Pakko sanoa että olin ennen ensimmäisen osan katsomista hieman skeptinen, että taitaa video mennä pikakelauksella. Olin väärässä. 😁 Kiitoksia. Todella hyvä että oli taidokkaasti osattu vääntää rautalangasta asiat näin maallikollekin. Jos professori ja sinä vaan jaksatte tehdä lisää niin varmasti moni kuuntelee mielellään.
Minimoi aika korkeassa SoCissa ja älä lataa liian tyhjäksi/täyteen. Vältä kuumaa lämpötilaa. Jos puhuttais pelkistä kennoista niin kylmänä lataaminen myös ehdoton no-no, mutta BMS kyllä osaa autoissa varoa tätä (esim. Regeniä rajoitetaan)
ASSB (polymeeri) tulee laajassa mittakaavassa ensin energiavarastoihin. Ei siis autoihin. Syy siinä, että ASSB ei vahingoitu matalan SOC:sta eli ne voi rahdata tyhjinä (erittäin turvallista rahtaamista => valmiit tuotteet lähtee tehtaalta ja ne on nopea asentaa käyttöön). Kaksi pääsyytä tähän on polymeeri-elektrolyyttisten LFP-kennojen äärimmäisen halpa hinta ja luokkaa ”törkeä” kalenterielinikä (sivureaktioita ei käytännössä ole => elinikä vähintään 50 vuotta => akusta tulee osa sähkönsiirtoverkkoa).
Täyttä asiaa! Juho Heiska voisi seuraavalle videolle valita hänelle mieluisimman paikan esittää ja sitten editoinnissa paremmalla laadulla kalvot videolle suoraan materiaalista ilman että tarvitsee kuvata valkokankaalta.
Edellisen katoin ja tämän aloitin just katsoon. Kyllä osas puhua. Ekaa kertaa tämä akkuasia selkes erittäin hyvin. Ei ole ”wikipedia” tai jotkut muut osannut asiaa selittää. Taidan laittaa popparit tälle videolle
Kiitos tästä, tätä oli kiva kuunnella suomeksi🤩 Vähän jäin kaipaamaan editoinnin jälkeistä kommentointia selkeyttämään vertauskuvia ja mikä oli alkuperäinen kysymys yms. Sisältönä kuitenkin erittäin raikas tuulahdus.
Hyvää asiaa taas kerran. Muutama leikkausfiba tosin päätyi videoon. Yhdessä kohtaa oli vain musta ruutu hetken aikaa, ja parissa muussa kohdassa lauseet loppuivat kesken ja hypittiin clippien välillä edestakaisin.
Erinomaiset videot tämä ja edellinen. Selkeää asiaa ja itselle jopa työn puolesta kiinnostavaa. Lisää näitä jos pääset Seinäjoelle ihan asian ääreelle.
Hyvää settiä👍 Kun materiaaleja/teknologioita on erilaisia ja mielipiteitä sekä käyttötarpeita/olosuhteita, niin.... jännä nähdä, tuleeko jollekin autonvalmistajale katalogiin auton värivalinnan lisäksi asiakkaalle valittavaksi 2-3 eri akun materiaalin väliltä.Tosta yksittäisten kennojen kulumisesta. Mitä korkeampi jännite, niin sitä enemmän sarjakytkentöjä, joka taas tarkoittaa sitä, että yksittäisen kennon vaikutus kokonaisuuteen on isompi kuin pienempi jänitteisellä enempi rinnan kytkentöjen avulla tehdyillä akuilla.
Kiitos asiapohjaisesta tiedon jaosta. Koita saada myös itse tekemäsi pätkät asiapitoisina, turha viihde saisi jäädä pois, ja olenkin jätttänyt katsomatta nämä pääasiassa.
Hieman samaa mieltä, esim. Autogefuhl loistava kanava, koska viihde loistaa poissaolollaan. Ei kannata koittaa popularisoida kaikkea tai mennä siihen suuntaan ”massan” ohjatessa, vaikkei katsojat saata oikeasti haluta.
6/5 kamaa. Mukavaa vaihtelua normivideoihin ja viihdesisältöön tällainen. Lisää tällaista syvemmän tietämykse asiaa vaan. Esim. Autojen sähkömoottoreista tai laturien sielunelämästä.
Täyttä asiaa ja hyvin esitetty. Asiat selkenivät hieman, mutta katson uudemman kerran läpi niin ehkä ymmärrys lisääntyy. Nyt kun jostain saisi selville mikä akkutyyppi on omassa Iidussa.
