Вставка
- Опубліковано 23 лют 2023
- Jääsken pitäjästä monelle meistä tulee mieleen ensimmäisenä Enso tai Svetogorsk. Nykyinen taajaman nimi on mielestäni vitsi, koska Enson kylätaajaman on luonut suomalainen Enso Gutzeit Oy ja kylän nimenä tulisi olla Enso myös nykyään. Neuvostoliito sai Moskovan rauhassa Jääsken pitäjästä ilmaiseksi kaksi suurta vesivoimalaitosta, suuren metsäkombinaatin, johon kuului mm. uusi Sulfiittisellutehdas. Lisäksi Jääskessä oli useita pienempiä ja suurempia teollisuuslaitoksia, useita satoja uusia suomalaistaloja, kouluja ja suuria kauppaliikkeitä. Niistä osa on vielä nykyään asumis- ja teollisuuskäytössä. Jääsken pitäjän suomalaishistoria ulottuu aina 1100-luvulle saakka. Tuolloin Laatokan ja Vuoksen vesistön kautta tuli uudisasukkaita Jääsken kirkonkylään. Tulijoista osa oli Tverin karajalasta, osa muualta silloista venäjää. Seuraavalla vuosisadalla Viipuriin ja Jääsken alueille muutti suomalaisia ja ruotsalaisia, jotka toivat mukana roomalaiskatollisen uskon. Ensimmäiset kirkot rakennettiin Viipuriin ja Jääsken nykyiseen Enson kylään, Vuoksen vesistön varteen. Jääsken kunta sijaitsi Etelä-Karjalan ja Karjalankannaksen välimaastossa, vuoksen molemmin puolin. Pääosa kunnasta jäi jatkosodan jälkeen pakkoluovutuksen johdosta nykyisen rajan taakse Neuvostoliittoon. Jäljelle jäänyt pieni osa Jääskestä jäi Suomen puolelle, ne liitettiin vuonna 1948 Imatraan, Ruokolahdelle ja Joutsenoon. Jääsken naapurikuntia oli aiemmin Nuijamaa, Joutseno, Ruokolahti, Rautjärvi, Kirvu, Antrea ja Viipurin maalaiskunta. Jääsken nimi mainittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan asiakirjassa. Jääskestä muodostui ennen vuotta 1415 kirkkopitäjä, johon kuuluivat Ruokolahden, Rautjärven, Kirvun, Antrean ja Vuoksenrannan alueet. Tuolloin pitäjän asukasluku oli noin 9 000 henkeä. Siitä erotettiin myöhemmin Ruokolahti ja Rautjärvi vuonna 1572, Kirvu vuoteen 1611 mennessä ja Antrea vuonna 1724. Jääsken kirkon suojelupyhimys oli Pyhä Pietari ja 1700-luvun lopulla käytettiin nimeä St. Peters. Jääsken nimi lienee tullut sukunimestä Jääski, Jääsköi tai Jäske. Tarina kertoo, että Tverin karjalan kylästä nimeltä ”Jeske” venäjäksi (Язьске) tuli asukkaita Jääskeen ja he nimesivät Jääsken kylän entisen kotikylänsä mukaan. Jääsken pinta-ala oli ennen sotia 420 km2. Asukkaita siellä oli vuonna 1939 yhteensä 20 879 henkeä. Jääskessä oli tuolloin yli 50 kylää ja niistä suurimpia kyliä Jääsken kirkonkylän lisäksi olivat Enson taajama, Ahvola, Järvenkylä, Kuurmanpohja, Kyyrölä, Lottola, Seppälä ja Suikkala. Tunnetuin Jääsken kylistä oli Enson kauppala, joka on ainoastaan suomalaisen työn tuloksena vielä nykyäänkin vireä teollisuuspaikkakunta.
Videossa esitetyt valokuvat olen ottanut pääasiassa SA-kuvista sekä Museoviraston kuvista. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla. Osa kuvista saattaa olla myös Jääsken naapurikunnista? Kuvat ovat olleet Jääsken kuvien yhteydessä ja niistä osaan ei ole merkitty tarkkaa kuvauspaikkaa. Koska en ole asunut Jääskessä ennen sotia, en pysty määrittämään kaikkien kuvien sijaintia tarkasti.
#Jääski
#enso
#imatra
#Ruokolahti
#rautjärvi
#Nuijamaa
#andrea
#viipuri
#Kirvu
#eteläkarjala
#karjalankannas
#joutseno
#Uukuniemi
#talvisota
#Jatkosota
#EnsoGutseit
#Voimalaitokset
#Pakkoluovutus
#ilomantsi
#
Kiitos hienosta esitelmästä.
Odotin mielenkiinnolla tätä videota ns. menetetystä Suomen Ruhrin alueesta. Hyvä oli!
Kiitos Ensio!
Jääsken videossani on muutama valokuva ilman nimettyä paikkaa. Ne löytyivät SA-kuvista Jääsken valokuvien yhteydestä ilman nimeä ja ne saattavat olla myös Jääsken naapurikuntien alueilta. Kuvat on otettu jatkosodan aikana kesällä 1942! Kannatta lukea aina videon esittelyteksti, jossa kerron videon sisällöstä tarkemmin.
Olisi varmaan iso paikka nykyään, jos olis jääny vaan Suomelle ja muutenkin komee paikka ollut ja varmaan on edelleen.