Kirkko ei tarvitse avioliittokäsitystä? Viimeisin liberaalinen älynväläys

Поділитися
Вставка
  • Опубліковано 15 лис 2024

КОМЕНТАРІ • 15

  • @reemus314
    @reemus314 7 місяців тому +20

    Arkkipiispa Luoma on luonut oman jumalan joka tekee kaiken hänen mielensä mukaisesti

  • @ra8381
    @ra8381 7 місяців тому +3

    Kirkko ja valtio on erotettu syystäkin että toinen on maallinen ja toinen ei.Nytten Valtio alkaa määräämään kirkon toimintaa jonka Raamattu ei perustu maalliseen lakiin.Joten minusta Valtion tulisi perustaa oma kirkkonsa ja ketkä haluaa sen säännöillä elää niin siirtyy sinne ja kuka haluaa mennä Raamatun mukaan niin pysyy vaan kirkossa.

  • @burgundilainenkeikari6908
    @burgundilainenkeikari6908 7 місяців тому +5

    Hyvä vastine ja tuo esille liberaaliteologian logiikan

  • @timfinn8402
    @timfinn8402 7 місяців тому +3

    Vaikka katolilainen olenkin, niin pakko sanoa että hyvin reformoitu pastori saarnasi.

  • @tapaniturtia
    @tapaniturtia 7 місяців тому

    Sitten maailman luomisen on sukupuolia ollut vain kaksi, ja näin on myös tänä päivänä. Kolmannet ja neljännet sukupuolet kuuluvat päihin, joissa ihan kaikki ei ole ihan kohdallaan, läheskään kohdallaan.

  • @alavudennuoriseurakunta
    @alavudennuoriseurakunta 7 місяців тому +1

    Eikös reformoidussa teologiassa oppi-isänä ole Calvin? Ymmärränkö oikein, että reformoidussa teologiassa ajatellaan, että ihminen ei voi tehdä valintaa. Hän joko on kadotettu tai pelastettu. Tässä videossa kuitenkin oli kehotus kääntyä Kristuksen puoleen ikään kuin "jos olet menossa huonoon suuntaan (kadotukseen), vaihda suuntasi ja valitse Kristus" tai "huuda armoa ja vastaan ota lahjavanhurskaus". Miten ihminen siis voi valita mihinkään suuntaan, jos hänet on jo ennaltamäärätty joko kadotukseen tai pelastukseen?

    • @reformaatiomedia
      @reformaatiomedia  7 місяців тому +1

      Et ole ymmärtänyt oikein. Opetukseni evankeliumin vilpittömästä tarjouksesta reformoidussa teologiassa ua-cam.com/video/N9_ej0IjT9w/v-deo.htmlsi=CQWHKQ0eOsgxUCB8

    • @reformaatiomedia
      @reformaatiomedia  7 місяців тому

      Opetus ihmisen vapaasta tahdosta reformoidussa teologiassa ja tunnustuksissa ua-cam.com/video/tdSpXy-QJcQ/v-deo.htmlsi=d88svOOJaAKkGEgU

