itse jouduin lopettaa pyöräilyn muutama vuos sitte koska sain sydärin 2019, siitä seurasi vajaatoimintaa joka ei mahdollistanut pyöräilyä oitkiin aikoihin, perjantaina 9.7 alotin uuden lääkkeen vajaatoimintaan tänään tiistaina olin jo pyöräilemässä eikä tehnyt edes tiukkaa, varovaisen optimistisesti siis lähdetään liikkeelle.
Metsää ehkä tulee enemmän kuin hakataan, mutta monimuotoisuus kärsii. Mm. hömötiaisesta on tullut nykyään uhanalainen nykyisen metsän"hoidon" vuoksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös. Muutos oli sitä mitä kuvittelinkin, onneksi ei oltu hakattu sileäksi.
Aika pieniä ja luonnonmukaisia muutoksia siellä. Ite kun oon ollut samalla kylällä sen 40 vuotta, niin on saanut huomata että ne metsät joissa pentuna kuljeskeltiin ja eksyiltiin on nykyään asuma-alueita, ja moni maastopyöräreitti joita vielä 2000-luvun alkupuolella punnersin, on nyt golfkentän tai moottoritien pohjaa. Mutta on täällä onneksi vielä vanhaakin metsää jonkin verran jäljellä 🙂
Ajattelin, että on hakattu viteliköksi. Vähän kuin minun sukuni ankkient grounds, oli Eskonperkiön torppa, nyt on Lahdesjärven ABC. Mutta onneksi Kangasalla saa olla metsä rauhassa.
Kiva tunnelma. Ja todettakoon, että hitaastihan se puu kasvaa kalliolla. Joskus ajatellut kivenlohkaretta katsellessa miten vanhaa lie se harmaan vihertävä ”jäkälä”. Paksuutta 1mm ~10000-20000v. kertynyt
Pari vuotta sitten kävin ihmettelemässä lapsuusaikojen leikkimaastoja ja oli kyllä metsä muuttunut melkoisesti vuosikymmenten aikana. Vanha isot polut lähes umpeenkasvaneet ja aluskasvillisuus rehotti. Talojakin oli alueelle rakennettu paljon uusia, ei ilmeisesti "uudisasukkaita" metsässä ulkoilu enää kiinnosta niin paljon kuin entiseen aikaan kun ei polkuja ollut juuri käytetty.
Kangasala hienoa seutua. Naapurin kesäasunnolta tultiin perinteeksi muodostuneelta kakku-kahvilta tuosta kivenheiton päästä, normaalista asuvat Kangasalla..sattumoisin myös toiset kesäasukkaat viettävät talvensa siellä, vaikka kaikki he ovatkin alkujaan täältä keski-suomesta kotoisin. Jotenkin tuntuu ettei immeiset hoida/hoidata palstojaan nykyään. Välillä lähes läpipääsemätöntä ryteikköä jäänyt omaan onneensa...
Yllättävän vähän on ne männyt muuttuneet. Nämä ”then and now” kuvat on aina mielenkiintoista, varsinkin jos laitetaan vähän enemmän aikaa väliin. UA-cam on pullollaan niitä, esim sota-ajalta vs. nyt. Varoitus, niihin voi jäädä koukkuun..😀
Henkilökohtainen mielipiteeni metsässä liikkumisen muutoksesta 20 vuodessa on se, että ryteikköjen ja hankalakulkuisten metsien määrä on lisääntynyt. Tuntuu joskus, että metsämaa on varta vasten kaadettu täyteen pieniä rankoja ristiin rastiin, jotta liikkuminen olisi mahdotonta. Onko metsänhoidossa jokin muuttunut vai onko tämä vain omakohtainen kokemukseni?
Se taas johtuu siitä , että ns. risusavottaa ei tee enää kukaan juurikaan. Harvennus risukko jätetään niille sijoilleen ravitsemaan metsän pohjaa. Toisissa paikoissa lahoavat nopeasti , toisissa ei.. Saa muuten nähdä miten käy metsässä liikkumisen , kun siirrytään pikkuhiljaa latvaharvennukseen ja jatkuvaan kasvatukseen. Harva tahtoo ketään tallomaan uutta taimikkoa , joka kasvaa väljässä metsässä.
Olen samaa mieltä. Kokemukseni ei ole kuin puolet tuosta, mutta kyllä nykyään on paljon sellaisia risukoita ja ryteikköä, jossa ei kasva kunnon puita pitkään aikaan hakkuun jälkeen. Hakkuualueet on muuttuneet sitä mukaa vaikeammiksi kulkea, kun koneet on kasvaneet ja puunkaatoa tapahtuu muulloinkin kuin lumiseen aikaan. Toki metsissä, joissa hakkuusta on kauemmin aikaa, niin sinne jätetyt risut ja rangatkin ovat ehtineet lahoamaan.
