Tuotannollisesti ja rakenteellisesti tämä laskeutuu Malarian Pelon ja Kaikki on hyvin - albumin välimaastoon, ehkä kuitenkin hieman lähemmäs debyyttiä. Esim. "Missä" on todella lähellä Mainstream-Sooloa. Toisaalta "Ehkä" - albumilopetuksen kuulaassa tunnelmassa voi nähdä samankaltaisuutta "Sinä jne.":n kanssa, ihan samoihin huuruisiin mittoihin kappale ei valitettavasti kasva. (Täytyy sanoa että taidan pitää Kaikki on hyvin - albumista aika paljon enemmän kuin moni muu..) Isän kuolema teemana on tietysti aika erilainen kuin aiempien levyjen aiheet, mutta upeasti on saatu omaa vanhemmuutta ja parisuhdetta kuvaavat kappaleet (Basilikanlehtiä, Joo joo) nivottua samaan kehykseen. Ambulanssi on Basilikanlehtien intro ja sellaisena todella onnistunut, varsinkin kun ei kuitenkaan alleviivaa yhteyttä liian vahvasti. Joidenkin avainlauseiden toisteleminen menee tällä levyllä yli, temppua käytetään aivan liikaa, eikä tuossa mantramaisuudessa ole oikein yhdessäkään kappaleessa sitä tehoa mitä sillä haetaan. Muuten paprun ilmaisu on kyllä saanut senverran uusia sävyjä ettei lyriikka liikaa pyöri aiempien levyjen laarissa. Sä tuut unohtuu ja kevyttä multaa on mukavan ytimekkäitä ja selkeitä biisejä, jotka on tän levyn ydinteoksia, niissä kuuluu ehkä se teema ja kirjoittajan ajatukset selkeimmillään. Omissa kirjoissa tämä menee pienistä puutteistaan huolimatta tässä vaiheessa vuotta parhaaksi suomenkieliseksi albumiksi 2023. Paprua on kyllä ollut kova ikävä, ei kukaan muu tämmöistä tee.
Loistava arvostelu. Itse olen kuunnellut albumin vasta pari läpi, koska halunnut vähän säästellä sitä vinyyli julkaisuun. Tätä varmaan sanottu ennenkin, mutta monta kertaa tullut mieleen, että olisi hienoa nähdä sulta älppärien esittely video/videosarja.
Kiitos! Itsenkin pitäisi tämä vinyyliä hankkia ennen kuin loppuu. Jossain vaiheessa tarkoitus käydä LP:tä läpi! Pitää vaan keksiä fiksu tapa esitellä, koska kaikkia ei yhdessä videossa kannata.
Alzheimer oli mun vinkkelistä aika paljon isommassa roolissa kuin mitä tässä videossa kommentoit, esim "sä oot tärkee sä tuut unohtuu" varmasti resonoi erilailla jokaiselle muistisairaan läheiselle, ja toi lause viittaa mun vinkkelistä nimenomaan muistisairauteen ja siihen, kuinka olen tärkeä läheiselleni, mutta läheiseni tulee unohtamaan minut. Toisto myös on sellaista, mitä muistisairaat harrastaa, koska eivät muista sanoneensa asiaa jo.
Hyvä kysymys! Kanavalla olen antanut yhden epävirallisen 10, joka on Yonan Uni johon herään. Muutama suomalainen albumi, jotka on 10 tai pyörii sielä on HIM Razorblade Romance, Vestan Lohtulauseita, Rugereiden SSS. Siinä muutamia mitä tuli mieleen, mutta on niitä muitakin. Käy katsomassa mun "MIKÄ ON 10?", jossa selitän mun arvostelu taulukkoa!
Erinomainen albumi! Ei kyllä kuitenkaan Malarian pelon tasolle omissa silmissä pääse. Tykkään Malarian pelon tuotannosta enemmän kuin tämän levyn. Avausbiisi hakee ihan samaa tunnelmaa kuin Malarian pelon "Mainstream-solo". "kevyttä multaa" oma suosikki biiseistä.