Vastoin asiantuntijan ohjeita, 99% sähköautoilijoista kytkee auton w-boxiin kotiin tullessa 😮. Loppuosa käyttäjistä lataa ajastettuna esim pörssisähköä. Tapa jota asiantuntija pitää parhaimpana akun käyttöiän kannalta.
Siis 25 vuotta ja vielä 90% jäljellä?? Onkohan tuossa kaaviossa nyt huomioitu muuta kun syklit, eli myös kalenteri-ikääntyminen? Ja tuokin ilmeisesti optimilämpötilassa? Muutenhan tässä ei ole mitään ihmeellistä edes perus bensa-autoilijalle, sähköautoilijoille varmaan ihan selvää hommaa.
Noniin 27:19 vasen käppyrä kuvaa sitä, miten eri akut kestää nopeaa latausta. Kaikki akkutyypit on max latausteho 1C mutta tässä niitä on ladattu myös 3C, minkä näköjään uudemmat akut kestää paremmin. Ei siis mitään tekemistä akkujen ikääntymisen kanssa. Ja lähde: ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?arnumber=9733019 Samassa kohtaa oikea käppyrä, ei tosiaan ole huomioitu muuta kuin lataussyklien aiheuttama vanheneminen, lähde: iopscience.iop.org/article/10.1149/2.0981913jes/pdf Että sillain harmi ettei kalenteri-ikääntymistä tässä nyt huomioitu oikeastaan mitenkään, vaikka lähteenäkin on käytetty paperia "Modeling of Lithium-Ion Battery Degradation for Cell Life Assessment". Tässäkin olisi ollut oikeasti hyviä käppyröitä kalenterivanhenemisesta, mm se, että 50% SoC viidessä vuodessa optimitilanteessa häviää vain 10% kapasiteetista, worst case viidessä vuodessa lähtee lähes 30% kapasiteetista. päälle vielä kaikki muut vanhenemista aiheuttavat mekanismit kuten ne lataussyklit ja mekaaninen rasitus.Ettei näitä afrikkaan viedä. www.researchgate.net/publication/303890624_Modeling_of_Lithium-Ion_Battery_Degradation_for_Cell_Life_Assessment No, en ole minäkään mikään sähkötekniikan asiantuntija niinkuin ei tämä luennoitsijakaan hänen omia sanojaan lainatakseni, mutten myöskään pidä itseäni akkutohtorina.
Mitäs Heiska ennustaa, että on akkupuolella seuraava ISO muutos ja milloin tuollainen on ehkä tulossa? Vai viilataanko näitä nykyisiä vaan pienillä muutoksilla paremmin kestäviksi ja luotettaviksi.
@@apexfin3015 Kaikki muutuu ennemmin tai myöhemmin. Ja sitä nopeammin mitä enemmän rahaa käytetään innovaatioihin yms. Tässä tapauksessa öljyteollisuus ei ainakaan ole sitä tukemassa, kun liikenteen sähköistyminen vie heiltä suuren osan tuloista.
@@apexfin3015edellinen disruptio tuli hinnan vuoksi. LFP-kennon hinta nyt Kiinassa $50/kWh ja laskee tästä ennen 2025 loppua $30/kWh tasolle. Seuraava kaiken sekoittava disruptio tulee kaivoksettomista raaka-aineista. DLE, orgaaniset jätelähteet (sellu, ligniini, yms.). Tämä nostaa litium, natrium ja kalium -ion akkujen raaka-aineiden tuotantovolyymit ”absurdille” tasolle ja se laskee akkujen hinnan yhtälailla ”absurdille” (lue: 2-3€/kWh) tasolle.
Akun korjattavuuden merkitys korostuu, kun tietää yksittäisten kennojen vikojen olevan suurin ongelma. Tesla tekee akkuja joiden kennot on liimattu. Munro avasi ja totesi mahdottomaksi korjata. Modulirakenne soisi parhaan ympäristön eristää vikapaikka vaikkapa kesken ajon ja vaihtaa se kun sopii. Tarvitaan monijännitesäädin joita jo on kevytkulkuneuvoissa.
Tuota liimattua akkua taitaa tällähetkellä olla vain jenkkimarkkinoille menevässä Y-mallissa, joten tähän mennessä myydyt kaikki Euroopan teslojen akut on tarvittaessa korjattavissa tulevaisuudessa.
