Tässä se kehitys tulee menemään tekoälyn hyväksi käyttöön , jolloin ohjaus tulee osittaen automaatiseksi . Itseasiassa motot ovat koneistoltaan aika valmiita , mutta automaatioltaan vielä keskeneräisiä .
Tekoäly tulee asteittain metsiin. Kokoajan tulee pieniä auttavia ominaisuuksia jotka lopulta tekevät enemmän ja enemmän. En näe kehitystä haitallisena.
Mittalaite vain aktivoi pumpun eli nostattaa järjestelmän paineen, ei käännä pumpun kulmaa täysille. Pumpun singnaalilinja haistelee sitten kouralle lähtevästä painelinjasta tarvittavan öljymärään ja kääntää kulmaa sen mukaan.
Tuossa on käsitykseni mukaan kaksi vakiopaine tilaa käytössä. Kun rullia ei ajeta on matalampi vakiopaine ja sitten rullien kanssa menee täydelle kulmalle ja paineelle. Käsitykseni mukaan vakiopainejärjestelmässä juurikin pumppu ei vedä kulmaa täysille vaan pyrkii pitämään vakiopaineen - kun nestettä tarvitaan niin paine haluaisi tippua jolloin pumppu lisää kulmaa. Tuossa menee jatkuvasti paineenrajoitusventtiiin lävitse nestettä eli sen verran pitää pumpun tuottaa koko ajan.
@@puuntuottaja Syöttö päällä menee täydelle paineelle mutta ei mene täydelle kulmalle jos rullille menee vähemmän öljyä mitä pumpun maksimituotto on. Pumppua huijataan vain nostamaan paine, mutta tuotto eli pumpun kulma säätyy myös kouraa käytettäessä tarvittavan öljymäärän mukaan, eikä minkään rajoitusventtiilin kautta pitäisi kiertää öljyä.
Sinällään en koneiden kokoon ja tehoon ota kantaa mutta miksi aikanaan koneen valmistajat pyrkivät mahdollisimman keveisiin koneisiin kuten nokka,siihen aikaan ei saanut kesäaikaan mennä telat päällä metsään,nykyisin kaikki on toisin päin,urakoitsijat on ajettu liian tiukalle yhtiöden toimesta,metsän omistajaahan heidänkin tulee palvella,hakkuukoneen koko ei niinkään mutta ajokone paina nykyisin tyhjänä saman kuin ennen täytenä,ei edes. Soraharjut kestä telojen kanssa ajelua,koulutuksessakaan ei saanut Kallio louhe kentällä ajella telat päällä kun ei kestä louhe,mites kestää puun juuret ettei tule halpaa sellua eli lahopuuta🤔
Pohjaongelma on pystykauppojen tekeminen. Metsänomistaja ei tilaa konetta metsään jolloin metsänomistaja ei voi valita millä koneella homma hoidetaan. Nykyäänkin monet maksaisivat enemmän korjuusta jos metsässä ei kävisi jättiläinen pyörimässä teloineen. Pienet koneet eivät tule korjaamaan merkittävää osuutta puusta. Suuret toimijat (valtio / metsäyhtiöt / metsärahastot) tulevat varmasti käyttämään myös tulevaisuudessa suuria koneita. Oma metsiään hoitavat taas katsovat pidemmälle ja ottavat pienempiä koneita metsiinsä.
Tekee noita kouraan tulevia boxeja. Eli tuossa oli Ollin tekemä mittalaitteeksi kutsuttu kouran venttiilejä ohjaava laatikko. Osaa lukea myös mittausdataa kouralta ja laskea siitä tietoja.
Nyt on Paavolla hyvä yhteistyökumppani.
On kyllä osaava tyyppi. Ei ole puhemies vaan tekijämies.
Hyvä video. Mukavan rento mutta silti tosi asiallinen.
Kiitoksia. Ollin kanssa on mukava jutustella ja Olli tietää ihan järkyttävän paljon aiheesta. Tehnyt tyhjästä järjestelmän.
Kiitos videosta Paavo & peukku .
Kiitoksia. Video oli todella mukava tehdä - pääsin tapaamaan Ollia ja näkemään Ollin perheen samalla.
Nykypäivän ibc ohjaus vanhassa nokassa👌
Ja pelkällä ohjelmalla toteutettuna.
Hieno homma Puavo.
Siellä hommat sujuvat mainiosti
Kun on tekijän kanssa niin hommat sujuvat vaikka ei itse osaisi.
Tässä se kehitys tulee menemään tekoälyn hyväksi käyttöön , jolloin ohjaus tulee osittaen automaatiseksi . Itseasiassa motot ovat koneistoltaan aika valmiita , mutta automaatioltaan vielä keskeneräisiä .
Tekoäly tulee asteittain metsiin. Kokoajan tulee pieniä auttavia ominaisuuksia jotka lopulta tekevät enemmän ja enemmän. En näe kehitystä haitallisena.