Lähinnä yllätti se että ei VIELÄ ole kaikki matalana.. Muuten ei, kaikki kasvaa ympärillä, ja niitä ei tajuakkaan kuinka paljon maisema muuttuu jos ei kuvista katto. Mielesäs luulet tietäväs/muistavas kaikki kuinka oli, tai edelleen on. Mutta kun näet vertauskuvan niin, oho..
Hieno on paikka! Sillain tuttu, että iltarasteilla tuolla on tullut pyörittyä. Ajattelin kysyä, kun varmaan hyvin tunnet tuon alueen reittejä: Silloin kun talvet oli runsaslumisia ajettiin Myllyniitynojalta latu, mikä seurasi sähkölinjaa mukaillen Isoleppäjärven vierestä, Roominvuorentien yli Kuuntelukallion takaa kohti Nälkäkalliota. Roomin ylityksen jälkeen karttaohjelmat ei enään löydä polkua tuolta kohtaa, mahtaako olla? Nälkäkalliolta tehtiin koukkaus Ahvenjärventielle ja aikas pian vasemmalle lähti polku ylittäen Pikkuahvenjärven saartaman suon. Polku jatkuu Suonijärventielle, mutta tämän jälkeen en enään tiedä, mistä jatkettiin Rutajärvelle. "Rutiksen" pohjoispuolelle siinä tultiin, osittain ainakin teitä pitkin. Loppu olikin sitten ihan perus hiihtoverkostoa. Onko tietoa, kuinka tuolta Suonijärventieltä on polkukulkua Rutikselle ja toisaalta se aimemmin mainitsemani Roominvuorentien jälkeinen pätkä Nälkäkalliolle. Kiitos hyvästä kanavasta!
Ei sieltä Nälkäkalliolle mitään varsinaista polkua mene - vähän matkaa Roominvuorentien ylityksen jälkeen jatkuu varmaan niiden polun etsijöiden jälkiä. Latu siihen tosiaan on ajettu kelkalla silloin kun lunta on paljon. Suonijärventieltä kyllä pääsee Rutajärvelle - osin juuri samaista latupohjaa pitkin. Suonijärventien viimeisestä haarasta erkanee jotakuinkin ajettava polku joka tulee Pipukalliontien yli - siitä kannattaa jatkaa tietä pitkin koska se Rutajärven tausta on melkoista rämettä. Jotkut on kyllä ajaneet Rutajärveltä Suonijärvestä tulevan ojan vartta ja rantaa pitkin menevää kinttupolkua Suonijärventielle, mutta ei ainakaan mun ajotaidoillani sieltä pyörän kanssa mennä. Tuo Suonijärventie - Pipukalliontie väli muuten mennään ikivanhan videon lopulla ua-cam.com/video/NSG-iTgWTTw/v-deo.html
Kuiva maan kangas ei paljoo 20v oo kasvannut. Kovin on heikkoo, toisaalta alkanut tuleen uutta mäntyä jo alle ja vasempi taimikko venynyt. Paremmalla pohjalla oltaisiin jo taimesta riukumettäkoossa.
Tässä kun on noin 1½ vuotta aktiivisemmin pyörinyt lähiseutujen metsissä maastopyörällä, niin avohakkuiden määrä on kyllä yllättänyt. Tosin eihän nämä mitään metsiä ole satoihin vuosiin ollutkaan, vaan metsäteollisuuden puupeltoja.
Muistakaa että hakkuut on välttämättömiä koska puu pohjaiset tuotteet lisääntyy vaan kun muovia korvataan sellu tuotteilla ja jos Suomessa vähennetään hakkuita niin ne siirtyvät Vain ulkomailla jossa ne ei ole todellakaan kestäviä
Olin reissussa seudulla, jossa kasvaa myös mäntymetsää. Kiinnitin itsekin huomion siihen, ettei joissain paikoissa männyt ole juuri venähtäneet sitten takavuosien. Paarmoja kyllä oli.
itse jouduin lopettaa pyöräilyn muutama vuos sitte koska sain sydärin 2019, siitä seurasi vajaatoimintaa joka ei mahdollistanut pyöräilyä oitkiin aikoihin, perjantaina 9.7 alotin uuden lääkkeen vajaatoimintaan tänään tiistaina olin jo pyöräilemässä eikä tehnyt edes tiukkaa, varovaisen optimistisesti siis lähdetään liikkeelle.
Hieno homma 👍
Metsää ehkä tulee enemmän kuin hakataan, mutta monimuotoisuus kärsii. Mm. hömötiaisesta on tullut nykyään uhanalainen nykyisen metsän"hoidon" vuoksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös.
Muutos oli sitä mitä kuvittelinkin, onneksi ei oltu hakattu sileäksi.
