Ihan mielenkiintoista kuunnella näin isännöitsijänä tätä keskustelua. Pari pointtia tuli mieleen. 1. Jos tehdään taloja, joita ei ole tarkoitus koskaan peruskorjata ei taida suomen ympäristötavoitteet tulla täyteen. Käsitykseni mukaan betoni on yksi isoimmista saastuttajista. 2. Jos halutaan perheitä pitäisi pk seudulle ja kehyskuntiin kaavoittaa enemmän rivitaloja, koska yleensä tarvitaan enemmän tilaa ja oma piha, kun tulee lapsia. Suurimmalle osalle perheistä ei ole kuitenkaan 25-35 vuoden iässä varaa muuttaa omakotitaloon ja näin ollen tämä on looginen valinta. Vaihtoehdot on muuttaa vanhaan homerivariin tai miljoonan maksavaan versioon (ainakin helsingin hinnoilla). Muutoinkin ongelma on rakeenuttajat, koska isot rakennusyhtiöt ei suostu kyseisiä kohteita tekemään merkittävissä määrissä ja jäljelle jää vain pienet ja keskikokoiset. Laatu yleensä surkeaa ja konkurssiriski olennainen.
Omasta mielestä, jos henkilöllä ei ole säännöllisiä tuloja eikä säästöjä, niin hänen henkilökohtainen taloudellinen tilanne on sen verran epävakaa, että silloin on ehkä parempi vain vuokrata.
Aika Helsinki keskeinen pohdinta tuo omistusasunto pohdiskelu. Ei se asunto ole hyvä sijoitus jokapuolella Suomea. Lisäksi omistusasuntoon pitää sijoittaa jotta se säilyttäisi arvonsa. Vuokra-asuminen on helposti ennustettavaa kuluiltaan.
Hyvää settiä. Hiukan opponointia. Asuminen on ostettu palvelu. Sen voi ostaa hotellista, vuokralta tai omistusasuntona, etc. Palvelu eroaa muista palveluista siten, että sitä on suomessa ostettava joka päivä. Markkina ei siis luontaisesti voi heilahdella kuin alle 5%. Pankit ja yhteiskunta aiheuttaa markkinaan jopa 30% heilahteluja typerällä toiminnallaan. Ihanne järjestelmässä matalasuhdanteessa yhteiskunta teettää asuntoja/rakentamista ja korkeasuhdanteessa ei. Köyhyyden keskeisimpiä ongelmia on juuri tämä omistajuus. Mikäli matalalla pääomalla pääsisi kiinni omistusasuntoon niin se parantaa tilannetta. 3 vuoden vuokrasuhteella rajatussa määrässä asuntoja/tulorajat päästään nostamaan ihmisiä "omistajiksi" eli pois köyhyysloukusta jossa maksetaan 0% korko aikana 8% tuottoja omistajille. Erittäin kannatettava asia, että kaikki voisi omistaa asunnon. Kaavoitus on kuntamonopoli. Siellä kaavoituksen keskeisin seikka on se, että rakennettavat tontit on ihan paskoja. Kaavoituksen keskiössä ei ole hienot asunnot tai alueet. Voitte epäillä väitettäni, mutta olisiko sijoittajat laittaneet Laajasalon ratikka sillan siihen eteläkärkeen, jotta sinne ei ole mahdollista rakentaa hienoja merimaisema asuntoja ollenkaan. Olisiko sijoittajat rakentaneet Ruoholahteen 7 kerroksisia taloja vieri viereen vai kolmasosa alueesta 21 kerroksisia joissa olisi puistoalueet. Ei olisi sijoittajat tuhonneet noita alueita kuten nyt on tehty. Kaavoitus pois kunnilta. Standardisointi olisi järkevää eli järkeviä asuntoja. Kerrostalo kolmio 60m2 kosteat tilat 6m2 eikä niin kuin nyt 75m2 ja 14m2 kosteat tilat. Alentaisi hintaa ja parantaisi laatua. Nimimerkillä: Oon gryndannu 400 asuntoa Espooseen.
Onneksi olkoon, Martin Paasilla on nyt näytön paikka, hän on nyt meidän sijoittajain merkittävä ääni eduskunnassa, toivon menestystä uudelle uralle ja paljon hyvin menestyviä lakialoitteita ja kehittämisehdotuksia.
