Anglismeista ja lukijan puhuttelusta tuli mieleen, että ainakin itselleni on käynyt niin, että kun puhuttelin lukijaa opettaja tulkitse sen sinä-passiivin käytöksi. Siinä yksi syy lisää olla puhuttelematta lukjaa :)
Kannattaako mieluummin jättää vastaus merkkimäärältään hieman liian lyhyeksi vai koittaa ns. "väkisin" keksiä vastaukseen lisää tekstiä, jos vastaus jää esim noin 4500-5000 merkin mittaiseksi?
Suositteletko, että otsikko olisi enemmän pintapuolinen (esim. Yritykset yhteiskunnan kulmakivenä) vai jotain syvällisempää kuten vaikkapa ”Huomaamaton vastuu”?
Se ei siis ole mikään virhe, mutta useamman kuin kahden aineiston käyttäminen johtaa usein siihen, että oma äänesi hukkuu. Jos löytää kolme sopivaa aineistoa, saa toki käyttää.
Nuo säännöt täytyy vain osata käytännössä. Joitakin vinkkejä voin antaa. "Ja"-rinnastuskonjunktio aloittaa päälauseen, joten sen pilkuttamisessa sovelletaan päälauseiden välisen pilkutuksen sääntöjä. Säännön mukaan päälauseiden väliin tulee pilkku, jos lauseilla ei ole yhteista osaa. - Esimerkiksi lauseessa "Perhe söi ja kävi nukkumaan" on yhteinen tekijä "perhe". Lause voitaisiin siis yhtä hyvin kirjoittaa muodossa "*Perhe* söi ja *perhe* kävi nukkumaan". Koska yhteinen osa on, lauseiden väliin ei tule pilkkua. - Lauseessa "Söin aamupalaa, ja pihalla kaatui puu" päälauseiden väliin tulee pilkku, koska lauseilla ei ole yhteistä osaa. Jos pilkkua ei laitettaisi väliin, kokonaisuuden hahmottaminen olisi vaikeaa. "Sekä" on on niin ikään rinnastuskonjunktio, mutta sen käyttö on toisenlaista. Useimmiten "sekä"-konjuktio esiintyy parikonjunktiona, kuten sekä-että-rakenteessa. Sellaisessa rakenteessa lauseiden osat ovat rinnasteiset, eikä osien väliin tule pilkkua. - "Söin jälkiruuaksi *sekä* suklaata *että* jäätelöä" Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi.
Minä olen sellainen, joka yleensä suunnittelee kirjoittaessa. Tämä ei kuitenkaan ole aina paras ratkaisu, koska suunnittelematonta tekstiä joutuu muokkaamaan useaan otteeseen.
Kun suunnittelin ja lähin kirjottaa tekstiä ni valitsin sen eniten sopivan aiheesee 3. Onnellisuuden mittari. Meikä teksti siis käsitteli miten yhteiskunta on luonut muotin onnelliselle elämälle ja miten ihmiset käyttää sitä mittarina onnellisuuteen. Sit meikän tekstin suunnitelmat vähä muuttu ja se evolvautu enemmänki semmoseksi sitä mallia kritisoivaksi ja kantaaottavaksi tekstiksi siitä yhteiskunnasta. Jäin miettii et ois ehkä sopinu paremmi aiheesee 5. eli seoli se joku onnellisuus yhteiskunnallisena ja yhteisöllisenä ilmiönä. Voiko tuosta tullajotai pistevähennyksii et väärä aihe tai jotain vastaavaa? Sopii siltikin ainakin osittain siihen mittari aiheeseen
@@LauriVehkaoja Ei kai kuitenkaan ihan hylkyä voi tämmöisestä tulla? Kuitenki jos alunperin lähin siihen 3. aiheeseen kirjoittaan ja tulkitsin sen siihen sopivaksi niin kaipa se edes osittain siihen sopii
Voiko kirjoittaa vallan omasta elämästää. Esimerkiksi jos aiheena olisi vesi niinkuin viimevuonna voisinko kirjottaa tekstin otsikolla minun vedenkäyttöni/suhteeni veteen?