Kiitos taas rennosta ja hyvästä videosta. Selkeesti on metsä lisääntynyt, tuuheentunut ja hiilinielu soinut
Aika pieniä ja luonnonmukaisia muutoksia siellä. Ite kun oon ollut samalla kylällä sen 40 vuotta, niin on saanut huomata että ne metsät joissa pentuna kuljeskeltiin ja eksyiltiin on nykyään asuma-alueita, ja moni maastopyöräreitti joita vielä 2000-luvun alkupuolella punnersin, on nyt golfkentän tai moottoritien pohjaa. Mutta on täällä onneksi vielä vanhaakin metsää jonkin verran jäljellä 🙂
Ajattelin, että on hakattu viteliköksi. Vähän kuin minun sukuni ankkient grounds, oli Eskonperkiön torppa, nyt on Lahdesjärven ABC. Mutta onneksi Kangasalla saa olla metsä rauhassa.
Kiva tunnelma.
Ja todettakoon, että hitaastihan se puu kasvaa kalliolla. Joskus ajatellut kivenlohkaretta katsellessa miten vanhaa lie se harmaan vihertävä ”jäkälä”. Paksuutta 1mm ~10000-20000v. kertynyt
Täällä kuusamossa ja taivalkoskella muuttui maisema yhdessä päivässä kun oli Paula-myrsky ja laittoi metsät lakoon.
Kiitos taas videosta ja hieno aihe videolla!!😊 yllättävän vähän on maisemat muuttuneet...
Yllättävän vähän oli maisema muuttunut. Kaunista maisemaa joka tapauksessa!😊
Pari vuotta sitten kävin ihmettelemässä lapsuusaikojen leikkimaastoja ja oli kyllä metsä muuttunut melkoisesti vuosikymmenten aikana. Vanha isot polut lähes umpeenkasvaneet ja aluskasvillisuus rehotti. Talojakin oli alueelle rakennettu paljon uusia, ei ilmeisesti "uudisasukkaita" metsässä ulkoilu enää kiinnosta niin paljon kuin entiseen aikaan kun ei polkuja ollut juuri käytetty.
maustetytöt kiteyttivät suomalaisen metsänhoidon aika hyvin, ne tulivat isäni maalle.
Pisalla on torni, Kangasalla mänty :-) Hauska aihe videolle.
Kangasala hienoa seutua. Naapurin kesäasunnolta tultiin perinteeksi muodostuneelta kakku-kahvilta tuosta kivenheiton päästä, normaalista asuvat Kangasalla..sattumoisin myös toiset kesäasukkaat viettävät talvensa siellä, vaikka kaikki he ovatkin alkujaan täältä keski-suomesta kotoisin. Jotenkin tuntuu ettei immeiset hoida/hoidata palstojaan nykyään. Välillä lähes läpipääsemätöntä ryteikköä jäänyt omaan onneensa...
Yllättävän vähän on ne männyt muuttuneet. Nämä ”then and now” kuvat on aina mielenkiintoista, varsinkin jos laitetaan vähän enemmän aikaa väliin. UA-cam on pullollaan niitä, esim sota-ajalta vs. nyt. Varoitus, niihin voi jäädä koukkuun..😀
Henkilökohtainen mielipiteeni metsässä liikkumisen muutoksesta 20 vuodessa on se, että ryteikköjen ja hankalakulkuisten metsien määrä on lisääntynyt.
Tuntuu joskus, että metsämaa on varta vasten kaadettu täyteen pieniä rankoja ristiin rastiin, jotta liikkuminen olisi mahdotonta.
Onko metsänhoidossa jokin muuttunut vai onko tämä vain omakohtainen kokemukseni?
Se taas johtuu siitä , että ns. risusavottaa ei tee enää kukaan juurikaan. Harvennus risukko jätetään niille sijoilleen ravitsemaan metsän pohjaa. Toisissa paikoissa lahoavat nopeasti , toisissa ei.. Saa muuten nähdä miten käy metsässä liikkumisen , kun siirrytään pikkuhiljaa latvaharvennukseen ja jatkuvaan kasvatukseen. Harva tahtoo ketään tallomaan uutta taimikkoa , joka kasvaa väljässä metsässä.
Olen samaa mieltä. Kokemukseni ei ole kuin puolet tuosta, mutta kyllä nykyään on paljon sellaisia risukoita ja ryteikköä, jossa ei kasva kunnon puita pitkään aikaan hakkuun jälkeen. Hakkuualueet on muuttuneet sitä mukaa vaikeammiksi kulkea, kun koneet on kasvaneet ja puunkaatoa tapahtuu muulloinkin kuin lumiseen aikaan. Toki metsissä, joissa hakkuusta on kauemmin aikaa, niin sinne jätetyt risut ja rangatkin ovat ehtineet lahoamaan.