Mulla on 3 mukulaa niin iitu oli siksi hyvä. Kun ostin iitun niin model y maksoi 20k enemmän ja muita malleja ei oikein vielä ollut mihin mahtu. Enyaqista en tykkää ulkonäöstä.
Harvoin on näin selkeä, kiinnostava ja ymmärrettävä ulosanti rautaisella asiantuntijalla, kiitos Juholle!
Kiitos molemmille Harri Salo ja akkutohtori Juho Heiska! Näitä katsoisin miellläni lisää.
Tämän selvemmin ei voi asioita ilmentää, joten tätä lisää ja HETI!
Pakko sanoa että olin ennen ensimmäisen osan katsomista hieman skeptinen, että taitaa video mennä pikakelauksella. Olin väärässä. 😁 Kiitoksia. Todella hyvä että oli taidokkaasti osattu vääntää rautalangasta asiat näin maallikollekin. Jos professori ja sinä vaan jaksatte tehdä lisää niin varmasti moni kuuntelee mielellään.
Aivan loistava. Pitää saada kooste akkua säästävistä toimista. Eli illalla myöhemmin lataukseen oli yksi hyvä vinkki. Kiitos.
Minimoi aika korkeassa SoCissa ja älä lataa liian tyhjäksi/täyteen. Vältä kuumaa lämpötilaa. Jos puhuttais pelkistä kennoista niin kylmänä lataaminen myös ehdoton no-no, mutta BMS kyllä osaa autoissa varoa tätä (esim. Regeniä rajoitetaan)
ASSB (polymeeri) tulee laajassa mittakaavassa ensin energiavarastoihin. Ei siis autoihin. Syy siinä, että ASSB ei vahingoitu matalan SOC:sta eli ne voi rahdata tyhjinä (erittäin turvallista rahtaamista => valmiit tuotteet lähtee tehtaalta ja ne on nopea asentaa käyttöön).
Kaksi pääsyytä tähän on polymeeri-elektrolyyttisten LFP-kennojen äärimmäisen halpa hinta ja luokkaa ”törkeä” kalenterielinikä (sivureaktioita ei käytännössä ole => elinikä vähintään 50 vuotta => akusta tulee osa sähkönsiirtoverkkoa).
Olipa mielenkiintoinen pläjäys👍 kiitos paljon😃
Täyttä asiaa! Juho Heiska voisi seuraavalle videolle valita hänelle mieluisimman paikan esittää ja sitten editoinnissa paremmalla laadulla kalvot videolle suoraan materiaalista ilman että tarvitsee kuvata valkokankaalta.
Olipa loistavaa kontenttia! ❤ Hienoa että käytiin läpi myös tutkimuksen ja johtopäätösten tekemisen haasteellisuutta.
Edellisen katoin ja tämän aloitin just katsoon. Kyllä osas puhua. Ekaa kertaa tämä akkuasia selkes erittäin hyvin. Ei ole ”wikipedia” tai jotkut muut osannut asiaa selittää. Taidan laittaa popparit tälle videolle
Kiitos tästä, tätä oli kiva kuunnella suomeksi🤩 Vähän jäin kaipaamaan editoinnin jälkeistä kommentointia selkeyttämään vertauskuvia ja mikä oli alkuperäinen kysymys yms. Sisältönä kuitenkin erittäin raikas tuulahdus.
Hyvää asiaa taas kerran. Muutama leikkausfiba tosin päätyi videoon. Yhdessä kohtaa oli vain musta ruutu hetken aikaa, ja parissa muussa kohdassa lauseet loppuivat kesken ja hypittiin clippien välillä edestakaisin.
Erinomaiset videot tämä ja edellinen. Selkeää asiaa ja itselle jopa työn puolesta kiinnostavaa. Lisää näitä jos pääset Seinäjoelle ihan asian ääreelle.
Kovaa kamaa! Tykkäsin.
Hyvää settiä👍
Kun materiaaleja/teknologioita on erilaisia ja mielipiteitä sekä käyttötarpeita/olosuhteita, niin.... jännä nähdä, tuleeko jollekin autonvalmistajale katalogiin auton värivalinnan lisäksi asiakkaalle valittavaksi 2-3 eri akun materiaalin väliltä.Tosta yksittäisten kennojen kulumisesta. Mitä korkeampi jännite, niin sitä enemmän sarjakytkentöjä, joka taas tarkoittaa sitä, että yksittäisen kennon vaikutus kokonaisuuteen on isompi kuin pienempi jänitteisellä enempi rinnan kytkentöjen avulla tehdyillä akuilla.
