Tänä vuonna aloitellutta matikan tohtoriopiskelijaa mietityttää aiheeseen liittyen tällainen filosofinen kysymys: Pankkitalletuksissa koron summa lasketaan tosiaa tuolla lineaarisella kaavalla. Mielestäni tämä on kuitenkin päätöntä, selitän alla. Kuvitellaan, että Aleksi tallettaa 10000 euroa pankkiin 3,0% korolla kolmeksi vuodeksi. Yksinkertaisen talletuksen kaavalla laskettuna kolmen vuoden korko on 9,0% alkupääomasta elo 900 euroa. Jos sitten Bertta tallettaakin saman summan, 10000 euroa ensin vuodeksi, hän saa siitä 3,0 prosentin koron ja hän tallettaa uuden pääoman 10300 tpiseksi vuodeksi, saaden uudesta pääomasta 3,0 prosenttia korkoa, niin kahden vuoden päästä rahaa on jo 10609 euroa, ja jos tämä pääoma talletetaan samalla tavalla kolmanneksi vuodeksi, on lopussa 10927,37 euroa eli enemmän kuin Aleksilla! Koska kolme vuoden talletusta tuottaa näin enemmän rahaa kuin yksi kolmen vuoden talletus, niin systeemi suosii talletuksia pilkkovaa henkilöä, joka on parempi matikassa. Mutta eihän tässä ole mitään tolkkua! Siksi näkisin, että jotta koron kertyminen toimisi "ehjällä" tavalla, sen olisi luonnollista noudattaa korkoa korolle -ilmiötä, kasvaen eksponentiaalisesti. Osaatko sanoa, miksi pankeissa kuitenkin käytetään (ainakin talletuksissa) vielä tätä lineaarista kaavaa?
Jos korkokausi on vuosi, niin kyllähän Aleksille korko tulisi korkoa korolle periaatteella. r=kit malli on alle korkokauden tilanteissa eli, jos talletus on alle vuoden mittainen.
Onnistut aina pelastaa vikana iltana ennen koetta. En tajunnu mitään näistä kurssin asioista tunnilla, mutta sun ansiosta taas perillä
Et tiedäkkään kuinka paljon nää videot merkkaa.
Oot läksyjen pelastaja! xD
Kiitos. MAA9 kurssikoe 11.1.
Peukut kokeeseen 👍🏻👍🏻
@@MatikkamatskutTube 10 tuli, kiitos videoista!
pertus
Mitä laskinta suosittelisit ?
Geogebtalla pärjää hyvin.
A-osassa Speedcrunch.
Varsinaisista kämmenlaskimista en osaa suositella.
Tänä vuonna aloitellutta matikan tohtoriopiskelijaa mietityttää aiheeseen liittyen tällainen filosofinen kysymys:
Pankkitalletuksissa koron summa lasketaan tosiaa tuolla lineaarisella kaavalla. Mielestäni tämä on kuitenkin päätöntä, selitän alla.
Kuvitellaan, että Aleksi tallettaa 10000 euroa pankkiin 3,0% korolla kolmeksi vuodeksi. Yksinkertaisen talletuksen kaavalla laskettuna kolmen vuoden korko on 9,0% alkupääomasta elo 900 euroa.
Jos sitten Bertta tallettaakin saman summan, 10000 euroa ensin vuodeksi, hän saa siitä 3,0 prosentin koron ja hän tallettaa uuden pääoman 10300 tpiseksi vuodeksi, saaden uudesta pääomasta 3,0 prosenttia korkoa, niin kahden vuoden päästä rahaa on jo 10609 euroa, ja jos tämä pääoma talletetaan samalla tavalla kolmanneksi vuodeksi, on lopussa 10927,37 euroa eli enemmän kuin Aleksilla!
Koska kolme vuoden talletusta tuottaa näin enemmän rahaa kuin yksi kolmen vuoden talletus, niin systeemi suosii talletuksia pilkkovaa henkilöä, joka on parempi matikassa. Mutta eihän tässä ole mitään tolkkua!
Siksi näkisin, että jotta koron kertyminen toimisi "ehjällä" tavalla, sen olisi luonnollista noudattaa korkoa korolle -ilmiötä, kasvaen eksponentiaalisesti. Osaatko sanoa, miksi pankeissa kuitenkin käytetään (ainakin talletuksissa) vielä tätä lineaarista kaavaa?
Jos korkokausi on vuosi, niin kyllähän Aleksille korko tulisi korkoa korolle periaatteella.
r=kit malli on alle korkokauden tilanteissa eli, jos talletus on alle vuoden mittainen.
Nettokorkokantaprosenttikerroin. Huhhuh mikä kieli tää suomi on
😀👍🏻