Noh, täällä Kuopiossa lähiöissä on kämppien hinnat laskeneet jo vuosikausia. Ollaan varmaan aika lähellä plusmiinusnollaa verrattuna siihen jos olisi vaan vuokralla asuttu jatkuvaan, mutta ainahan suhdanteet voi kääntyä.
Kiitos jaksosta. Helsingissä on vähän tarjolla 'isoja', 3-4 mh, asuntoja yhdessä tasossa. Ei ole mitään järkeä asunnossa, jossa on 50-60 neliötä yhdessä tasossa ja 50-60 neliötä toisessa.
Kutsukaa vieraaksi Suomen johtava eettisen tekoälyn asiantuntija Anna-Mari Wallenberg puhumaan tekoälyn eettisestä puolesta ja tekoälyn regulaatiosta EU:n tasolla
Rakentamattomalle tontille on jo vero yksityisrakentamisessa. Helsingin rakennussääntö OLI keskustassa kuusi kerrosta. Kalasatama ei ole keskustaa, joten 20 kerrosta ihan fine.
Kiitos jaksosta.Tässä kysymys vaikka seuraavaan fees and money osuuteen. Puhutte asunnon omistamisesta että se on nuorille varallisuuden kerryttämisen paikka. Itse koen olevani suht nuori kun ikää on vasta 29, mutta asunnon omistaminen ei kiinnosta sitten yhtään koska se ei ole likvidiä omaisuutta kuten rahastot tai osakkeet. Olen muuttanut aina 3 vuoden välein eri paikkakunnalle ja asunnon osto tästäkin syystä ei kiinnosta kovin paljoa. Toinenkin puolisko on tässä väläytellyt, että pitäisi varmaan alkaa etsiä yhteistäkotia, mutta asuntovelka ei houkuta yhtään. Päässä on käyny ajatus siitä, että lainan jaksaisi esim 30/70 jaolla. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon tälläisessä vähemistö omistuksessa? Ja miten tässä kävisi jos haluaisinkin päästä eroon osuudestani, mutta toinen ei halua ostaa osuuttani pois?
Vajailla tiedoilla täällä taas mennään. Hitasten kattohinnat eivät ole riippuneet koko Helsingin hitasten arvosta vaan sen kyseisen kaupunginosan hitasten keskihinnasta, jolloin koko sen osion kritisointi tässä podissa meni pieleen. Helsingissä asuu nyt noin 665 tuhatta ihmistä, jolloin tuo 700 tuhatta on ihan realistinen kolmen vuoden sisällä. Hyvä että näistä puhutaan, mutta vähän lisää taustatietoa kaivataan. Viimeset hitakset tosiaan lähtee tässä lähiaikoina myyntiin eikä edes kaikki jätkäsaaressa ole mennyt kaupaksi viimeaikoina vaikka neliöhinnat ovat puolet siitä mitä markkinoilla. Uusi systeemi tulee mutta vasta joskus.
Lisäksi, kuten itsekin sanoitte niin rakentamisen hinnat on jotain 4,5 tonnin neliö luokkaa. Helsingin laitakaupungissa asuntojen hinnat on 3000 euron/m2 luokkaa. Ei siis auta yhtään asuntojen hintaan, että sinne enemmän rakennetaan.
Koska ”kaikkien täytyy saada kaikkea tasa-arvoisesti” 😂 Hauska venevertaus, yess. Mun työhuoneeni kotona on ”dynaaminen”, koska pesukone, silityspöytä, kaappeja ja pieni sähköpöytä läppärille. Oma valinta, enkä valita.
Museovirasto ja kaupunkisuunnittelulautakunta lakkautettava! Sillä alkuun. Maailman väestö keskittyy rannikoille, tungos kasvaa. Toki Suomeen mahtuisi uusia rannikkokauppaloita tai muitakin vanhoja sellaisia voisi laajentaa - mutta ei vaan taida vetovoima riittää ilman eduskunnan ja Ylen siirtoa.