Mittalaite vain aktivoi pumpun eli nostattaa järjestelmän paineen, ei käännä pumpun kulmaa täysille. Pumpun singnaalilinja haistelee sitten kouralle lähtevästä painelinjasta tarvittavan öljymärään ja kääntää kulmaa sen mukaan.
Tuossa on käsitykseni mukaan kaksi vakiopaine tilaa käytössä. Kun rullia ei ajeta on matalampi vakiopaine ja sitten rullien kanssa menee täydelle kulmalle ja paineelle. Käsitykseni mukaan vakiopainejärjestelmässä juurikin pumppu ei vedä kulmaa täysille vaan pyrkii pitämään vakiopaineen - kun nestettä tarvitaan niin paine haluaisi tippua jolloin pumppu lisää kulmaa. Tuossa menee jatkuvasti paineenrajoitusventtiiin lävitse nestettä eli sen verran pitää pumpun tuottaa koko ajan.
@@puuntuottaja Syöttö päällä menee täydelle paineelle mutta ei mene täydelle kulmalle jos rullille menee vähemmän öljyä mitä pumpun maksimituotto on. Pumppua huijataan vain nostamaan paine, mutta tuotto eli pumpun kulma säätyy myös kouraa käytettäessä tarvittavan öljymäärän mukaan, eikä minkään rajoitusventtiilin kautta pitäisi kiertää öljyä.
Patruunalle terveiset ....
Sinällään en koneiden kokoon ja tehoon ota kantaa mutta miksi aikanaan koneen valmistajat pyrkivät mahdollisimman keveisiin koneisiin kuten nokka,siihen aikaan ei saanut kesäaikaan mennä telat päällä metsään,nykyisin kaikki on toisin päin,urakoitsijat on ajettu liian tiukalle yhtiöden toimesta,metsän omistajaahan heidänkin tulee palvella,hakkuukoneen koko ei niinkään mutta ajokone paina nykyisin tyhjänä saman kuin ennen täytenä,ei edes. Soraharjut kestä telojen kanssa ajelua,koulutuksessakaan ei saanut Kallio louhe kentällä ajella telat päällä kun ei kestä louhe,mites kestää puun juuret ettei tule halpaa sellua eli lahopuuta🤔
Nimen omaan koneiden painot ja telan nappulat jotka rouhaisevat maahan pyörähtäessä sekä telin takana poistuessa🤔
Mitä enemmän ulkonemaa teloissa sen enemmän repii kesällä,eri telat kesään ja talveen,urakoitsijalle korvaus työstä
Eikä tätä ongelmaa pienmetsäkoneilla ratkaista,niille on oma tilaaja kantansa🤔
Pohjaongelma on pystykauppojen tekeminen. Metsänomistaja ei tilaa konetta metsään jolloin metsänomistaja ei voi valita millä koneella homma hoidetaan. Nykyäänkin monet maksaisivat enemmän korjuusta jos metsässä ei kävisi jättiläinen pyörimässä teloineen. Pienet koneet eivät tule korjaamaan merkittävää osuutta puusta. Suuret toimijat (valtio / metsäyhtiöt / metsärahastot) tulevat varmasti käyttämään myös tulevaisuudessa suuria koneita. Oma metsiään hoitavat taas katsovat pidemmälle ja ottavat pienempiä koneita metsiinsä.
Taitaa Paavo olla piilopuppeli 17:01 tykkää miehen läheisyydestä.!
Ollin lähellä on hyvä olla.
Näkyy olevan epecin poksi kourassa.
Tuo laatikko on oikeasti Ollin tekemä. Mahtuu tuohon epecin suojalaatikkoon sisälle.
Missähän kohtaa pojilla menny pieleen kun DI koulutuksella ryskähommissa.
Tuota samaa pohtinut. 😂 DI koulutuksella on vapaus valita myös likakäsielämä.
Voi kuule, meillä on tekniikan tohtori ja professorikin välillä rankametässä koska nämähän on ihan parhaita hommia😊
Yleensä menee vielä ohivuoto linja tankille paluulinjan lisäksi.
Saha yleensä kaipaa ohivuotoa mutta tuossa ei ollut erillistä linjaa. Oli vain tuotu kaapeli paksua letkua pitkin kouralle.
@@puuntuottaja hyvä olisi olla ohivuoto linja on myös syöttö moottotreissa on ohivuoto. Stefat moottoreissa kestää pidempään.
Tuo homma ei minulta onnistuisi pitää varmaan olla kone hommissa aika pitkään
Olli on ikänsä tainnut kikkailla koneiden kanssa. Itselläkin joystick keskellä kämmentä.
Tekeekö usevolt myös mittalaitteita?
Tekee noita kouraan tulevia boxeja. Eli tuossa oli Ollin tekemä mittalaitteeksi kutsuttu kouran venttiilejä ohjaava laatikko. Osaa lukea myös mittausdataa kouralta ja laskea siitä tietoja.
Tuttu laite tuo profi 15000h kokemus.
Siinä on jo muutama pölli mennyt kourasta lävitse. Itse kone tuntui mielestäni hyvältä koneelta - varsinkin ikäisekseen.