Keisarin petos - ensimmäinen sortokausi (1899 - 1905)
Вставка
- Опубліковано 8 лют 2025
- Ensimmäinen sortokausi. Miksi Venäjä ryhtyi toimiin, joita Suomessa kutsutaan ensimmäiseksi sortokaudeksi? Millainen kehitys oli johtanut tilanteeseen? Millaisia olivat sortotoimet ja kuinka niihin reagoitiin?
Sait mielenkiintoa heräteltyä😊 kuopioon on keisarivallan aikoina
Siis ulkomaan kauppaa ja muutakin 😂❤
Kiitoksia!
Veli venäläinen.
Kiitos. Vaikka nämä on aikoinaan luettu, niin monta ajatuksia avartavaa "uuttakin asiaa" tuli esille.
Ja tuo hieno juttu Aleksanteri II:n patsaasta kuvan kera. Äänityksessä edelleen teknisiä ongelmia?
Kiitoksia!
Helmikuun manifesti itseasiassa laajensi Suomen oikeuksia antaen lausuntaoikeuden jota sillä ei ollut kustavilaisten "perustuslakien" mukaan. Näiden lakien mukaan säätyvaltiopäivien päätöstä vaadittiin ainoastaan jos kuningas halusi korottaa veroja. Kaikissa muissa asioissa kuningas päätti itsevaltaisesti. "Suomen oikeus säätää omia lakeja" tarkoitti siis sitä, että Suomen hallitsija päätti yksin. Se oli suuriruhtinas eli tällöin Nikolai II.
Lukekaahan Yrjö Paukkusen kirja Oikeusvaltion todelliset kasvot.
Viime vuosina vasta sortoa on ollutkin. Markka oli perustuslain mukaan Suomen valuutta mutta se korvattiin laittomasti eurolla koska perustuslakia ei muutettu. Näitä "eurooppalaistamistoimia" on ollut muitakin vuoden 1996 jälkeen. Eduskunnan valtaoikeudet on viety Brysseliin. Suomen Hallitsija petti kansan viemällä Suomen NATOon vaikka oli luvannut kansanäänestyksen. Sorto reilut sata vuotta sitten ei ollut mitään verrattuna nykyiseen sortoon.
Mitään vastaava ei ole havaittavissa.
Mitä markkaan tulee, niin tässä kooste toisaalta:
Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Tätä ennen ei Suomessa ollut voimassa yhtä Perustuslakia, vaan useampia lakeja, joita yhdessä kutsuttiin perustuslaeiksi. Näitä olivat:
Suomen Hallitusmuoto vuodelta 1919
Laki valtakunnanoikeudesta vuodelta 1922
Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta vuodelta 1922
Valtiopäiväjärjestys vuodelta 1928
Perustuslain säätämisjärjestyksestä säädettiin Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä:
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen ääntenenemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään jättämättä ratkaistava ja päätös ehdotuksen hyväksymisestä tehtävä kuten 1 momentissa sanotaan.
Säätyjen erioikeuksista on voimassa, mitä edellä perustuslaista on säädetty.
Suomen rahasta puolestaan säädettiin Suomen Hallitusmuodon 72 §:ssä näinkin kattavasti:
Suomen rahasta säädetään lailla.
Tuossa siis pykälä kokonaisuudessaan.
Suomen Hallitusmuotoa muutettiin tuon pykälän osalta valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla 22.7.1991 annetulla Lailla Suomen Hallitusmuodon VI luvun muuttamisesta, joka tuli voimaan 1.3.1992. Tällä lakimuutoksella Hallitusmuotoon tuotiin markka:
72 §
Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään.
Markkaa ei siis ole määritelty Suomen perustuslaeissa Suomen rahayksiköksi ennen vuoden 1991 lakimuutosta.
Suomen perustuslaki annettiin 11.6.1999 ja se tuli voimaan 1.3.2000. Laki on sääädetty vanhan Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla.
Perustuslain luvussa 13, Loppusäännökset, säädetään lain voimaantulosta ja kumottavista perustuslaeista seuraavasti:
130 §
Voimaantulo
Tämä perustuslaki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Perustuslain täytäntöön panemiseksi tarvittavat säännökset annetaan erityisellä lailla.
131 §
Kumottavat perustuslait
Tällä perustuslailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) 17 päivänä heinäkuuta 1919 annettu Suomen Hallitusmuoto;
2) 13 päivänä tammikuuta 1928 annettu valtiopäiväjärjestys;
3) valtakunnanoikeudesta 25 päivänä marraskuuta 1922 annettu laki (273/1922); sekä
4) eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta 25 päivänä marraskuuta 1922 annettu laki (274/1922).
Perustuslailla siis kumottiin 1.3.2000 alkaen Hallitusmuoto, jossa markka mainittiin Suomen rahayksikkönä. Itse vuoden 2000 Suomen perustuslaissa Suomen rahayksikköä ei mainita lainkaan.
Suomen rahasta säädettiin Rahalailla, 358/1993. Aikaisemmat Rahalait olivat vuosilta 1925 ja 1962. Siinäkään ei missään kohtaa suoranaisesti sanota, että Suomen rahayksikkö on markka. Mitä siinä sanotaan rahayksiköstä on:
@@v-p6469onko ruotsilla perustuslakia? heikko muistikuva ettei kaikilla ns länsimailla ole perustuslakia ollenkaan kuten me sen tunnemme, on vain iso kokoelma lakeja kuten muutenkin. Teknisesti tuo ei ole tarpeen, olihan EU:kin pitkään pystyssä ennen 2009 ns perustuslakimuutosta (lissabonin sopimus).