Arvostetaanko kirjoitustaidon vastauksessa enemmän omaa henkilökohtaista kokemusta yleisen kokemuksen sijaan? Kumpi on siis parempi 1 vai 2: 1. Kun soitin Microsoftin asiakaspalveluun sain palvelua vain englanniksi, mikä oli harmillista. 2. Jos joku soittaa Microsoftin asiakaspalveluun, hän saattaa saada palvelua vain englanniksi, mikä on harmillista.
Pitääkö kirjoitustaidon otsikon eteen kirjoittaa se aiheen numero, josta on tehnyt rajauksen? Eli jos valitsen viidestä aiheesta esimerkiksi numero 4, niin kirjoitanko otsikon: 4. (otsikko) vai (otsikko)
Olen nyt uusimassa äidinkielen yo kokeita, mistäköhän löydän minun vanhan yo kokeen, sain siis viimeksi 20/60 joka on aika heikko. Olen nyt harjotellut paljon enemmän ja olen myös valmistuneempi kriittiseen ajattelutapaan.
Se ei kelpaa "aineistoksi". Eli siinä kokeessa on useempia aineistoja, joista on pakko valita kaksi, mutta näiden lisäks tietysti voi käyttää kaikkee sun omaa tietämystä (kuten videopelit) tukemaan sitä omaa pointtia. Elisiis voi käyttää aineistona, mutta sillä ei voi korvata niitä aineistoja mitä siinä kokeessa annetaan.
30 pistettä on hyvä vastaus, joten sen saavuttamiseksi on tehtävä töitä. 30 pisteen vastausta voisi luonnehtia siten, että se on perusvarmaa suorittamista. Siinä ei ole erityisen suuria puutteita, mutta siinä ei myöskään mitään keskivertoa syvempää. Kuvaamani vastauksen saavuttaa sillä, että kielenhuollon hallinta on hyvää, aineistot sopivat vastaukseen kohtalaisesti ja niitä käytetään jonkun verran. Tekstillä täytyy olla selkeä rakenne, ja otsikko kuvastaa tekstiä.
Jos aiheena sattuisi olemaan esimerkiksi se terveys, menisikö vaikka valtiontalouden terveyden pohtiminen ohi aiheen? Pitääkö aihetta siis käyttää niin kuin YTL olettaa, vai riittääkö jos kyseinen sana ilmenee omassa aihevalinnassa?
Jos yhtenä otsikkona olisi tyyliin "mitä terveys", voisin nähdä tuon aiheen mahdollisena. Toisaalta silloin, jos otsikko kohdistuu selvästi ihmisen terveyteen, tuo tulkinta ei olisi perusteltu.
Kuinka tärkeää omaäänisyys on kirjoitustaidon vastauksessa on? Äidinkielen kirjasarjani painotti tätä kovasti, mutta kuinka tärkeää omaäänisyys on YTL:n linjausten pohjalta.
Antaisitko esimerkin, millaista väitettä tarkoitat? Omat kokemuksesi voit valehdella, mutta et voi esimerkiksi argumentoida sen puolesta, että Suomi on osa Neuvostoliittoa nykyään.
Kysymykseni ei koske suoranaisesti yo-kokeita, mutta esitän sen silti. Minkälaiselle ihmiselle suosittelisit Suomen kielen ja kirjallisuuden yliopisto-opintoja? Minulle ei ole koskaan ollut täysin selvää, mihin hakisin nyt alkaneessa yhteishaussa, mutta tuo ala on kuulostanut jotenkin jo jonkun aikaa sopivalta vaihtoehdolta. Siitä huolimatta, että en ole koskaan varsinaisesti harrastanut kirjoittamista tai ollut superharrastunut lukemisessa, vaikka niistä paljon pidänkin.