Mahtava tietopaketti.
Taas oli todella hyvää settiä 👍
Terveiset Kouvolasta. Loistava video ja meidän xamk:ssa on loistavia luennoitsiota.
Kiitos asiapohjaisesta tiedon jaosta. Koita saada myös itse tekemäsi pätkät asiapitoisina, turha viihde saisi jäädä pois, ja olenkin jätttänyt katsomatta nämä pääasiassa.
Hieman samaa mieltä, esim. Autogefuhl loistava kanava, koska viihde loistaa poissaolollaan. Ei kannata koittaa popularisoida kaikkea tai mennä siihen suuntaan ”massan” ohjatessa, vaikkei katsojat saata oikeasti haluta.
Mahtavaa asiaa akuista kiitos!
6/5 kamaa. Mukavaa vaihtelua normivideoihin ja viihdesisältöön tällainen. Lisää tällaista syvemmän tietämykse asiaa vaan. Esim. Autojen sähkömoottoreista tai laturien sielunelämästä.
Mahtavaa!
Kerrankin oikeaa asiaa, eikä jonnin joutavaa lätinää sähköauton ihanuudesta.
Iso 👍🏽 t.Sähkö- ja automaatioinsinööri
ilman muuta lisää! Upeaa settiä
Tuota jäin miettimään, kysy sitä seuraavan kerran😁, et miksi ja mikä on optimaalisin säilytys prosentti ja riippuuko lämpötilasta
Kiitos hyvästä videosta.
Loistava tietopaketti näissä kahdessa videossa. Harmittaa ainoastaan, että oli leikattu. Mielellään olisi kaiken materiaalin nähnyt ja kuullut.
Täyttä asiaa ja hyvin esitetty. Asiat selkenivät hieman, mutta katson uudemman kerran läpi niin ehkä ymmärrys lisääntyy. Nyt kun jostain saisi selville mikä akkutyyppi on omassa Iidussa.
Mulle suurin opetus tässä oli, että akku on yllättävän mekaaninen komponentti.
Todella hyvä!
Ihan huippu matskuu tällänen🎉
4:01 mikäs vika kun LFP :tä dissataan, että otetaan kiinnostava kohta pois????!!! Se mangaani ja m3p otetaan pois pätkästä.
Vastoin asiantuntijan ohjeita, 99% sähköautoilijoista kytkee auton w-boxiin kotiin tullessa 😮. Loppuosa käyttäjistä lataa ajastettuna esim pörssisähköä. Tapa jota asiantuntija pitää parhaimpana akun käyttöiän kannalta.
Siis 25 vuotta ja vielä 90% jäljellä?? Onkohan tuossa kaaviossa nyt huomioitu muuta kun syklit, eli myös kalenteri-ikääntyminen? Ja tuokin ilmeisesti optimilämpötilassa? Muutenhan tässä ei ole mitään ihmeellistä edes perus bensa-autoilijalle, sähköautoilijoille varmaan ihan selvää hommaa.
Noniin
27:19 vasen käppyrä kuvaa sitä, miten eri akut kestää nopeaa latausta. Kaikki akkutyypit on max latausteho 1C mutta tässä niitä on ladattu myös 3C, minkä näköjään uudemmat akut kestää paremmin. Ei siis mitään tekemistä akkujen ikääntymisen kanssa. Ja lähde: ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?arnumber=9733019
Samassa kohtaa oikea käppyrä, ei tosiaan ole huomioitu muuta kuin lataussyklien aiheuttama vanheneminen, lähde: iopscience.iop.org/article/10.1149/2.0981913jes/pdf
Että sillain harmi ettei kalenteri-ikääntymistä tässä nyt huomioitu oikeastaan mitenkään, vaikka lähteenäkin on käytetty paperia "Modeling of Lithium-Ion Battery Degradation for Cell Life Assessment". Tässäkin olisi ollut oikeasti hyviä käppyröitä kalenterivanhenemisesta, mm se, että 50% SoC viidessä vuodessa optimitilanteessa häviää vain 10% kapasiteetista, worst case viidessä vuodessa lähtee lähes 30% kapasiteetista. päälle vielä kaikki muut vanhenemista aiheuttavat mekanismit kuten ne lataussyklit ja mekaaninen rasitus.Ettei näitä afrikkaan viedä.
www.researchgate.net/publication/303890624_Modeling_of_Lithium-Ion_Battery_Degradation_for_Cell_Life_Assessment
No, en ole minäkään mikään sähkötekniikan asiantuntija niinkuin ei tämä luennoitsijakaan hänen omia sanojaan lainatakseni, mutten myöskään pidä itseäni akkutohtorina.