Hitas ykkönen ei ollut onnistunut eikä siitä sen enempää, mutta tässä kakkosessa miksi idea dumataan tyhmänä jos asukas ei pääse nauttimaan arvon noususta jos muuttaa pois ennen määräaikoja? Tässä madalletaan kynnystä päästä käsiksi omaan asuntoon, trade off on se että ei pääse nauttimaan mahdollisesta arvon noususta. Kaikilla ihmisillä on asumiskuluja, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Jo se, että pääset maksamaan asumisestasi käytännössä itsellesi, on se verran iso plussa että hitas kakkoseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarttua, vuokra-asumisen sijaan.
Olette valitettavasti kujalla siitä miten hinta indeksi lasketaan. Ei Hitas asuntojen poistamisella järjestelmästä ole mitään käytännön merkitystä asuntojen hintaindeksiin, koska indeksissä on mukana kaikki asunnot, myös ei Hitas asunnot.
Mä olin töissä DDR:ssä töissä, ei asuntolainoja, ei autolainaa, ei kulutusluottoja. Ei mitään. Elämä kommunismissa oli hienoa, todella. Asunnon omisti valtio, auton (Trabantin) omisti valtio. Ostettavaa ei ollut muuta kuin ruokaa, joskus vaatteita. DDR , Dresden.
Ruokaakin tarvi ostaa vain silloin kun sitä oli tarjolla. Trabanttia joutui jonottamaan 10v, mutta olihan se hieno jos sen lopulta sai. Aika kultaa muistot
Onnittelut Martin eduskuntaan pääsystä! 🎉
Jee, hyvä jakso
Pakko sanoa että Miikka on nyt tulessa, hyvää settiä. Martin jäässä, jokin vanha levy pyörii.
Ihan mielenkiintoista kuunnella näin isännöitsijänä tätä keskustelua. Pari pointtia tuli mieleen.
1. Jos tehdään taloja, joita ei ole tarkoitus koskaan peruskorjata ei taida suomen ympäristötavoitteet tulla täyteen. Käsitykseni mukaan betoni on yksi isoimmista saastuttajista.
2. Jos halutaan perheitä pitäisi pk seudulle ja kehyskuntiin kaavoittaa enemmän rivitaloja, koska yleensä tarvitaan enemmän tilaa ja oma piha, kun tulee lapsia. Suurimmalle osalle perheistä ei ole kuitenkaan 25-35 vuoden iässä varaa muuttaa omakotitaloon ja näin ollen tämä on looginen valinta. Vaihtoehdot on muuttaa vanhaan homerivariin tai miljoonan maksavaan versioon (ainakin helsingin hinnoilla). Muutoinkin ongelma on rakeenuttajat, koska isot rakennusyhtiöt ei suostu kyseisiä kohteita tekemään merkittävissä määrissä ja jäljelle jää vain pienet ja keskikokoiset. Laatu yleensä surkeaa ja konkurssiriski olennainen.
Omasta mielestä, jos henkilöllä ei ole säännöllisiä tuloja eikä säästöjä, niin hänen henkilökohtainen taloudellinen tilanne on sen verran epävakaa, että silloin on ehkä parempi vain vuokrata.
Aika Helsinki keskeinen pohdinta tuo omistusasunto pohdiskelu. Ei se asunto ole hyvä sijoitus jokapuolella Suomea. Lisäksi omistusasuntoon pitää sijoittaa jotta se säilyttäisi arvonsa. Vuokra-asuminen on helposti ennustettavaa kuluiltaan.
Hyvää settiä. Hiukan opponointia.
Asuminen on ostettu palvelu. Sen voi ostaa hotellista, vuokralta tai omistusasuntona, etc. Palvelu eroaa muista palveluista siten, että sitä on suomessa ostettava joka päivä. Markkina ei siis luontaisesti voi heilahdella kuin alle 5%. Pankit ja yhteiskunta aiheuttaa markkinaan jopa 30% heilahteluja typerällä toiminnallaan. Ihanne järjestelmässä matalasuhdanteessa yhteiskunta teettää asuntoja/rakentamista ja korkeasuhdanteessa ei.