Tosi mukavaa, että joku kysyy :) Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu yliopistossa on merkittävästi erilaista kuin lukiossa. Lukion äidinkielessä keskeisenä tavoitteena on itsensä ilmaiseminen kirjallisesti. Yliopistossa tätä ei tehdä. Korkeakoulun suomen kielen opiskelu on sitä, että kieltä (tässä tilanteessa suomea) tarkastellaan eri kielen osa-alueista käsin. Yliopiston kursseilla tarkastellaan esimerkiksi suomen kielen äännerakennetta, muotorakennetta, lauseoppia ja merkityksiä. Jos tällainen kielen teorian syvällinen hallinta kiinnostaa, suomen kieli on hyvä valinta. Kirjallisuudessa jatketaan samoja asioita kuin lukiossa. Opetellaan erilaisen kirjallisuuden analyysia, liitetetään kirjallisuuden teemoja laajempiin konteksteihin ja opiskellaan kirjallisuuden historiaa. Suomen kielen ja kirjallisuuden eroja voisi sanoa luonnehtia siten, että suomen kielessä pyritään tieteellisen tarkkaan, lyhyeen ja eksaktiin vastaaminen. Kirjallisuudessa pohditaan laajempia kokonaisuuksia.
@@LauriVehkaoja Kiitoksia vastauksesta! Olinkin jo osittain tietoinen mainitsemistasi eroista lukioon nähden. Kirjallisuuden valitseminen pääaineeksi kyllä kieltämättä kiinnostaa. Oli vain mukavaa kysyä myös itse alaa opiskelevalta asiasta, eikä vain opolta, jolla tietysti samankaltaista asiantuntemusta toki on.
Sitaattien (lainausmerkkien) sisällä oleva sitaatti merkitään yksinkertaisiin lainausmerkkeihin. Ylen artikkelissa "Kosti Kuustola oli 6-vuotias, kun äiti Sari Kuustola löysi hänelle korvaamattoman ystävän: 'Meillä kävi todella hyvä tuuri')...
Kannattaako vastauksessa hyödyntää vasta-argumentaatiota ja myönnytyksiä sopivissa kohdissa? Ja voiko ajatusviivan sijaan käyttää normaalia viivaa, jossa on välimerkki molemmin puolin?
@@LauriVehkaoja Jos ajatusviivaa haluaa käyttää tehokeinona, esimerkiksi "Tutkijoista monet myös palkittiin - ja varsin vakuuttavin perustein." tai "Tästä herää kysymys-voiko liikunta olla haitaksi?" Voiko näissä tapauksissa käyttää tavallista yhdysmerkkiä ajatusviivan sijaan.
@@loksanen8008 Abiitissa on ohje kuinka ajatusviivan saa näppäimistöltä tekstiin (AltGr+"-"), en siis suosittele merkkien kanssa sähläämistä vaan käyttämään ajatusviivaa ja yhdysviivaa niille tarkoitetuissa tilanteissa.
Kysymys voiko jostain asiasta tai aiheesta olla montaa eri mieltä ja kirjoittaa niistä esseessä. Esim olen samaa ja eri meiltä aiheesta X, vai pitääkö olla vain jompaa kumpaa.
Siihen pitää käyttää runsaasti aikaa. Se, kuinka kauan tarkkaan, riippuu vastaajasta. Kokeessa laaditaan kuitenkin vain yksi iso vastaus, joten käytettävissä olevasta kuudesta voi ihan hyvin uhrata vaikka kaksikin tuntia pelkkään suunnittelemiseen.
Kiitti Lare
Kiitos paljon videosta !!!❤
Kiitos ihan super paljon❤
Kiitos paljon tästä!
Kiitos tästä kattavasta videosta!
Hyvä, jos siitä oli apua!
Anglismeista ja lukijan puhuttelusta tuli mieleen, että ainakin itselleni on käynyt niin, että kun puhuttelin lukijaa opettaja tulkitse sen sinä-passiivin käytöksi. Siinä yksi syy lisää olla puhuttelematta lukjaa :)
Hyvä pointti!
Näistä molemmista ja sun vanhemmista videoista on todella ollut hyötyä, kun äidinkielen lukemisessa on ollut vähän vaikeuksia lukulomalla, kiitos!!