    • @alavudennuoriseurakunta
      @alavudennuoriseurakunta 7 місяців тому

      @@reformaatiomedia Katsoin videon ja mielestäni se nimenomaan osoittaa samaa, mistä aiemmin mainitsin. "Hän ei voinut sitä tehdä (uskoa), mutta hänen täytyi se tehdä". Miten ei-valittu voi valita mitään? Miten hänen täytyy tehdä jotain mahdotonta? Vai onko niin, ettei Jumala suvereenisti tee valintaa vaan katsoo ensin, mitä ihminen valitsee? Että lopulta on kyse siitä, mitä ihminen voi, ei se mitä Jumala voi?
      Vai onko niin, että Jumala rankaisee siitä, ettei valinnut oikein, mutta samalla on valinnut ihmisen ennalta joukkoon, joka ei voi muuta valita. Jumala siis luo ihmisiä, jotka valitsee rangaistukseen vailla mahdollisuutta itse vaikuttaa asiaan mitenkään. Mitä rakkautta ja hyvyyttä siinä on? Vai onko hyvyyttä se, että näyttää "Tällaista hyvää sinulle voisi olla tarjolla, mutta eipä ole, koska en valinnut sinua siihen. Olen tehnyt sinut vihan astiaksi alusta asti ja haluan vihata sinua".
      Videolla lainatut Raamatun kohdat mielestäni puhuvat siitä, että kaikille julistetaan ja jokainen voi valita tai hylätä. Videolla sanotaan, että on väärin sanoa "Jeesus kuoli sinun puolesta. Missään ei näin sanota". Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. "Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat. - - Hän (Jeesus) antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta - - Tämän sanoman julistajaksi ja apostoliksi minut on asetettu. Puhun totta, en valehtele." 1. Tim. 2: 4-7. Reformoitu teologia kuitenkin opettaa, että Jumala tahtoo vain valittujen pelastusta, ei "Ihmisen Poika on tullut antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta" Mark. 10:45.
      Ristiriita on siis tässä: Osoitetaan "armoa" syntisille syntisinä ja kehotetaan valintaan, mutta todellisuudessa he eivät voi valita, koska sen valinnan on Jumala jo tehnyt. Ikään kuin oikeuden käynti, jonka lopputuloksen Tuomari on jo valinnut ja mahdollisuus armahdukseen on vain illuusio. Tuomari on vain pitkämielinen kestämään pitkän oikeuden käynnin raastuvassa, mutta jo kirjoittanut tuomion paperille ennen käsittelyn alkua. Nyt hän vain seuraa näytelmää ja lopuksi toteaa: "Hei enkös ole hyvä ja rakastava, kun jaksoin katsella pitkämielisesti."
      Eihän aidosti voi osoittaa laupeutta ja armoa, jos on jo valinnut toisen vankilaan, eikä toinen voi siihen vaikuttaa. Näin valinta ei tule heiltä itseltään vaan heidät on siihen pakotettu. Näin aito laupeus on vain valehtelua.
      On myös ristiriitaista laittaa toinen moraaliseen vastuuseen teosta, johon hän ei voi vaikuttaa. Esim. Tuomitset toisen siitä, kun hän ajoi stop-merkin ohi, vaikka ensin olit itse poistanut jarrut hänen autostaan. Eli vaikka kuski olisi halunnut tehdä toisin, hän ei voi sitä tehdä. Sitten kuitenkin hänet siitä tuomitaan.
      Mielestäni vaatii paljon aivojumppaa kuitata tämä vaan sanomalla "toivon, että jokainen voisi hyväksyä, ettei tässä ole ristiriitaa valinnan ja ennaltamääräämisen välillä."

