Rajantakaiset kylämme, Vuoksela

Vuokselan kunta perustettiin vuonna 1914, mutta käytännössä se aloitti itsenäisenä kuntana vasta vuonna 1917. Vuokselan kuntaan maa-alueet tulivat pääosin Sakkolan, Valkjärven ja Muolaan pitäjistä. Aluksi pitäjään kuului myös Vuosalmen kylä, mutta kun Äyräpään kunta perustettiin vuonna 1925, Vuosalmen kylästä tuli osa Äyräpäätä. Vuokselan nimi lienee saanut alkunsa pitäjän läpi virranneesta Vuoksen virrasta. Vuoksi sana tarkoittaa vuolaana virtaavaa jokea.
Vuokselan pinta-ala oli 138 km2, viljeltyä peltoa siitä oli 4 150 ha. Maatiloja oli pitäjässä paljon, pääelinkeinona oli siten maatalous ja porsaiden kasvatus. Vuokselan asukasluku oli ennen talvisotaa 3 050 henkeä. Vuokselan naapurikuntia olivat ennen talvisotaa Vuoksenranta, Räisälä, Sakkola, Valkjärvi, Muolaa ja Äyräpää. Vuokselan suurimpia kyliä olivat Virkkilä, Uusikylä, Kuninkaanristi, Räihänranta, Noisniemi ja Vuoksela. Vuoksen vesistö laskettiin vuonna 1857 ja tuossa vaiheessa vedenpinnanlaskun seurauksena Vuoksen vesistön varsille tuli tuhansia hehtaaria viljelykelpoista maata. Uudenkylän kohdalla ranta siirtyi toista kilometriä ja hyvää peltomaata saatiin viljelyksille. Teollisuusyrityksiä ei varsinaisesti ollut Vuokselassa, mutta useilla kylillä oli sahoja ja myllyjä. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Vuoksela
#Valkjärvi
#Muolaa
#Äyräpää
#Vuoksenranta
#Räisälä
#Vuoksi
#Karjala
#Karjalankannas
#Ilomantsi

[@user-sq1ch7ki7l]

Hei! mistä etsit tietoa "sa-kuvan" lisäksi Kiitos!

[@nikohattune3175]

Milloin Vuotoniemen esittelyä? Äitini ukki on siellä syntynyt, pääsisipä itsekin vielä käymään läpi nuo rajantakaiset alueemme👍

[@ensiokettunen]

Hei Niko!
Jos tarkoitat Ilomantsin Vuottoniemeä, siitä olen kertonut Ilomantsin osiossa. Vuottoniemen kohdalla valokuvia oli vähän, tsasouna, kalmisto ja Vuottojärven kuva. Vuottoniemellä asui pääasiassa Potkosia ja joitakin Maksimaisia ja metsien miehiä. Talvikausina Vuottoniemen savotottatyömailla ja savottakämpillä asui kymmeniä kuolismaalaisia ja liusvaaralaisia. Isäni oli nuorempana Petäjärven savotoilla, se oli lähellä Vuottoniemeä. Pahkalammen luostarista, joka kuului Vuottonimen kylään löytyy muutamia hyviä kuvia. Näitten videoitten tekeminen riippuu valokuvista ja niiden laadusta. Kuvien värittäminen tekoälyohjelmalla vaatii valokuvalta laatua ja niitä ei ole kaikissa valokuvissa. Jos valokuvan laatu on huono, tekoäly tekee virheellisiä värivalintoja.
Vuottoniemelle tuskin pääsemme koskaan, vaikka sinne on nykyään metsäautotie. Kerran ajoimme venäläisten upseerien kanssa kohti Vuottoniemeä, mutta puolessavälissä matkaa tien tukki särkynyt kuorma-auto. Lohdutuksena voin sanoa, että Vuottoniemellä ei ole jäljellä yhtään rakennusta, joten vanhoista valokuvista löytyvät parhaat muistot Vuottoniemestä.