Polyvagaalinen teoria ja psykologinen turvallisuus / Henriika Maikku | Ilona Rauhala & Ira Lange

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 24 гру 2024

КОМЕНТАРІ • 6

  • @maritukiainen6008
    @maritukiainen6008 2 роки тому +1

    ❤️ sydäntä sykähdyttävä kaskustelu❤️❤️

  • @mirvalehtinen7008
    @mirvalehtinen7008 2 роки тому +1

    Wow, oli katsottava melko pian uudelleen. Palaset elämästä, jotenkin loksahteli paikoilleen. Käsitykseni vahvistui ja miten elämisen ydintä on tulla tietoiseksi siitä, että ihmisinä olemme "hyvin viisaasti suunniteltu" kokonaisuus. Miten me itsetuntemuksen avulla tulemme tätä ymmärtämään. Miten "tutkamme" on rakennettu toimimaan. Miten teoriat tulevat eläväksi ja ovat toimiessaan vasta merkityksellisiä. Keskustelu sai aikaan minussa ajatuksia ns. tunneälystä, josta olen ollut hyvin kiinnostunut ja olen lukenut aihetta käsittelevää kirjallisuutta, sekä ymmärtänyt sen keskuksen olevan mantelitumakkeessa. Pelko on vahva tunne ja oli mielenkiintoista saada kuulla, miten se oikein koettuna, on tärkeä terveyttä ohjaava "tutka" elämässä. Mietittäväksi jäi eli miten rakkaus ja pelko kuuluu yhteen vai kuuluuko? Uskonnosta olen löytänyt tähän vastauksen ja siksi olisi mielenkiintoista tietää, miten erilaisissa teorioissa on otettu tämä huomioon?

    • @ilonarauhalaoffical
      @ilonarauhalaoffical  2 роки тому +1

      Ihana kuulla että tämä auttoi palasia loksahtelemaan paikoilleen. Tämä ymmärrys on auttanut kyllä minuakin juuri siinä. Todella mullistavaa ymmärrystä!

  • @annelikoskinen3359
    @annelikoskinen3359 2 роки тому

    KIITOS! Turvallinen, levollinen, lämmin ja lohdullinen hetki teidän kanssanne. Keho aisti tämän hetken ja jäykkä selkäkin rentoutui. Olen jo pikkaisen iällä ja aina vain nautin lasten kanssa ilakoinnista ja leikkisyydestä... ja ja nautin nuotin vierellä laulamisesta. Nyt sain sille selityksen, miksi se tuntuu voimaannuttavalta ja hyvältä, vaikka joskus olen ajatellut, että "oikeat" aikuiset eivät aina ymmärrä. Annanpa siis itselleni luvan hassutella edelleenkin.
    Ilona toivoisinpa kuulla siitä agressiivisuudesta lisää, mikä teidän mielestä on ihanaa. Minä otan aivan ensiaskeleita sen "ihanuuden" kohtaamisessa.
    Ansku

  • @amigos5299
    @amigos5299 2 роки тому +1

    Kahvihuoneissa ei meillä ainakaan juuri puhuta. Kaikilla naama kii älypuhelimessa lue siinä sitten naaman ilmeitä jollei edes reagoida kun kysyy jotain. Kehitys tapahtunut 10v aikana. Tosin olen vanhassa metallipajassa jossa ei paljon tän tyyppisistä asioista puhuta. Tunteiden näyttäminen on epämaskuliinista, ehkä se on muuttumassa.
    Ihminen ei o tehokas gyborgi vaikka länsimaissa siihen kovasti pyritään rahan vuoksi.
    Omassa elämässä tapahtunut paljon sellaista mikä on saattanut yliaktivoida tai vääristää hermoston reagointia.
    Kiitos tästä voi avata jotain miksi ahdistus herää niin helposti.
    Hermoston rauhoitus ja käyttäytymisen muutos on avain luulisin.
    Vagus ei luultavasti ole mikään ratkaisu kaikkeen mutta tilaan kirjan vagushermosta.

    • @ilonarauhalaoffical
      @ilonarauhalaoffical  2 роки тому

      No joo voin kuvitella että kasvihuoneessa ei paljon silmiin katsella. Mutta olen samaa mieltä kanssasi siitä, että jotain isoa muutosta tuossa tunteiden näyttämisen lisääntymisessä myös miehillä on.
      Ja noiden omien hermostollisten kuvioiden tunnistaminen on kyllä siistiä! Kiitos kun kommentoit.