Kannattaako mieluummin jättää vastaus merkkimäärältään hieman liian lyhyeksi vai koittaa ns. "väkisin" keksiä vastaukseen lisää tekstiä, jos vastaus jää esim noin 4500-5000 merkin mittaiseksi?
Ehdottomasti kannattaa jättää vastaus tuonne
4 500-5 000 merkin paikkeille kuin väkisin keksiä lisää.
Ok, kiitos!
Suositteletko, että otsikko olisi enemmän pintapuolinen (esim. Yritykset yhteiskunnan kulmakivenä) vai jotain syvällisempää kuten vaikkapa ”Huomaamaton vastuu”?
Jos vain saat kirjoitettua tuosta syvemmästä, valitse se.
@@LauriVehkaoja Selvä👍
Voiko omaäänisyyttä lisätä retoristen keinojen avulla, esim. kielikuvilla tai oman aseman nimeämisellä?
Voi!
Pitäisikö aineistoiden viittaamiselle olla omat kappaleet, jossa käsitellään pelkästään niitä tai voiko niitä tuoda esille kesken oman kappaleen?
Saat päättää itse, miten teet.
Onko kuinka suuri virhe käyttää kolmea aineistoa? Käytin prelissä kolmea aineistoa mielestäni ja sain 40/60?
Se ei siis ole mikään virhe, mutta useamman kuin kahden aineiston käyttäminen johtaa usein siihen, että oma äänesi hukkuu. Jos löytää kolme sopivaa aineistoa, saa toki käyttää.
Onko sulla jotain vinkkejä miten muistaa oikeaoppinen pilkun käyttö etenkin ja/sekä sanojen kanssa?
Nuo säännöt täytyy vain osata käytännössä. Joitakin vinkkejä voin antaa.
"Ja"-rinnastuskonjunktio aloittaa päälauseen, joten sen pilkuttamisessa sovelletaan päälauseiden välisen pilkutuksen sääntöjä. Säännön mukaan päälauseiden väliin tulee pilkku, jos lauseilla ei ole yhteista osaa.
- Esimerkiksi lauseessa "Perhe söi ja kävi nukkumaan" on yhteinen tekijä "perhe". Lause voitaisiin siis yhtä hyvin kirjoittaa muodossa "*Perhe* söi ja *perhe* kävi nukkumaan". Koska yhteinen osa on, lauseiden väliin ei tule pilkkua.
- Lauseessa "Söin aamupalaa, ja pihalla kaatui puu" päälauseiden väliin tulee pilkku, koska lauseilla ei ole yhteistä osaa. Jos pilkkua ei laitettaisi väliin, kokonaisuuden hahmottaminen olisi vaikeaa.
"Sekä" on on niin ikään rinnastuskonjunktio, mutta sen käyttö on toisenlaista. Useimmiten "sekä"-konjuktio esiintyy parikonjunktiona, kuten
sekä-että-rakenteessa. Sellaisessa rakenteessa lauseiden osat ovat rinnasteiset, eikä osien väliin tule pilkkua.
- "Söin jälkiruuaksi *sekä* suklaata *että* jäätelöä"
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi.
@@LauriVehkaoja kiitoksia hyvin ymmärrettävästä vastauksesta.
Kauan käytit aikaa suunnitteluun? Kannattaako samalla kirjoittaa kun suunnittelee vaiko suunnittella ensin perusteellisesti
Minä olen sellainen, joka yleensä suunnittelee kirjoittaessa. Tämä ei kuitenkaan ole aina paras ratkaisu, koska suunnittelematonta tekstiä joutuu muokkaamaan useaan otteeseen.