    • @reformaatiomedia
      @reformaatiomedia  7 місяців тому

      @@alavudennuoriseurakunta 1/2
      “Miten ei-valittu voi valita mitään?”
      Ei-valitut valitsevat asioita niin kuin valitutkin. Oman langenneen ihmisluontonsa mukaisesti. Tietenkään kukaan ei voi valita ristiriitaisesti oman luontonsa kanssa. Allekirjoitat varmasti kristinuskon perusopetuksen ihmisen turmeltuneisuudesta, josta luterilaiset sekä reformoidut ovat samaa mieltä. Ihmisen tahto on sidottu hänen hengellisesti kuolleeseen ja Jumalaa vihaavaan luontoon:
      “Sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.” (Room. 8:7-8)
      “Miten hänen täytyy tehdä jotain mahdotonta?”
      Ihmisellä on velvollisuus monenmoiseen mahdottomuuteen. Edellä oleva teksti. Lihan vallassa olevilla ihmisillä on velvollisuus alistua Jumalalle, mutta heillä ei ole tähän kykyä. Ihmisellä on velvollisuus rakastaa Jumalaa kaikesta mielestään, voimastaan ja sielustaan? Milloin viimeksi teit näin? Et milloinkaan, koska et pysty.
      “Vai onko niin, ettei Jumala suvereenisti tee valintaa vaan katsoo ensin, mitä ihminen valitsee? Että lopulta on kyse siitä, mitä ihminen voi, ei se mitä Jumala voi?”
      Jumala on tehnyt suvereenisti valinnan, joka ei perustu mihinkään hyvään ihmisessä tai mihinkään ennalta nähtyyn ihmisessä. Pelastus on Kristuksen, toisen Aadamin tähden. Valinta perustuu yksin Jumalan suvereeniin ja ansaitsemattomaan mielisuosioon:
      “Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,” (Ef. 1:11)
      “Vai onko niin, että Jumala rankaisee siitä, ettei valinnut oikein, mutta samalla on valinnut ihmisen ennalta joukkoon, joka ei voi muuta valita.”
      Jumala rankaisee kaikista ihmisen synneistä, myös epäuskosta ja sydämen kovuudesta evankeliumin edessä. Ihmisellä on aito valinta. Aito valinta ei kuitenkaan vaadi autonomiaa tai vapautusta synnin orjuudesta. Jumala on päättänyt jättää ison osan synnissä syntyneistä heidän oikeudenmukaiseen tuomioonsa. Parannuksen teko on kuitenkin Jumalan lahja, jota voimme toivoa kadonneille, emme vaatia 2. Tim. 2:25. Hän on jättänyt langenneet enkelit tuomioon. Et siis voi argumentoida, että Jumalalla on velvollisuus pelastaa tai tehdä pelastus mahdolliseksi järjellisille syntisille olennoille. Hän ei tehnyt tätä enkeleille. Hänen ei tarvitse tehdä sitä ihmisille. Hän on laupeudestaan tehnyt sen ihmisille, niille, jotka uskovat, ja usko on Jumalan vaikuttama hänen armonsa mukaan.
      “Jumala siis luo ihmisiä, jotka valitsee rangaistukseen vailla mahdollisuutta itse vaikuttaa asiaan mitenkään. Mitä rakkautta ja hyvyyttä siinä on? “
      Kaikki ihmiset ovat langenneet Aadamissa. Ihmisillä ei ole halua tuntea Jumalaa. Heidän omalla synnillänsä he itsensä tuomitsevat. Mutta saatat kysyä: “Jumala kuitenkin tahtoi luoda heidät, päättäen lopulta tuomita heidät.” Jeesus sanoi Juudaksesta, “Parempi olisi, ettei hän olisi syntynytkään.” Parempi kenen näkökulmasta? Juudaksen. Jumalan näkökulmasta oli tärkeämpää, että hän luo Juudaksen, jotta Juudaksen synnin kautta Jumala kirkastuu. Mitä rakkautta ja hyvyyttä siinä on? Väärä kysymys ja väärä lähtökohta. Historiassa on kyse Jumalan kertomuksesta, ei ihmisen. Jumalan olemus rakkautena ei perustu siihen, että hän valitsisi kaikki pelastukseen. Hän on rakkaus ja hyvyys, vaikka tuomitsisi meidät kaikki vailla toista mahdollisuutta. Näin hän teki enkeleiden kohdalla, eikä hänen olemuksensa rakkautena kärsi siitä. Ihmiskeskeinen kysymyksesi voitaisiin laittaa moneen rienaavaan asiayhteyteen.