Erittäin hyvä pika TEHOluento. Vähän olettamusta ja lisätietoa LFP akuista olis ollut hyvä
Mitäs Heiska ennustaa, että on akkupuolella seuraava ISO muutos ja milloin tuollainen on ehkä tulossa? Vai viilataanko näitä nykyisiä vaan pienillä muutoksilla paremmin kestäviksi ja luotettaviksi.
Sitä on jo 10 vuotta hoettu ”iso muutos on tulossa” eipä ole näkyny mitään muutosta.
@@apexfin3015 Kaikki muutuu ennemmin tai myöhemmin. Ja sitä nopeammin mitä enemmän rahaa käytetään innovaatioihin yms. Tässä tapauksessa öljyteollisuus ei ainakaan ole sitä tukemassa, kun liikenteen sähköistyminen vie heiltä suuren osan tuloista.
@@apexfin3015edellinen disruptio tuli hinnan vuoksi. LFP-kennon hinta nyt Kiinassa $50/kWh ja laskee tästä ennen 2025 loppua $30/kWh tasolle.
Seuraava kaiken sekoittava disruptio tulee kaivoksettomista raaka-aineista. DLE, orgaaniset jätelähteet (sellu, ligniini, yms.). Tämä nostaa litium, natrium ja kalium -ion akkujen raaka-aineiden tuotantovolyymit ”absurdille” tasolle ja se laskee akkujen hinnan yhtälailla ”absurdille” (lue: 2-3€/kWh) tasolle.
Tuossa videossa oli käppyrää kuinka akut on kehittyneet kestävämpään suuntaan.
@@apexfin3015Nio:n käyttämä 150kwh akku voisi täyttää jo ison muutoksen kriteerejä.
Akun korjattavuuden merkitys korostuu, kun tietää yksittäisten kennojen vikojen olevan suurin ongelma. Tesla tekee akkuja joiden kennot on liimattu. Munro avasi ja totesi mahdottomaksi korjata. Modulirakenne soisi parhaan ympäristön eristää vikapaikka vaikkapa kesken ajon ja vaihtaa se kun sopii. Tarvitaan monijännitesäädin joita jo on kevytkulkuneuvoissa.
Trendi on isompiin kennoihin. Ne korvaa modulit täysin halvemman hinnan vuoksi. Tab-less -kennot tekee kennon vaihdosta äärimmäisen helppoa.
@@mfb424 Tarvittaisiin kilpailusarja jossa ilmenisi eri ratkaisujen paremmuus.
Niin uudet joo. Kaikki aiemmat akut (kuten model S) on korjattavissa ja sitä tehdäänkin jo Suomessakin.
Tuota liimattua akkua taitaa tällähetkellä olla vain jenkkimarkkinoille menevässä Y-mallissa, joten tähän mennessä myydyt kaikki Euroopan teslojen akut on tarvittaessa korjattavissa tulevaisuudessa.
I approve this message. 😁
Erinomaista tiedon jakamista akuista! ❤️
Kiitos upeasta työstä. Arvostan suuresti. 🙌🏻
Jukkis❤
Islanti aika Optimi ks.säätiedot, itte oon vuosia seurannu : -5+5 aina 😂
ua-cam.com/video/7dhEr7GXeR8/v-deo.html Ei kolmesataatuhatta vaan kolme miljoonaa kilometriä...
Alat katsomaan n. 26 minuutin kohdalta, niin jää sähköauto hankkimatta :D
Lisempää vaan.
Aihe hyvä ja kanavalle sopiva, luennoitsija ammattitaitoinen. Editointi kuitenkin niin hirveä, että huono maku jäi.
Höpsis.
Jep… tämä on itseä kiinnostavaa tavaraa…
5/5
nää valasee tosi paljon tekniikasta.
Kyllä on mennyt totiseksi tämä kanava. Ei mitään hauskaa😊
Asiaa
Voisin tohtorille myydä auton mutten ehkä akkuhommiin keskittyisi….
Mulla on 3 mukulaa niin iitu oli siksi hyvä. Kun ostin iitun niin model y maksoi 20k enemmän ja muita malleja ei oikein vielä ollut mihin mahtu. Enyaqista en tykkää ulkonäöstä.