Suomen kohtalon hetket, Tali-Ihantala 1944

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 13 лют 2023
  • Kesällä 1944 puna-armeijan taistelukykyisimpiin kuuluvat yksiköt rynnistivät kahdessa viikossa Karjalankannaksen läpi ja Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Neuvostoliiton punainen aalto pysäytettiin kuitenkin Pohjoismaiden historian suurimmassa taistelussa, Tali-Ihantalassa tykistön, jalkaväen, panssarivoimien ja ilmavoimien yhteistoiminnan avulla.
    Tässä jaksossa perataan 1944 kesän suurhyökkäys ja selvitetään kuka on taistelukenttien todellinen kuningas.
    Jos haluat tukea podcastin tuotantoa, se onnistuu ostamalla meille tämän podcastin pääasiallista raaka-ainetta, eli kahvia alla olevan linkin kautta.
    www.buymeacoffee.com/sotaajah...

КОМЕНТАРІ • 17

  • @kymensotaveteraanit
    @kymensotaveteraanit 4 місяці тому +3

    Kanavallamme on useita veteraanikertomuksia Kannaksen taisteluista, tervetuloa kuuntelemaan!

    • @sotaajahistoriaapodi
      @sotaajahistoriaapodi  4 місяці тому +1

      Jaahs, nyt pitääkin itsekkin laittaa kuunteluun, kiitos paljon erittäin mielenkiintoisesta vinkistä.

  • @juhopuhakka2351
    @juhopuhakka2351 9 місяців тому +5

    Karl Lennart Oesch palkittiin sodan aikana mm mannerheim ristillä ja sodan jälkeen linna tuomiolla.Olin yhdessä muistotilaisuudessa jonne hieno valtiomme oli laittanut maanpuollustuskorkekoulusta jonkun tiskirätin raakkumaan ettei ne sen saavutukset nyt niin kovia olleet.Paikalla olleet veteraanit ei digannut.

    • @mattiinnanen5245
      @mattiinnanen5245 Місяць тому

      Vuosalmi ja Äyräpää olivat vielä kovia paikkoja, joissa puna-armeija nutta myös Suomen kenttäarmeija kärsivät suuria miestappioita. Lihamyllyksi puna-armeijasta niitä sanottiin. 🇫🇮.

  • @anttikristian4060
    @anttikristian4060 5 місяців тому +1

    Raatteentie 1940
    Tali-Ihantala 1944
    Globen 1995

  • @joonasainio1874
    @joonasainio1874 Рік тому

    Rynnäkkötykki on tykki jossa on telaketjut se ei kuitenkaan ole telatykki koska Rynnäkkötykin tarkoitus on suojata ja avustaa jalkaväkeä sen kanssa esimerkiksi tuhoamalla yksittäisiä linnoituksia ja konekivääriasemia, kun taas telatykkin tarkoitus on tuhota vihollislinjat kaukaa. Tämän eroavuuden takia niissä on erilaisia puutteita esimerkiksi Rynnäkkötykkissä ei ollut alunperin kovin hyvin panssarinläpäisykykyinen tykki ( joka teki hyvin muotoillusti tai raskaasti panssaroiduista liittoutuneiden tankeista sille melkein mahdottoman vastustajan eikä telatykkissä kattoa ( joka teki siitä helpomman maalin liekinheittimille, käsikranaateille ja tarkkaampujille.

    • @sotaajahistoriaapodi
      @sotaajahistoriaapodi  Рік тому

      Terve! Piti ihan itsekkin tarkistaa ja kyllä vain, näyttää siltä että termistö meni hiukan paikoitellen sekaisin. Kiitos paljon huomiosta.

  • @joonasainio1874
    @joonasainio1874 Рік тому

    Sitä ei ehkä kaikki tiedä mutta totta se on mitä suomalaisiin tulee hevon on ollut apu korvaamaton

    • @sotaajahistoriaapodi
      @sotaajahistoriaapodi  Рік тому

      Näinhän tuo on. Hevonen on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hankalasti päihitettävä apu taistelukentillä.

    • @juhopuhakka2351
      @juhopuhakka2351 9 місяців тому +1

      Sama oli saksalaisilla.

  • @timojokela5219
    @timojokela5219 Місяць тому

    Oli siellä FW190 hävittäjiäkin eikä pelkästään Stuka syöksypommittajia