Lähinnä yllätti se että ei VIELÄ ole kaikki matalana.. Muuten ei, kaikki kasvaa ympärillä, ja niitä ei tajuakkaan kuinka paljon maisema muuttuu jos ei kuvista katto. Mielesäs luulet tietäväs/muistavas kaikki kuinka oli, tai edelleen on. Mutta kun näet vertauskuvan niin, oho..
Kiva vidi ja nättiä seutua o ni eli kitooooos taas Ripelle ni
Hieno on paikka! Sillain tuttu, että iltarasteilla tuolla on tullut pyörittyä.
Ajattelin kysyä, kun varmaan hyvin tunnet tuon alueen reittejä: Silloin kun talvet oli runsaslumisia ajettiin Myllyniitynojalta latu, mikä seurasi sähkölinjaa mukaillen Isoleppäjärven vierestä, Roominvuorentien yli Kuuntelukallion takaa kohti Nälkäkalliota.
Roomin ylityksen jälkeen karttaohjelmat ei enään löydä polkua tuolta kohtaa, mahtaako olla?
Nälkäkalliolta tehtiin koukkaus Ahvenjärventielle ja aikas pian vasemmalle lähti polku ylittäen Pikkuahvenjärven saartaman suon.
Polku jatkuu Suonijärventielle, mutta tämän jälkeen en enään tiedä, mistä jatkettiin Rutajärvelle. "Rutiksen" pohjoispuolelle siinä tultiin, osittain ainakin teitä pitkin.
Loppu olikin sitten ihan perus hiihtoverkostoa.
Onko tietoa, kuinka tuolta Suonijärventieltä on polkukulkua Rutikselle ja toisaalta se aimemmin mainitsemani Roominvuorentien jälkeinen pätkä Nälkäkalliolle.
Kiitos hyvästä kanavasta!
Ei sieltä Nälkäkalliolle mitään varsinaista polkua mene - vähän matkaa Roominvuorentien ylityksen jälkeen jatkuu varmaan niiden polun etsijöiden jälkiä. Latu siihen tosiaan on ajettu kelkalla silloin kun lunta on paljon. Suonijärventieltä kyllä pääsee Rutajärvelle - osin juuri samaista latupohjaa pitkin. Suonijärventien viimeisestä haarasta erkanee jotakuinkin ajettava polku joka tulee Pipukalliontien yli - siitä kannattaa jatkaa tietä pitkin koska se Rutajärven tausta on melkoista rämettä. Jotkut on kyllä ajaneet Rutajärveltä Suonijärvestä tulevan ojan vartta ja rantaa pitkin menevää kinttupolkua Suonijärventielle, mutta ei ainakaan mun ajotaidoillani sieltä pyörän kanssa mennä. Tuo Suonijärventie - Pipukalliontie väli muuten mennään ikivanhan videon lopulla ua-cam.com/video/NSG-iTgWTTw/v-deo.html
Näkyvät molemmat reitit muuten Trailmapissa.
Kiitos vinkistä. Trailmappia mulla ei vielä ollutkaan👍🏼
Kuiva maan kangas ei paljoo 20v oo kasvannut. Kovin on heikkoo, toisaalta alkanut tuleen uutta mäntyä jo alle ja vasempi taimikko venynyt. Paremmalla pohjalla oltaisiin jo taimesta riukumettäkoossa.
Yllättävän vähän olivat männyt muuttuneet. Hyvä kuvaaja kyllä olet👍
Tässä kun on noin 1½ vuotta aktiivisemmin pyörinyt lähiseutujen metsissä maastopyörällä, niin avohakkuiden määrä on kyllä yllättänyt. Tosin eihän nämä mitään metsiä ole satoihin vuosiin ollutkaan, vaan metsäteollisuuden puupeltoja.
Muistakaa että hakkuut on välttämättömiä koska puu pohjaiset tuotteet lisääntyy vaan kun muovia korvataan sellu tuotteilla ja jos Suomessa vähennetään hakkuita niin ne siirtyvät Vain ulkomailla jossa ne ei ole todellakaan kestäviä
Olin reissussa seudulla, jossa kasvaa myös mäntymetsää. Kiinnitin itsekin huomion siihen, ettei joissain paikoissa männyt ole juuri venähtäneet sitten takavuosien. Paarmoja kyllä oli.
Aina kun menee luontoon niin näyttää vähän erilaiselta.kivoja havaintoja.hyvää kesää.🤗✌👍👏
Olit prisman mainokses
Kyllä on maisemat ovat muuttuneet ehkä vähän mitä ymmärsin
2001 oli 20 vuotta sitten ;__:
Näipä juuri ☺️
Osaatko kertoa missä on vika kun ei ole kahvi maistunut hyvältä edes luonnon helmassa? :D
Kuulostaa vakavalta 🤔
Ajois
Kerranki