Suzuki PV - Vakio kannet + Vinamold

Tutkitaan "vanhan" ja "uuden" kannen palotiloja Vinamold muottimassaa käyttäen.
Kansi kiristetty tiivisteineen.
Vinamold kaadettu tulpanreiästä männän ollessa yläkuolokohdassa.
(Alkuperäinen aluumiinisylinteri 41mm 0.5mm alatiiviste + kannentiiviste.)
Kansi VM (1981 - 1993)
palotila: 10g/ml
Kansi UM (1994 - 2000)
palotila: 7g/ml
(Tiittanen 1984 s.20)
Puristussuhde on perinteisesti ilmoitettu suurimman ja pienimmän sylinteritilavuuden erotuksena. Japanilaiset ovat kuitenkin ruvenneet käyttämään puristussuhdetta, joka lasketaan pakoaukon yläpuolisen sylinteritilavuuden mukaan. Mielestäni on kutakuinkin yksi lysti miten se lasketaan, samasta asiastahan loppujenlopuksi on kuitenkin kysymys, esitystapa jälkimmäisen, korjatun puristussuhteen kannattajat selittävät sen kuvaavan paremmin todellista puristumista, sillä eihän kaasua voi puristaa kokoon jos se pääsee purkautumaan ulos pakoaukosta. Totta, näinhän tietysti on. Mutta kukaan vähänkään asoita tunteva ei kuitenkaan mene väittämään, että puristuminen pakoaukon sulkeuduttua alkaisi ulkoilman paineesta.
(Tiittanen 1984 s.21)
Alakierroksilla hyvin vääntävän moottorin puristussuhde on poikkeuksetta korkeampi kuin korkealle kiertävässä koneessa. Erot eivät ole ainoastaan selvästi havaittavissa vaan suorastaan hämmästyttävän suuret. Uskoakseni puristussuhteen suuruus ei vaikuta kovinkaan voimakkaasti moottorista saatavaan huipputehoon, vaan sen kohottaminen näkyy selvemmin alakierrosten väännössä. Puristussuhteeseen voimakkaasti sidoksissa olevan pakoputken muodon merkitystä ei tässäkään yhteydessä pidä väheksyä. Yläkierroksille tehoa lisäävä pakoputki ei toimi kierroslukukaistan alapäässä, ja siksikin vääntö kärsii. Tehokäyrän muotoon ei siis vaikuta pelkkä puristussuhde vaan sen ja pakoputken yhteistulos.
(Tiittanen 1984 s.29)
Voimakkaan takaisinpuhalluksen tuottavalla pakoputkella voidaan sylinterin painetta pakoaukon sulkeutuessa kohottaa hyvinkin merkittävästi. Niinpä moottorissa, jossa pakoputki on tehty tällaiseksi, ei puristussuhde voikaan olla kovin korkea. Sen sijaan jos pakoputki rakennetaan antamaan lisätehoa laajalla kierroslukualueella, tulee siitä parhaimmillaankin melko aneeminen ja se ei kykene nostamaan sylinterin painetta kovinkaan paljon. Tällöin puristussuhde tehdään korkeammaksi ja näin korvataan matalampi puristuksen lähtöpaine.
(Wikipedia: Puristussuhde)
Puristussuhde on sikäli merkityksellinen koska se vaikuttaa suoraan moottorin termiseen hyötysuhteeseen, eli siihen paljonko polttoaineesta saadaan energiaa sen palaessa. Mitä korkeampi puristussuhde, sitä parempi hyötysuhde. Puristussuhdetta ei kuitenkaan voi rajattomasti nostaa polttoaineen huonon puristuskestävyyden takia. Kun polttoaineseos puristetaan kasaan kuumenee se huomattavasti, mitä korkeampi puristussuhde, sitä enemmän seos kuumenee. Polttoaineella on vain rajallinen puristuskestävyys, ja kun tuo raja saavutetaan tapahtuu itsesytytys, eli polttoaine syttyy palamaan itsekseen josta seuraa nopea liekkirintama joka vielä törmää sytytystulpan sytyttämään liekkirintamaan. Kun nämä liekkirintamat kohtaavat syntyy paineisku, joka rasittaa moottoria huomattavasti ja voi jopa puhkaista männät. Tämä ilmiö tunnetaan nakutuksena, ja siitä lähteekin voimakas kaliseva tai nakuttava ääni josta ilmiö on saanut nimensä.