Tuotannollisesti ja rakenteellisesti tämä laskeutuu Malarian Pelon ja Kaikki on hyvin - albumin välimaastoon, ehkä kuitenkin hieman lähemmäs debyyttiä. Esim. "Missä" on todella lähellä Mainstream-Sooloa. Toisaalta "Ehkä" - albumilopetuksen kuulaassa tunnelmassa voi nähdä samankaltaisuutta "Sinä jne.":n kanssa, ihan samoihin huuruisiin mittoihin kappale ei valitettavasti kasva. (Täytyy sanoa että taidan pitää Kaikki on hyvin - albumista aika paljon enemmän kuin moni muu..) Isän kuolema teemana on tietysti aika erilainen kuin aiempien levyjen aiheet, mutta upeasti on saatu omaa vanhemmuutta ja parisuhdetta kuvaavat kappaleet (Basilikanlehtiä, Joo joo) nivottua samaan kehykseen. Ambulanssi on Basilikanlehtien intro ja sellaisena todella onnistunut, varsinkin kun ei kuitenkaan alleviivaa yhteyttä liian vahvasti. Joidenkin avainlauseiden toisteleminen menee tällä levyllä yli, temppua käytetään aivan liikaa, eikä tuossa mantramaisuudessa ole oikein yhdessäkään kappaleessa sitä tehoa mitä sillä haetaan. Muuten paprun ilmaisu on kyllä saanut senverran uusia sävyjä ettei lyriikka liikaa pyöri aiempien levyjen laarissa. Sä tuut unohtuu ja kevyttä multaa on mukavan ytimekkäitä ja selkeitä biisejä, jotka on tän levyn ydinteoksia, niissä kuuluu ehkä se teema ja kirjoittajan ajatukset selkeimmillään. Omissa kirjoissa tämä menee pienistä puutteistaan huolimatta tässä vaiheessa vuotta parhaaksi suomenkieliseksi albumiksi 2023. Paprua on kyllä ollut kova ikävä, ei kukaan muu tämmöistä tee.
hyvä video.
tää levy on ehottomasti oma suosikki mitä tänä vuonna on julkaistu
Oma lempi albumi tältä vuodelta👌🏻
Hyvä arvostelu! Hyvä levy! Kaikki on hyvin!
Parhaista sanoittajista puheenollen, ootko kuunnellu Samuli Putroa?
Oivaltavia sanoituksia oli tänäkin vuonna ilmestyneellä uudella levyllä.
Hyvä video! Oli mukava kuulla ajatuksiasi tästä albumista.
Onko tulossa levyarvostelua Eevil Stöön & Stepan "Et voi pysäyttää meitä" albumista?
Kiitos! En tiedä tuleeko omaa, mutta tulen kyllä puhumaan levystä kesän puolessa välissä luultavimmin.
2. levy oli pettymys, mutta tämä uutuus on kyllä aivan huikean hyvää syomi-räppiä, kuten debyyttinsäkin.
Loistava arvostelu. Itse olen kuunnellut albumin vasta pari läpi, koska halunnut vähän säästellä sitä vinyyli julkaisuun.
Tätä varmaan sanottu ennenkin, mutta monta kertaa tullut mieleen, että olisi hienoa nähdä sulta älppärien esittely video/videosarja.
Kiitos! Itsenkin pitäisi tämä vinyyliä hankkia ennen kuin loppuu. Jossain vaiheessa tarkoitus käydä LP:tä läpi! Pitää vaan keksiä fiksu tapa esitellä, koska kaikkia ei yhdessä videossa kannata.
Alzheimer oli mun vinkkelistä aika paljon isommassa roolissa kuin mitä tässä videossa kommentoit, esim "sä oot tärkee sä tuut unohtuu" varmasti resonoi erilailla jokaiselle muistisairaan läheiselle, ja toi lause viittaa mun vinkkelistä nimenomaan muistisairauteen ja siihen, kuinka olen tärkeä läheiselleni, mutta läheiseni tulee unohtamaan minut. Toisto myös on sellaista, mitä muistisairaat harrastaa, koska eivät muista sanoneensa asiaa jo.
Mikä/mitkä levyt on sun mielestä täysin 10?
Hyvä kysymys! Kanavalla olen antanut yhden epävirallisen 10, joka on Yonan Uni johon herään. Muutama suomalainen albumi, jotka on 10 tai pyörii sielä on HIM Razorblade Romance, Vestan Lohtulauseita, Rugereiden SSS. Siinä muutamia mitä tuli mieleen, mutta on niitä muitakin. Käy katsomassa mun "MIKÄ ON 10?", jossa selitän mun arvostelu taulukkoa!
Erinomainen albumi! Ei kyllä kuitenkaan Malarian pelon tasolle omissa silmissä pääse. Tykkään Malarian pelon tuotannosta enemmän kuin tämän levyn. Avausbiisi hakee ihan samaa tunnelmaa kuin Malarian pelon "Mainstream-solo". "kevyttä multaa" oma suosikki biiseistä.
Joo itsellä sama, että malarian pelko on tuotannoltaan mielenkiintoisempi. Mutta vaikea verrata tällä hetkellä, kun tää on niin tuore projekti