Kotonani oli kiinteä kenttäsaha jossa sahattiin kyläläisten puut.Toiminta oli juuri noin kuin kerroit.Ongelmat tulivat yleensä siitä ,että isäntä toi 5" tukkeja ja halusi 6 " lautaa,Kokemukseni mukaan vastaanotto päässä ei koskaan ollut liikaa tekijöitä.Yleensä toisena tai kolmantena päivänä sahuri joutui pitämään taukoja.Sahurilla pitää aina olla valmis pölli nostettavaksi pöydälle.Sahuri sahaa helposti nuppi kuorman päivässä.Yleensä tavara on sellaista kuin aihiot.
Ja isä muisteli, kun sahasivat 50 luvulla, niin silloin oli miehiä kylissä ja riitti pöllin pyörittäjää. Hevosella ajoivat puut syksytalvesta alkaen ja sahaus kevät puolella. Puut oli talven aikaan jäätyny kiinni. Niitä ukot hakkas jäistä irti ja vielä sahatessakin oli puissa isoja jääkimpaleita
@@kallehurskainen8426 Se oli 60-luvun loppua, kun meillä sahattiin omasta mettästä hakattuja rakennustarpeita uutta asuinrakennusta varten. Dextalla sitä sahaa pyöritettiin. Naapurista oli nuoret miehet apuna ja minä siellä pyörin innoissani jaloissa ja kiipeilin tukkipinon päällä. Samalla tuli tehtyä tärkeitä havaintoja tekniikasta. Olisinkohan ollu silloin jotain 6v.
Sako enä rakentaa puita taloa jos eu saa tietä että tallo on rakennetu omista puista. Joutuko oikeuteen salla rakentamisesta. Kun nykyän vahitaan niin tarkasti. Valvovat meillä päin ilmasta käsin jopa halko kasoja että voisivat verotta nistä olen pilottanut polto puut paketti autojen sisälle iso veli valvoo
Suomen rakentamismääräyskokoelman/Ympäristöministeriö Havupuutukeista valmistetun lajittelemattoman pyöreän puutavaran sekä pyörö-, höylä- ja massiivi- puuhirren lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien voidaan katsoa vastaavan sahatavaran lujuusluokkaa C24 edellyttäen, että puu ominaisuuksiltaan vastaa Suomessa kasvanutta puuta. Tällainen puutavara ei sisällä liimausta eikä sormijatkoksia. Sahatuottoisen havupuusahatavaran lujuusluokkaa ei tarvitse selvittää, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä hankkii tukit ja sahaa tai sahauttaa ne omaan käyttöönsä tulevaa pientaloa tai maatalousra- kennusta varten. Tällaisen sahatavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C24 edellyttäen, että puu on vastaa Suomessa kasvanutta puuta.
Suomen Etymologinensanakirja on ensiluokkainen hakuteos. Suomen sanojen alkuperä TELOA teloittaa ’surmata, mestata (Hemm 1605); kadottaa, hävittää (osin LounSm)’ / ’töten, hinrichten; verlieren’, teloa (Hemm; PSatak PHäme ja ymp.) ’loukata (itsensä)’, telata ’id. (EPohjanm LSatak PHäme ja ymp.); surmata, tappaa (kansanr. ja vanh. kirjak.; osin PKarj Savo)’. Johd:ia sanasta tela, jolla on jossakin vaiheessa ollut merk. ’teline, (mestaus)lava’; merk:n puolesta vrt. teilata.
Asiallinen video. Minulla on ja samat periaatteet sahaus työstä, Sahannut vuodesta 1979. LAIMETIN SAHAT, Olen mäntyharjusta.
Harvoin mitään kommentoin, mutta olipa kerrankin vimosen päälle asiallinen video melko hyvällä asenteella 👍🏼 jatkahan näiden tekoa
Kotonani oli kiinteä kenttäsaha jossa sahattiin kyläläisten puut.Toiminta oli juuri noin kuin kerroit.Ongelmat tulivat yleensä siitä ,että isäntä toi 5" tukkeja ja halusi 6 " lautaa,Kokemukseni mukaan vastaanotto päässä ei koskaan ollut liikaa tekijöitä.Yleensä toisena tai kolmantena päivänä sahuri joutui pitämään taukoja.Sahurilla pitää aina olla valmis pölli nostettavaksi pöydälle.Sahuri sahaa helposti nuppi kuorman päivässä.Yleensä tavara on sellaista kuin aihiot.