Kun suunnittelin ja lähin kirjottaa tekstiä ni valitsin sen eniten sopivan aiheesee 3. Onnellisuuden mittari. Meikä teksti siis käsitteli miten yhteiskunta on luonut muotin onnelliselle elämälle ja miten ihmiset käyttää sitä mittarina onnellisuuteen. Sit meikän tekstin suunnitelmat vähä muuttu ja se evolvautu enemmänki semmoseksi sitä mallia kritisoivaksi ja kantaaottavaksi tekstiksi siitä yhteiskunnasta. Jäin miettii et ois ehkä sopinu paremmi aiheesee 5. eli seoli se joku onnellisuus yhteiskunnallisena ja yhteisöllisenä ilmiönä. Voiko tuosta tullajotai pistevähennyksii et väärä aihe tai jotain vastaavaa? Sopii siltikin ainakin osittain siihen mittari aiheeseen
En uskalla yhtään sanoa. Ytl tähtää kyllä aina siihen, että tekstin tulkitaan sopivan aiheeseen.
@@LauriVehkaoja Ei kai kuitenkaan ihan hylkyä voi tämmöisestä tulla? Kuitenki jos alunperin lähin siihen 3. aiheeseen kirjoittaan ja tulkitsin sen siihen sopivaksi niin kaipa se edes osittain siihen sopii
Kyllä mie uskoisin, että tuo ihan sopii.
@@LauriVehkaoja Kiitos vastauksesta, toivotaan parasta
Voiko kirjoittaa vallan omasta elämästää. Esimerkiksi jos aiheena olisi vesi niinkuin viimevuonna voisinko kirjottaa tekstin otsikolla minun vedenkäyttöni/suhteeni veteen?
Voihan tuosta kirjoittaa. "Minun suhteeni veteen" on vain aika laaja aihe, josta on vaikea kirjoittaa todella hyvää tekstiä. Suosittelisin rajaamaan.
@@LauriVehkaoja Kiitos vastauksesta. Respect että teet opetusvideoita joihin kulutat omaa vapaa aikaasi!
Aijotko tehdä tän tyyppisen liven vielä torstaina?
En. Tämä on kirjoitustaidon vinkkiesitys.
Onks sulla jotain veikkauksia tulevista mahdollisista aiheista, suo on myös tosi miellyttävä kuunnella!
En uskalla veikata. S2-kokeessa oli tänä vuonna lähes kaikki teemat, joita epäilin kirjoitustaidon aiheeksi.
Arvostetaanko kirjoitustaidon vastauksessa enemmän omaa henkilökohtaista kokemusta yleisen kokemuksen sijaan?
Kumpi on siis parempi 1 vai 2:
1. Kun soitin Microsoftin asiakaspalveluun sain palvelua vain englanniksi, mikä oli harmillista.
2. Jos joku soittaa Microsoftin asiakaspalveluun, hän saattaa saada palvelua vain englanniksi, mikä on harmillista.
Minä käyttäisin vaihtoehtoa 1.
Pitääkö kirjoitustaidon otsikon eteen kirjoittaa se aiheen numero, josta on tehnyt rajauksen? Eli jos valitsen viidestä aiheesta esimerkiksi numero 4, niin kirjoitanko otsikon:
4. (otsikko) vai (otsikko)
Kuvittelisin, että numeron voi kirjoittaa. Toisaalta vastaus kirjoitetaan sille varattuun kenttään, joten numeron merkkaaminen on vähän turhaa.
Olen nyt uusimassa äidinkielen yo kokeita, mistäköhän löydän minun vanhan yo kokeen, sain siis viimeksi 20/60 joka on aika heikko. Olen nyt harjotellut paljon enemmän ja olen myös valmistuneempi kriittiseen ajattelutapaan.
Vanhat yo-suoritukset näkyvät OmaOpintopolku-sivulta.
@@LauriVehkaojakiitti!
Voiko vastauksessa käyttää esimerkiksi videopeleissä esiintyviä asioita ulkopuolisina aineistoina?
Se ei kelpaa "aineistoksi". Eli siinä kokeessa on useempia aineistoja, joista on pakko valita kaksi, mutta näiden lisäks tietysti voi käyttää kaikkee sun omaa tietämystä (kuten videopelit) tukemaan sitä omaa pointtia. Elisiis voi käyttää aineistona, mutta sillä ei voi korvata niitä aineistoja mitä siinä kokeessa annetaan.
