Відео

On kaloja myös usein paljon.

Ahven kasvaa nopeammin lämpimissä vesissä

Vanhatkin pyytäjät ovat vain sitä mieltä, että kalaa oli aiemmin enemmän, vaikka sitä pyydettiin enemmän.

@@eerolahti4334 Sinähän tavoittelit ahventa ja sitähän tuli! Se on hyvä merkki, kun verkot on sotkussa. Silloin ne on pyytäneet hyvin. Kyllä siihen selvittelyyn kouliutuu.

Ok, ostin 0.25 mm monofiili siimaa jolla voi paikata, miten vaikka yhden reiän paikkaus tapahtuu?

Kalat oli verkossa kuolleet ja hieman väri mennyt jännäksi mutta ei mikään erityisen paha Haju niin ajattelin kokeilla syödä

@@eerolahti4334 Ahven kuolee nopeasti lämpimässä vedessä ja sen väri haalenee äkkiä. Kala ei ole missään tapauksessa pilalalla. Lämpimällä vedellä verkot kannattaa tarkastaa vaikka monta kertaa päivässä.

@@eerolahti4334 Yksittäisiä liinan reikiä ei kannata paikata. Ala- ja yläpaulan repeämät kannattaa ottaa kiinni ja isommat liinan reiät kuroa kiinni. Itse käytän tervattua lankaa, jonka solmut pysyy hyvin kiinni. Minulla on siinä verkkokalastusta aloittelijoille -sarjassa yksi pätkä, missä korjailen omaa verkkoa.

@@tane_ Hyvin on kyllä paikoillaan tähän saakka pysynyt, mitään ei ole tarvinnut oikoa. Toki hirsitakenne painuu ja revapuiden ruuveja pitää käyttää irti muutaman kerran. Korkeus on makuasia, tämä korkeus riittää kyllä minulle.

@@eerolahti4334 Ei ole normaalilankaisissa verkoissa. Iron Silk -langan verkko menee joskus niin tiukalle, että siitä on pakko leikata joku säe pois. Johtuu siitä, että lanka ei luista ja on litteä. Jos iso hauki panee tämän kunnon solmulle, se on vaikea paikka selvittää.

@@pirumerrassa Kyllä minä kokeilen myöhemmin harvempaakin verkkoa. Tiukassa on ollut aiemmin isompi muikku, mutta toki sitä pitää välillä kokeilla.

Siikaverkot lasketaan lähes aina pohjaan. Jos olet kalastanut vähän, suosittelen laskemaan verkot aluksi ihan 3-4 metrin veteen ja kevyessä tuulessa. Riittävästi löysää vain. Alkupään videoissa on vinkkiä laskuun tai sitten niissä verkkokalastusta aloittelijoille videoissa. Aluksi kannattaa käyttää 1,5 tai 1,8 metrin verkkoja, ne on helpompi käsitellä. Onnea pyyntiin!

@@Kitkajarvelainen joo 1.8m verkko ahventa haluaisin

@@eerolahti4334 Lämpimän veden aikaan ahven voi olla pääsääntöisesti syvemmällä, mutta pian vesien viilentyessä voit löytää sitä hyvinkin matalalta. Kokeile vain rohkeasti eri paikkoja. Esimerkiksi ruovikoiden reunat voivat olla hyviä.

Moni on tämä mainostanut ja olen luvannut kokeilla.

@@elffelfsson7360 Luulen, että ei ole. Vuoden vanha muikku on täällä ns. neulamuikkua, jota pyydetään nuotalla. Se on huomattavan pientä eikä sitä voi pyytää verkolla. Yli 10-11 mm muikkua on tällä vesialueella hyvin vähän, tai en ole sitä löytänyt.

Kiitos! Hyviä saaliita on sielläkin saatu.

Kiitos! Hyviä saaliita on sielläkin.

Vapaa pääsy Venäjälle,mutta ei lähde.

Juuri näin, kuten edellä on kirjoitettu. Näin ainakin tarina kertoo.

@@jukkakarasti8221 🤣💪💪

Kuusamojärveen vesirutto tuli muistaakseni noin 2005.

Tähän en osaa sanoa. Tiedän sen, että viime vuosina istutuksiin kanssa on ollut vaikeaa, koska poikasia ei ole ollut saatavilla. Kalastuspaine näyttää myös vapapuolella olevan olematonta.

@@Kitkajarvelainen Sepä se. Aika rauhassa saa olla. Ei painetta ole, jos ei ole isoa kalaakaan. Se on selkeä, että Paanajärvellä kun laitetaan verkot poikittain alajuoksulle, niin ei taimenta näy alaosalla. Jyrävää ei taida kuitenkaan pääse nousemaan, niin ihmettelen mistä nuo yläosan taimenet on peräisin. Evällisiä kuitenkin. Istutuksista ei ole tietoa.

Tähän löytyy varmasti parempia vastauksen antajia. Kitkajoen ja Oulankajoen taimenta on tutkittu paljon ja joku asiantuntija osaisi varmasti valottaa asiaa.