      “Vai onko hyvyyttä se, että näyttää "Tällaista hyvää sinulle voisi olla tarjolla, mutta eipä ole, koska en valinnut sinua siihen. Olen tehnyt sinut vihan astiaksi alusta asti ja haluan vihata sinua".
      Kaikki kysymyksesi kieltäytyvät hyväksymästä sitä, että Raamattu opettaa ihmisen täyttä moraalista vastuuta sekä Jumalan täyttä suvereenisuutta kaiken ylitse. Kukaan kalvinisti ei puhu niin kuin virheellisesti vedät mutkat suoriksi. Syy tuomiolle on ihmisten tekemät synnit. Jumalan säädös kuitenkin sisältää tämän omia tarkoituksiansa varten:
      “Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?" Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?" Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
      Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,” (Room. 9:19-22)
      “Videolla lainatut Raamatun kohdat mielestäni puhuvat siitä, että kaikille julistetaan ja jokainen voi valita tai hylätä.”
      Monille julistetaan (maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan kuule ja kuoleva synneissänsä). Tietysti kaikki kuulevat joko hylkäävät tai valitsevat. Olet väärässä siinä, että uskot ihmisellä olevan kyvyn tulla Jumalan luokse evankeliumin kuultaessa. Raamattu kuitenkin opettaa, että ihmisellä ei ole tätä kykyä ja halua oikein valitsemiseen. Joh. 6:64-65. Lampaat kuulevat hänen äänensä, eivät vuohet. Joh. 10:26-28.
      “Videolla sanotaan, että on väärin sanoa "Jeesus kuoli sinun puolesta. Missään ei näin sanota". “ Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. "Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat. - - Hän (Jeesus) antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta - - Tämän sanoman julistajaksi ja apostoliksi minut on asetettu. Puhun totta, en valehtele." 1. Tim. 2: 4-7. Reformoitu teologia kuitenkin opettaa, että Jumala tahtoo vain valittujen pelastusta, ei "Ihmisen Poika on tullut antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta" Mark. 10:45.
      Mark. 10:45. Teksti ei sano: “kaikkien”, vaan “monen”. Tekstit, joissa puhutaan “kaikista” puhuvat asiayhteydessä selkeästi kaikenlaisista ihmisistä. Jumalan armovalinta ei perustu siihen, oletko kuningas, orja, mies vai nainen, juutalainen vai kreikkalainen, näiden kategorioiden sisällä on Jumalan valitut (Joh. 11:51-52). Ymmärryksesi johtaa sovitukseen, joka on vaikuttamaton; rangaistukseen, joka maksetaan joidenkin kohdalla kahdesti. Molemmat ovat Raamatun kieltämiä. Raamattu opettaa yksityiskohtaisesti, että Kristuksen kuolema oli lampaiden puolesta ja että kaikki eivät ole hänen lampaitansa. Armovalinta on selkeä opetus Room. 8:28-30 eikä kolminaisuudessa ole ristiriitaa, jossa Poika kuolee ihmisten edestä, joita ei ole valittu hänessä.