Köyhyyden keskeisimpiä ongelmia on juuri tämä omistajuus. Mikäli matalalla pääomalla pääsisi kiinni omistusasuntoon niin se parantaa tilannetta. 3 vuoden vuokrasuhteella rajatussa määrässä asuntoja/tulorajat päästään nostamaan ihmisiä "omistajiksi" eli pois köyhyysloukusta jossa maksetaan 0% korko aikana 8% tuottoja omistajille. Erittäin kannatettava asia, että kaikki voisi omistaa asunnon.
Kaavoitus on kuntamonopoli. Siellä kaavoituksen keskeisin seikka on se, että rakennettavat tontit on ihan paskoja. Kaavoituksen keskiössä ei ole hienot asunnot tai alueet. Voitte epäillä väitettäni, mutta olisiko sijoittajat laittaneet Laajasalon ratikka sillan siihen eteläkärkeen, jotta sinne ei ole mahdollista rakentaa hienoja merimaisema asuntoja ollenkaan. Olisiko sijoittajat rakentaneet Ruoholahteen 7 kerroksisia taloja vieri viereen vai kolmasosa alueesta 21 kerroksisia joissa olisi puistoalueet. Ei olisi sijoittajat tuhonneet noita alueita kuten nyt on tehty. Kaavoitus pois kunnilta.
Standardisointi olisi järkevää eli järkeviä asuntoja. Kerrostalo kolmio 60m2 kosteat tilat 6m2 eikä niin kuin nyt 75m2 ja 14m2 kosteat tilat. Alentaisi hintaa ja parantaisi laatua.
Nimimerkillä: Oon gryndannu 400 asuntoa Espooseen.
Verratkaa uutta mallia nykyiseen asumisoikeusasunto- malliin, jota ollaan ilmeisesti torppaamassa. Olisi kiva kuulla Teidän mielipide asiasta, kiitos❤
Onneksi olkoon, Martin Paasilla on nyt näytön paikka, hän on nyt meidän sijoittajain merkittävä ääni eduskunnassa, toivon menestystä uudelle uralle ja paljon hyvin menestyviä lakialoitteita ja kehittämisehdotuksia.
Noh, täällä Kuopiossa lähiöissä on kämppien hinnat laskeneet jo vuosikausia. Ollaan varmaan aika lähellä plusmiinusnollaa verrattuna siihen jos olisi vaan vuokralla asuttu jatkuvaan, mutta ainahan suhdanteet voi kääntyä.
Kiitos jaksosta. Helsingissä on vähän tarjolla 'isoja', 3-4 mh, asuntoja yhdessä tasossa. Ei ole mitään järkeä asunnossa, jossa on 50-60 neliötä yhdessä tasossa ja 50-60 neliötä toisessa.
Eikös osaomistusasunnot keksitty jo 90 luvun lamassa. Kierrätetään vanhoja ideoita.
Kutsukaa vieraaksi Suomen johtava eettisen tekoälyn asiantuntija Anna-Mari Wallenberg puhumaan tekoälyn eettisestä puolesta ja tekoälyn regulaatiosta EU:n tasolla
Rakentamattomalle tontille on jo vero yksityisrakentamisessa. Helsingin rakennussääntö OLI keskustassa kuusi kerrosta. Kalasatama ei ole keskustaa, joten 20 kerrosta ihan fine.
Tähän teidän olisi pitänyt saada Arhinmäki vieraaksi, asiantuntija.
Lentäiskö tuosta pihalle jos palkka nousee?
Helsingissä on 675k asukasta, ei 550k😄
Kiitos jaksosta.Tässä kysymys vaikka seuraavaan fees and money osuuteen.
Puhutte asunnon omistamisesta että se on nuorille varallisuuden kerryttämisen paikka. Itse koen olevani suht nuori kun ikää on vasta 29, mutta asunnon omistaminen ei kiinnosta sitten yhtään koska se ei ole likvidiä omaisuutta kuten rahastot tai osakkeet. Olen muuttanut aina 3 vuoden välein eri paikkakunnalle ja asunnon osto tästäkin syystä ei kiinnosta kovin paljoa. Toinenkin puolisko on tässä väläytellyt, että pitäisi varmaan alkaa etsiä yhteistäkotia, mutta asuntovelka ei houkuta yhtään. Päässä on käyny ajatus siitä, että lainan jaksaisi esim 30/70 jaolla. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon tälläisessä vähemistö omistuksessa? Ja miten tässä kävisi jos haluaisinkin päästä eroon osuudestani, mutta toinen ei halua ostaa osuuttani pois?