@@Joumanji444 Silloin 20 vuotta sitten yläosalle istutettiin ns. pyyntikokoista taimenta, joita ne noin 50 senttiset taimenet pääsääntöisesti oli. Kitkalla kuten muuallakin Suomessa verkkokalastuspaine on yhä sen verran suurta ettei luonnollinen elämänkaari vielä taimenella onnistu.

Tuttujen kalastajien kanssa on tullut juteltua. Ahvenen menestyksen on moni havainnut. Siian heikon tilanteen osalta tilanne on toinen. Verkkokalastus kun on niin vähäistä täällä ja pyytäjiä vähän.

Olikos sulla sähköposti mikä?

Mökkikalastusalueella Keitelejärvellä ahvenilla on vaihtelevasti muikkua, särkeä tai ahventa mahoissa. Välillä jos saa muikkusyvänteestä haukea tai madetta niin on tankanneet mahat täyteen muikkua. Lämpöisen veden aikaan ahventa saa mökkirannasta niin niillä on yleensä särkeä. Samaan aikaan saa selältä ahventa niin niillä on yleensä muikkua . Yks kalatarina ois mutta sitä en julkisesti viiti kirjoittaa

Kuulostaa tutulta.

Kiitos, mukava kuulla. En ole mikään asiantuntija ja kaikki sanomani ovat vain omia ajatuksia. Olen kalastanut ja metsästänyt pienestä pojasta lähtien. Innostuin linnuista teini-iässä ja olen muun muassa rengastanut maa- ja merikotkia sekä sääksiä. Luonto on lähellä sydäntä ja kiinnostusta luontoon sen kaikissa muodoissa yritän välittää myös muille. Hyvää kesän jatkoa.

Onko järvessä siikaa tai muikkua?

@@Kitkajarvelainen ei ole

Kyllä tuo vesirutto on ikävä kasvi. Varmasti monenlaisia haittaa siitä on.

Tämäkin on hyvä kysymys. En tiedä ja itse en ole sitä yrittänyt tehdä.

​@@Kitkajarvelainen tämän peruateella voisi jotain päätellä. Onkohan suurten ahventen määrä niin kasvanut vai onko ruuan määrä niin suuri, että koko vain kasvaa.

Juuri näin!

Juuri samanlaista pohdiskelua olen tehnyt! Tuskin tätä tieteellisesti kukaan seuraa. Mutta monet isot asiat tulevat esille ihan harrastuspohjalta. Kannustan pitämään omista havainnoista päiväkirjaa.

​@@Kitkajarvelainen Omakala-sovellus on juurikin tätä varten. Sillä kerätään dataa tutkijoiden käyttöön kalalajien, saaliin määrän, koon ja sijainnin jne. muuttujien perusteella. Ja toimii myös kalastajan saalispäiväkirjana.

Onko tullut paljon uutta rantarakentamista? On paikkoja joissa mökkiläiset haluavat oman laiturin ja ruoppauttavat kaislikon läpi väylän rantaan. Ja jokainen tietysti oman. Siinä kutupaikka pirstaloituu ja saattaa mennä pilalle. Myös kuha pystyy syrjäyttämään hauen järvestä.

@@markonikula2611 Kitkalla alkaa olla rantarakennuspaikat vähissä. Itse en tiedä yhtään uutta rakennuspaikkaa näiltä alueilta.

@@Kitkajarvelainen Täytyypä alkaa kehittelemään päiväkirjaa. Siihen voisi myös kalamäärien lisäksi kirjoittaa omia havaintoja varsinkin ahveneen ja haukeen liittyen kun niitä pääosin tulee vapavälinein kalastettua. Laajamittaiseen tutkimukseen sitä tuskin voi yleistää, mutta tutkimus on aina kiinnostavaa ja kenties tuleva työkin voi olla osaltaan tutkija.

Erinomaisia kommentteja ja hyviä kysymyksiä! Juuri samanlaista pohdintaa olen tehnyt. Itse kalastan matalilla vesillä ja mm. syvät vesialueet ovat minulle täysin tuntemattomia. Pilkkimiehet tietävät varmaan nämä paremmin. Käsittääkseni pilkkimiesten saaliit ovat olleet ahvenen osalta suuria.

Se olisi juuri se mielenkiintoinen asia. Itse en ole löytänyt tietoa lämpötiloista.

Tässä mittakaavassa kalastuksen vaikutus on marginaalinen. Näin ainakin luulen.

Kiitos.

Alasolijärvellä myös ahventen koko kasvaa järvessä paljon pientä muikkua ravinnoksi olen seurannut kehitystä mökilläni 30 vuonen ajan mökki mouruniemen tien varressa jumiskossa Pepe

Kiitos!