Ennen vanhaan sahurin mukana oli perämies. Se pyöritteli valmiiksi tukit hollille sen jälkeen kun tukin hollaamista ja pitelyä ei tarvittu.
Ja isä muisteli, kun sahasivat 50 luvulla, niin silloin oli miehiä kylissä ja riitti pöllin pyörittäjää. Hevosella ajoivat puut syksytalvesta alkaen ja sahaus kevät puolella. Puut oli talven aikaan jäätyny kiinni. Niitä ukot hakkas jäistä irti ja vielä sahatessakin oli puissa isoja jääkimpaleita
@@kallehurskainen8426 Se oli 60-luvun loppua, kun meillä sahattiin omasta mettästä hakattuja rakennustarpeita uutta asuinrakennusta varten. Dextalla sitä sahaa pyöritettiin. Naapurista oli nuoret miehet apuna ja minä siellä pyörin innoissani jaloissa ja kiipeilin tukkipinon päällä. Samalla tuli tehtyä tärkeitä havaintoja tekniikasta. Olisinkohan ollu silloin jotain 6v.
Onko vaatetukseen käytännön asioita,joita vois huomioida ..on Off on Off asias?
Kyllä vaateita kannattaa käyttää...
Ei pakko mutta suositeltavaa😂
Sako enä rakentaa puita taloa jos eu saa tietä että tallo on rakennetu omista puista. Joutuko oikeuteen salla rakentamisesta. Kun nykyän vahitaan niin tarkasti. Valvovat meillä päin ilmasta käsin jopa halko kasoja että voisivat verotta nistä olen pilottanut polto puut paketti autojen sisälle iso veli valvoo
Suomen rakentamismääräyskokoelman/Ympäristöministeriö
Havupuutukeista valmistetun lajittelemattoman pyöreän puutavaran sekä pyörö-, höylä- ja massiivi-
puuhirren lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien voidaan katsoa vastaavan sahatavaran lujuusluokkaa
C24 edellyttäen, että puu ominaisuuksiltaan vastaa Suomessa kasvanutta puuta. Tällainen puutavara
ei sisällä liimausta eikä sormijatkoksia.
Sahatuottoisen havupuusahatavaran lujuusluokkaa ei tarvitse selvittää, kun rakennushankkeeseen
ryhtyvä hankkii tukit ja sahaa tai sahauttaa ne omaan käyttöönsä tulevaa pientaloa tai maatalousra-
kennusta varten. Tällaisen sahatavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C24 edellyttäen, että puu on
vastaa Suomessa kasvanutta puuta.
@@apusampo677 hienoa
Älkää teloko itseänne. Niin mistähän toi telominen tulee, tela, teli..
Suomen Etymologinensanakirja on ensiluokkainen hakuteos.
Suomen sanojen alkuperä TELOA
teloittaa ’surmata, mestata (Hemm 1605); kadottaa, hävittää (osin LounSm)’ / ’töten, hinrichten; verlieren’, teloa (Hemm; PSatak PHäme ja ymp.) ’loukata (itsensä)’, telata ’id. (EPohjanm LSatak PHäme ja ymp.); surmata, tappaa (kansanr. ja vanh. kirjak.; osin PKarj Savo)’.
Johd:ia sanasta tela, jolla on jossakin vaiheessa ollut merk. ’teline, (mestaus)lava’; merk:n puolesta vrt. teilata.
Moro. Missäpäin Suomea sahailet.
Pirkanmaa
@apusampo677 Samassa maakunnassa minäkin.
Moi! Paatko sahatavaran mittoja. Paljonko kuivumisvaraa.
@@JakeVuorela Sahatavaran dimensioista tulee kyllä vaiheessa x viteoo. Kuivumisvaraprosenttina olen käyttänyt neljää(4).
Hyvä! Todella hyviä pätkiä.