Miten tämä malli eroaa osaomistusmallista?
Vajailla tiedoilla täällä taas mennään. Hitasten kattohinnat eivät ole riippuneet koko Helsingin hitasten arvosta vaan sen kyseisen kaupunginosan hitasten keskihinnasta, jolloin koko sen osion kritisointi tässä podissa meni pieleen. Helsingissä asuu nyt noin 665 tuhatta ihmistä, jolloin tuo 700 tuhatta on ihan realistinen kolmen vuoden sisällä. Hyvä että näistä puhutaan, mutta vähän lisää taustatietoa kaivataan. Viimeset hitakset tosiaan lähtee tässä lähiaikoina myyntiin eikä edes kaikki jätkäsaaressa ole mennyt kaupaksi viimeaikoina vaikka neliöhinnat ovat puolet siitä mitä markkinoilla. Uusi systeemi tulee mutta vasta joskus.
Lisäksi, kuten itsekin sanoitte niin rakentamisen hinnat on jotain 4,5 tonnin neliö luokkaa. Helsingin laitakaupungissa asuntojen hinnat on 3000 euron/m2 luokkaa. Ei siis auta yhtään asuntojen hintaan, että sinne enemmän rakennetaan.
Koska ”kaikkien täytyy saada kaikkea tasa-arvoisesti” 😂 Hauska venevertaus, yess. Mun työhuoneeni kotona on ”dynaaminen”, koska pesukone, silityspöytä, kaappeja ja pieni sähköpöytä läppärille. Oma valinta, enkä valita.
Museovirasto ja kaupunkisuunnittelulautakunta lakkautettava!
Sillä alkuun.
Maailman väestö keskittyy rannikoille, tungos kasvaa.
Toki Suomeen mahtuisi uusia rannikkokauppaloita tai muitakin vanhoja sellaisia voisi laajentaa - mutta ei vaan taida vetovoima riittää ilman eduskunnan ja Ylen siirtoa.
Hitakset oli myös kovanrahan asuntoja. Vain tontinvuokra alempi. Kovan rahan vastakohta on arava tai ara nykyään🤓
Miten se Martin nyt menee, et asuntoon kannattaa sijoittaa koska hinnat nousee, mutta rakentamalla lisää hinnat laskee. Minusta epäloogista.
Hitas ykkönen ei ollut onnistunut eikä siitä sen enempää, mutta tässä kakkosessa miksi idea dumataan tyhmänä jos asukas ei pääse nauttimaan arvon noususta jos muuttaa pois ennen määräaikoja? Tässä madalletaan kynnystä päästä käsiksi omaan asuntoon, trade off on se että ei pääse nauttimaan mahdollisesta arvon noususta. Kaikilla ihmisillä on asumiskuluja, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Jo se, että pääset maksamaan asumisestasi käytännössä itsellesi, on se verran iso plussa että hitas kakkoseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarttua, vuokra-asumisen sijaan.
tuloerot minimissään - perusdemarien ihannevaltio
Olette valitettavasti kujalla siitä miten hinta indeksi lasketaan. Ei Hitas asuntojen poistamisella järjestelmästä ole mitään käytännön merkitystä asuntojen hintaindeksiin, koska indeksissä on mukana kaikki asunnot, myös ei Hitas asunnot.
20 neliön koppi ei ole koti, vaan ihmisvarasto.
Mä olin töissä DDR:ssä töissä, ei asuntolainoja, ei autolainaa, ei kulutusluottoja. Ei mitään. Elämä kommunismissa oli hienoa, todella. Asunnon omisti valtio, auton (Trabantin) omisti valtio. Ostettavaa ei ollut muuta kuin ruokaa, joskus vaatteita.
DDR , Dresden.
Ruokaakin tarvi ostaa vain silloin kun sitä oli tarjolla. Trabanttia joutui jonottamaan 10v, mutta olihan se hieno jos sen lopulta sai. Aika kultaa muistot
Eka!