Isompi ahven on ollut kesäällä käytännössä aivan hukassa näillä lähivesillä. Monet ovat kommentoineet, että kala siirtyisi selkävesien puolelle. Tämä selittäisi sen, että isompaa ahventa ei löydy täältä oikeastaan lainkaan keskikesällä. Tämä perustuu kokemukseen verkkopyynnissä. Katiskaa olen käyttänyt vähän. Pitää kokeilla.

Perusverkko on 45mm/0,15 lanka tai 50mm/0,17. Ahvenaikaan ja taimenvesillä harvempia. Yleensä korkeus 1,8m, max 2,4m. Lähes kaikki Kivikankaan kaksoispaulaverkkoja.

Kyllä yhdestä kalasta kaksi syö ihan hyvin. Ruokakalaksi riittäisi pienempikin kala.

Olen samaa mieltä! Olen kuullut, että molemmilla muilla järvillä on käynyt samoin.

En käytä pintaverkkoja. Kalastan yleensä matalassa 2-5 m vedessä ja 1,8 m, max 2,4 m verkolla.

Kotimaisen järvikalan pyytäminen omaan ja läheisten ruoaksi on järkevämpää kuin rahdata kalaa Norjasta tai kauempaa. Ja kalan pyytäminen ruoaksi on järkevämpää kuin pyytäminen vain huvin vuoksi vapautettavaksi, mitä myös jotkut kutsuvat kalastamiseksi.

Jos ei ole intoa pyytää oikeilla välineillä, on parempi olla pyytämättä ollenkaan. Toivottavasti jossain vaiheessa kaikki verkkokalastus kriminalisoidaan.​@@Kitkajarvelainen

Kyllä itselläkin keskikesä on hiljaiseloa. Nyt vedet olivat kesäkuun alussa liian lämpimiä. Muikkua on, mutta se on valtaosin hyvin pientä, alle 10 mm. Pyydän elo-syyskuussa 10-11 mm verkoilla. Syömäkalat välillä saa, välillä ei.

Sinne on noin 10 km eli kuorma päällä noin puolen tunnin ajo. Kyllä taimen on todella tiukassa. Istutusten varassa ja monena vuonna istukkaita on ollut vaikea saada. Tämä näkyy nyt.

@@Kitkajarvelainen joo täälläkin on pääasiassa istutettua tuo taimen. Sulan veden aikaan on tullut 0-4 taimenta vuosittain. Aina lämmittää mieltä. En tiiä miten muut saavat verkoilla tai uisteella

Kyllä nämä tiedossa on. Suurimmassa osassa näitä vesialueita riittää matala lippu tai värillinen koho, jonka läpimitta on vähintään 15 cm. Vesiliikennealueilla pitää olla korkea lippu. Mehupurkeissa ei ole mitään vikaa, jos paikka sallii

pienemmän merkin käytön.

Näinhän se on, kuten verkkojakin.

Näin pitää kokeilla.

​@@Kitkajarvelainen Tuolla taktiikalla pitäisi löytyä. ua-cam.com/video/y_wS6kbyWPI/v-deo.html

Näinhän se on. Sama tilanne se on verkkojen kanssa.

Kiitos.

Tuo valon lisääntyminen on kuitenkin joka kevät samalla tavalla tapahtuva ilmiö. Pohjoinen kiilaa etelän ohi päivän pituudessa jossain vaiheessa kevättä, mutta kutu silti alkaa ensin etelässä ja siirtyy pohjoiseen viikkojen kuluessa.

Tuo on ihan totta. Mutta etelässä ei ole jäätä ja valo pääsee hyvin järveen. Esimerkiksi tänä vuonna meillä oli lumipeite jään päällä pitkälle toukokuuhun, mikä suodattaa tehokkaasti valoa.

​@@Kitkajarvelainen Joo. Lyhyempi jää-/lumitalvi etelässä toki on, mutta kyllä se on vaihdellut myös Oulun korkeudella tässä viime talvena etenkin lumen osalta. Toissa talvena lumi katosi jäältä pariin otteeseen tammi- helmikuussa vesisateiden johdosta. Ja tänä keväänä noin kuukautta normaalia aiemmin samaisesta syystä. Silti noilla toukokuun puolessa välissä saaduilla kaloilla on ollut mäti vatsassa. Toki valo aktivoi kaloja jään alla, sen pilkkiessä huomaa, mutta toisaalta varsinkin isompi ahven käy araksi pilkkijän varjolle aurinkoisena päivänä. Ottaa muutaman päivän, että tottuvat valoon. Se mikä rannikolla houkuttelee kaloja suistoihin on jokien virtauman lisääntyminen huhtikuussa. Tulee paljon makeaa vettä suistoon ennen jäiden lähtöä. Norssiparvet odottelee jokeen nousua noin kuukauden puolentoista ajan ja niitä saa pilkillä. Mahtaa siika olla jo syvemmällä tuohon aikaan. Tässä rannikolla kevään viimeiset siiat tulee jäiden lähdön aikaan, jos pääsee laskemaan verkot jäälauttojen sekaan. Pari päivää myöhemmin ovat jo kadonneet.

Kiitos samoin!

Kiitos samoin!