kls. - Paha

Neljäkymmentä päivää ja yötä
Autiomaassa vietin laahustaen eksyksissä
Etsien turvaa
Ja neljäkymmentä kertaa putosin
Polvilleni lankesin
Silmät ja suuni täynnä hiekkaa polttavaa
Ja minä koetin olla vahva
Vaan kuten arvata saattaa
En vahva ollutkaan
Olen pahoillani
Minä lankesin
Kuulen Sun äänesi
Vaan en pysty kääntymään
Sillä olen paha
Ja vaikka kuulen sun äänesi
Jään silti autiomaahan nääntymään
Sillä olen paha
Neljäkymmentä päivää ja yötä
Autiomaassa yksin
Aivan niin kuin Mestarimme
Vietti aikoinaan
Ja liian monta kertaa
Saatana saapui minua kiusaamaan
Aivan niin kuin aikaisemmin
Kahtamilleni jaan
Ja minä koetin olla vahva
Vaan kuten arvata saattaa
En vahva ollutkaan
Olen pahoillani
Minä lankesin
Kuule mun ääneni
Kun se autiomaasta huutaa taas
Vaikka olen paha
Saavu mut noutamaan
Ikuisuuden puutarhaan
Vaikka olen paha
Olen liian kaukana kotoa
Enkä pysty nousemaan
Ilman Sinua
Olen eksynyt karitsa
Kaukana kotoa, pelasta
Kuule mun ääneni
Kun se autiomaasta huutaa taas
Vaikka olen paha
Saavu mut noutamaan
Ikuisuuden puutarhaan
Vaikka olen paha
Näet mun käteni, likaiset käteni, näet mun tekoni, näet pahuuteni
Puhdista käteni, likaiset käteni, ainoa toivoni turvassa
Sun luonasi