    • @reformaatiomedia
      @reformaatiomedia  7 місяців тому

      2/2
      “Ristiriita on siis tässä: Osoitetaan "armoa" syntisille syntisinä ja kehotetaan valintaan, mutta todellisuudessa he eivät voi valita, koska sen valinnan on Jumala jo tehnyt. Ikään kuin oikeuden käynti, jonka lopputuloksen Tuomari on jo valinnut ja mahdollisuus armahdukseen on vain illuusio. Tuomari on vain pitkämielinen kestämään pitkän oikeuden käynnin raastuvassa, mutta jo kirjoittanut tuomion paperille ennen käsittelyn alkua. Nyt hän vain seuraa näytelmää ja lopuksi toteaa: "Hei enkös ole hyvä ja rakastava, kun jaksoin katsella pitkämielisesti."”
      Ei ole ristiriitaa eikä kuvauksesi ole oikeamielinen. Tästä eteenpäin kommenttisi on aika mauton eikä kestäisi ristikuulustelua väittelyssä.
      Jumala käskee ihmisiä tekemään oikein. He eivät tee oikein, koska he ovat synnin vapaaehtoisia orjia. Mikä tässä on vaikeaa? Jumala ei ole pelastavaa ja tätä tilannetta muuttavaa armoa velkaa. Sinun ymmärryksessäsi Hän jotenkin on sitä velkaa, jotta hän voisi olla aidosti hyvä.
      “Eihän aidosti voi osoittaa laupeutta ja armoa, jos on jo valinnut toisen vankilaan, eikä toinen voi siihen vaikuttaa. Näin valinta ei tule heiltä itseltään vaan heidät on siihen pakotettu. Näin aito laupeus on vain valehtelua.”
      Lopeta. He ovat jo vankilassa. He ovat jo tuomion alaisia. He ovat pahoja. He ovat itse oman sydämensä mukaan toimineet lakia vastaan. Kaikki, mikä on parempaa kuin helvetti, on kirjaimellisesti armoa ja laupeutta. Vai eikö? Onko aito laupeus yhtä kuin pelastus? Anteeksi, mutta se, että tuomari antaa kuolemaantuomitulle raiskaajalle vettä ja ruokaa on laupeutta. Se, että hän tarjoaa armahdusta, jos ihminen aidosti katuu ja uskoo, vaikka hän tietää ettei tämä niin tee, on aitoa laupeutta. Ei yhtä suurta laupeutta kuin tämän sydämen muuttaminen Hengen kautta ja siten katumuksen vaikuttaminen, mutta laupeutta silti.
      “On myös ristiriitaista laittaa toinen moraaliseen vastuuseen teosta, johon hän ei voi vaikuttaa. Esim. Tuomitset toisen siitä, kun hän ajoi stop-merkin ohi, vaikka ensin olit itse poistanut jarrut hänen autostaan. Eli vaikka kuski olisi halunnut tehdä toisin, hän ei voi sitä tehdä. Sitten kuitenkin hänet siitä tuomitaan.”
      Tahallasiko vääristät? Kyseinen henkilö on vaikuttanunt tekonsa itse ne tekemällä. Hän teki nämä vapaasti, mutta ei autonomisesti. Kyvytttömyysoppi on myös luterilaisilla. Tiedät, että Aadamin perisynnin tähden ihminen on kuollut synneissänsä äitinsä kohdusta. Ja vielä, “vaikka kuski olisi halunnut tehdä toisin.” Olkinukke. Kuski EI HALUA tehdä toisin. Kyvyttömyys on sidottu haluttomuuteen. Et myöskään voi paeta sitä paraleelia, joka tehdään Room. 5 Aadamin ja Kristuksen tekojen vaikutusten välillä. Kummatkin seuraukset riippuvat yksin heidän teoistaan. Sinulle kelpaa Kristuksen työn seuraukset ilman osallisuuttasi, mutta ei Aadamin munauksen seuraukset, vaikka olet osallinen hänestä luontosi kautta.
      Ihme, että päätin vastata tähän kommenttiin. Laitoit useita kysymyksiä ja moni niistä on positiotani väärin edustavia. Oletan, että tämä ei jatku. Sinun vuorosi vastata, jos tahdot jatkaa:
      Selitä miten Juudaksella oli sinun systeemisi mukainen aito mahdollisuus välttää tuomio? Miten hänen tulevaisuutensa oli avoin?
      Kerro miten ymmärrät sen, että puhtaita enkeleitä kutsutaan “valituiksi” (1. Tim. 5) ja että langenneille enkeleille (ihmisiä korkeampia) ei lähetetty sovitusta ja pelastusta? Onko heillä vapaatahto tällä hetkellä? Jos on, onko heillä moraalinen kyky rakastaa Jumalaa ja pyytää häneltä armoa?
      Selitä eksegeettisesti Room. 8:28-30 ja Room. 9 opetus valinnasta.
      Kerro miksi Paavali sanoo, että hän kärsii kaiken evankeliointiin liittyvän vaivan “valittujen tähden”? 2. Tim. 2:10
      Miten selität sen, että jotkut on määrätty vihaan ja toisia ei ole määrätty vihaan, jonka selittävä tekijä on Jumalan valinnassa? 1. Tess. 5:9, Room. 9, & 2. Tess. 2:11-14
      Miten selität sen, että Kristus kiittää Isää siitä, että hän ei ole antanut pelastavaa ymmärrystä kaikille? Miten selität sen, että Kristus iloitsee vallastaan ilmoittaa Isä valitsemilleen? Matt. 11:25-27
      Miten selität Jeesuksen sanat: “Monet ovat kutsutut, mutta harvat ovat valitut”? Matt. 22:14. Miten tämä ei tarkoita sitä, että evankeliumi menee monille, joista jotkut ovat valittuja.
      Miten selität Ef. 1, jonka mukaan uskovat ovat Jumalan iankaikkisen henkilökohtaisen valinnan kohde?
      Miten selität sen, että Jeesus sanoo antavansa henkensä lampaiden puolesta, mutta muutamaa jaetta myöhemmin hän sanoo tietyille kirjanoppineille, että he eivät ole hänen lampaitansa? Muista, että lampaat ovat lampaita jo ennen uskoa ja kääntymistä, sillä lampaat kuulevat Jeesuksen äänen ja Jeesus tuli maan päälle etsimään kadonneita lampaita. Selitä siis Joh. 10.