@@l1lium jes kiitos vinkistä!
@@suomibob eipä mitään 🤗
Olisin vastannut saman. Kiitos nimimerkille l1lium!
miten helposti voi saada 30pistettä kirjotustaidosta
30 pistettä on hyvä vastaus, joten sen saavuttamiseksi on tehtävä töitä. 30 pisteen vastausta voisi luonnehtia siten, että se on perusvarmaa suorittamista. Siinä ei ole erityisen suuria puutteita, mutta siinä ei myöskään mitään keskivertoa syvempää.
Kuvaamani vastauksen saavuttaa sillä, että kielenhuollon hallinta on hyvää, aineistot sopivat vastaukseen kohtalaisesti ja niitä käytetään jonkun verran. Tekstillä täytyy olla selkeä rakenne, ja otsikko kuvastaa tekstiä.
@@LauriVehkaoja kiitos paljon vastauksesta :)
Jos aiheena sattuisi olemaan esimerkiksi se terveys, menisikö vaikka valtiontalouden terveyden pohtiminen ohi aiheen? Pitääkö aihetta siis käyttää niin kuin YTL olettaa, vai riittääkö jos kyseinen sana ilmenee omassa aihevalinnassa?
Jos yhtenä otsikkona olisi tyyliin "mitä terveys", voisin nähdä tuon aiheen mahdollisena. Toisaalta silloin, jos otsikko kohdistuu selvästi ihmisen terveyteen, tuo tulkinta ei olisi perusteltu.
Kuinka tärkeää omaäänisyys on kirjoitustaidon vastauksessa on? Äidinkielen kirjasarjani painotti tätä kovasti, mutta kuinka tärkeää omaäänisyys on YTL:n linjausten pohjalta.
Koko kirjoitustaidon vastauksen pointti on omien ajatusten kielentäminen. Omaäänisyys on siis erittäin tärkeä asia.
saanko kirjoitustaidon kokeessa selittää ihan puuta heitää ja esittää väitteitä jotka eivät ole totta, kunhan ne vaan omaan tekstin teesiin sopivat?
Antaisitko esimerkin, millaista väitettä tarkoitat? Omat kokemuksesi voit valehdella, mutta et voi esimerkiksi argumentoida sen puolesta, että Suomi on osa Neuvostoliittoa nykyään.
No vaikka että hevonen osaa lentää tai että 11+1 on 17 tyyliin?
Ja kannattaako tekstissä pyrkiä hyödyntämään esim. noita argumentaation keinoja ja retorisia keinoja joita nyt tuli opeteltua lukutaitoa varten?
Kannattaako otsikko tehdä ensimmäisenä vai voiko sen tehdä myöhemmin
Itse kirjoitin otsikon viimeiseksi. Kun teksti on valmis, sen teesi on helpompaa tiivistää otsikoksi.
mahtoiko kohta 57:58 olla referenssi vulpesiin🙈🙈
Ei suoranaisesti ollut, mutta hänen videosa menevät tuon esimerkin alle.
Kysymykseni ei koske suoranaisesti yo-kokeita, mutta esitän sen silti.
Minkälaiselle ihmiselle suosittelisit Suomen kielen ja kirjallisuuden yliopisto-opintoja?
Minulle ei ole koskaan ollut täysin selvää, mihin hakisin nyt alkaneessa yhteishaussa, mutta tuo ala on kuulostanut jotenkin jo jonkun aikaa sopivalta vaihtoehdolta. Siitä huolimatta, että en ole koskaan varsinaisesti harrastanut kirjoittamista tai ollut superharrastunut lukemisessa, vaikka niistä paljon pidänkin.
Tosi mukavaa, että joku kysyy :)
Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu yliopistossa on merkittävästi erilaista kuin lukiossa. Lukion äidinkielessä keskeisenä tavoitteena on itsensä ilmaiseminen kirjallisesti. Yliopistossa tätä ei tehdä. Korkeakoulun suomen kielen opiskelu on sitä, että kieltä (tässä tilanteessa suomea) tarkastellaan eri kielen osa-alueista käsin. Yliopiston kursseilla tarkastellaan esimerkiksi suomen kielen äännerakennetta, muotorakennetta, lauseoppia ja merkityksiä. Jos tällainen kielen teorian syvällinen hallinta kiinnostaa, suomen kieli on hyvä valinta.
Kirjallisuudessa jatketaan samoja asioita kuin lukiossa. Opetellaan erilaisen kirjallisuuden analyysia, liitetetään kirjallisuuden teemoja laajempiin konteksteihin ja opiskellaan kirjallisuuden historiaa.
Suomen kielen ja kirjallisuuden eroja voisi sanoa luonnehtia siten, että suomen kielessä pyritään tieteellisen tarkkaan, lyhyeen ja eksaktiin vastaaminen. Kirjallisuudessa pohditaan laajempia kokonaisuuksia.
@@LauriVehkaoja Kiitoksia vastauksesta! Olinkin jo osittain tietoinen mainitsemistasi eroista lukioon nähden. Kirjallisuuden valitseminen pääaineeksi kyllä kieltämättä kiinnostaa. Oli vain mukavaa kysyä myös itse alaa opiskelevalta asiasta, eikä vain opolta, jolla tietysti samankaltaista asiantuntemusta toki on.
Miten merkitään jos sitaatit on sitaattien sisällä
Sitaattien (lainausmerkkien) sisällä oleva sitaatti merkitään yksinkertaisiin lainausmerkkeihin.
Ylen artikkelissa "Kosti Kuustola oli 6-vuotias, kun äiti Sari Kuustola löysi hänelle korvaamattoman ystävän: 'Meillä kävi todella hyvä tuuri')...
Kannattaako vastauksessa hyödyntää vasta-argumentaatiota ja myönnytyksiä sopivissa kohdissa? Ja voiko ajatusviivan sijaan käyttää normaalia viivaa, jossa on välimerkki molemmin puolin?
Vasta-argumentaatio saa aineiston keskustelemaan hyvin tekstisi kanssa. En ymmärtänyt kysymystäsi ajatusviivasta. Antaisitko siitä esimerkin?
@@LauriVehkaoja Jos ajatusviivaa haluaa käyttää tehokeinona, esimerkiksi "Tutkijoista monet myös palkittiin - ja varsin vakuuttavin perustein." tai "Tästä herää kysymys-voiko liikunta olla haitaksi?" Voiko näissä tapauksissa käyttää tavallista yhdysmerkkiä ajatusviivan sijaan.
@@loksanen8008 Abiitissa on ohje kuinka ajatusviivan saa näppäimistöltä tekstiin (AltGr+"-"), en siis suosittele merkkien kanssa sähläämistä vaan käyttämään ajatusviivaa ja yhdysviivaa niille tarkoitetuissa tilanteissa.
Ajatusviiva on suositusten mukaan korrekti merkki tuossa.
Okei, kiitos!
Kysymys voiko jostain asiasta tai aiheesta olla montaa eri mieltä ja kirjoittaa niistä esseessä. Esim olen samaa ja eri meiltä aiheesta X, vai pitääkö olla vain jompaa kumpaa.
Vastakkaisten näkökulmien pohtiminen on ansio. Oman teesin on kuitenkin suotavaa pysyä yhtenäisenä läpi tekstin.
Missä muussa aineessa oot erityisen hyvä?
Lukiossa tykkäsin reaaleista, uskonnosta ja historiasta. Myös matikka oli mielenkiintoista.
Kauanko sinun mielestäsi suunnitteluun tulisi käyttää aikaa
Siihen pitää käyttää runsaasti aikaa. Se, kuinka kauan tarkkaan, riippuu vastaajasta. Kokeessa laaditaan kuitenkin vain yksi iso vastaus, joten käytettävissä olevasta kuudesta voi ihan hyvin uhrata vaikka kaksikin tuntia pelkkään suunnittelemiseen.
eiköhän näillä eväillä ainaki 50p tuu
camaa Nooa!