Itellä semmosia kokemuksia, että välillä vesoo, välillä ei. Pääasia että raivaa. Kun se varsinainen taimikko pääsee voitolle, niin paljon on pelastettu. Ei vaan aina ehdi joka paikkaan siihen otollisimpaan aikaan.
Tuommosessa samanlaisessa pitkään kantoon raivatussa mun koira jäi hirven jalkoihin ja saikulle. Eli kulkemisen vaikeus ei ole vain ihmisellä! Metsänomistajien ja raivaajien olisi hyvä tämäkin näkökanta tiedostaa. Hirvikin menee mieluummin maastoon, jossa se pystyy puolustautumaan tehokkaammin saalistajilta. Ja hyvähän se on taimikkoa samalla syödä kun on turvallinen paikka...
Hyvin esitit tarkoituksesi puun kasvattamiseen ja noin se onkin. Mut perusmaantallajan näkökulma, joka haluaisi helposti kulkea kuusimetsikössäkin, niin miten toimisi lumien jälkeen, ns. maatamyöden (terääkään säästelemättä, teroitusvalmiudella) risuraivaus. Siis isompikin. Keväällä, kun kasvu jo on alkanut, niin toimi ei ilmeisen häiriö ole metsämarjojen ja sienien /sienestäjien kasvulle. Ja puut jatkaa kasvuaan. Hienoa työtä olet tehnyt.
Justiinsa raivasin kujalla olevia pajukoita kuormatraktorilla, kouralla kun vetelee juuriaan myöten, ei veso seuraavaan kymmeneen vuoteen. On se melekonen puutarhajyrsin, hiukkasen kallis kylläkin, mutta millonpa sitä saa halvalla hyvää.
Itse otan kyllä metsään sen pitkän kannon mielummin kun lyhyen kannon mihinkä kompastuu kun ei näe. Mönkijälläkin kun uraa tekee niin pitkät kannot näkee ottaa pois hyvin eikä sitten ole akselista talvella kiinni matalassa kannossa.
Ennen pokasaha kauvella sahailtiin lyhheisiin kantolihin. juuren niskasta noin 10cm. Mutta kun runko ja oksa paino lähti pois niin se kanto olikin jo 20-25 cm Työnjohtaja tuli palstalle ja tuumi.Meinnaako metsuri hirveä naida kun nuin pitkän kannot jää!
Periaatteessa sillä voisi olla merkitystä latvuksen kannalta mitä siellä alla kasvaa. Se merkitys olisikin maan alla, juuristokilpailuna. Vaan en kuitenkaan lähde väittämään.
Itse omissa taimikoissa olen rehevimmillä paikoilla siirtynyt loka-toukokuun välille ajoituksen kannalta. Paljon nopeampaa kuin kaiken rojun seassa kahlatessa. Vesakko nousee ja hyvissä ajoin tehtävällä ennakkraivauksella loppusilaus. Kasvukauden aikana hennot havupuun latvakasvaimet vaarassa isompaa puuta poistettaessa.
Kevät hangellaki oon raivannu.Eipä siinä taija kovin paljon eroa olla kesä syksy raivaukseen.Kyllä se valon määrä männikössä ainakin tulee männyn latvuston ja oksiston läpi sinne vesoloihin.Kuusen taimikossa kun oksat ja latvusto tuuhentuu niin pohjakerrokseen vähempi tulee valoo .niin vesat kuivvaa itekseen.Tänä talvena on vanhemmassa kuusikoissa muuten karissu hirmusesti kuivuneita neulasia.Onko kukaan tutkinut .Mistä johtuu.oliko kuuselle viime kesä liian kuiva ja lämmin.
Puuston kasvulle tärkeintä, että latvuskerros saa valoa ja tilaa. Taitaa kuuset vaihtaa neulasia parin kolmen vuoden välein ihan normaalisti ja menneen talven jäljiltä on neulasmatot kuusikoissa. Joskus havupuiden neulasten vaihto oli puheena mehtäihmisten kanssa 🌳🌲🌳
Olen raivuulla kaatanut poistettavat koivut pitempään kantoon. Käsitykseni mukaan se jäänyt kanto lahoaa paremmin, jolloin se ei ala niin helposti vesomaan. Samalla jää edes jonkinlaista lahopökkelöä alueelle.
Mönkijällä metsässä ajavalla, tuo pitkä kanto on vehkeelle myrkkyä ja itse en siitä tykkää yhtään. Ilmeiseti kyse on työntekemisen nopeuttamisesta, kun noita kantoja jätetään.
Metsään kun menet takuulla yllätyt.Vaikea ennustaa tulevaisuutta kumpi puulaji on arvokkaampi kuusi vai Koivu, ehkä koivun hinta tulevaisuudessa on korkeampi kuin kuusen
Paju vessoo kaato milloin tahansa. Vanhempieni mökki tontilla meni joki rannassa monta vuotta että saatiin pajut pois. 2kertaa vuodessa raivurilla vedettiin kaikki pois. Paras konsti oli kun kannoista raivurilla 3kolmio terällä pyhkäs parkkia pois mahdollisimman paljon
Eikös tässä juuri ollut metsälehdessä juttua kevättalven raivuun kannattavuudesta, koska lahoitiön tulo taimikkoon on mahdollista kesäaikaisessa raivauksessa.
Itellä semmosia kokemuksia, että välillä vesoo, välillä ei. Pääasia että raivaa. Kun se varsinainen taimikko pääsee voitolle, niin paljon on pelastettu. Ei vaan aina ehdi joka paikkaan siihen otollisimpaan aikaan.
Tuommosessa samanlaisessa pitkään kantoon raivatussa mun koira jäi hirven jalkoihin ja saikulle. Eli kulkemisen vaikeus ei ole vain ihmisellä! Metsänomistajien ja raivaajien olisi hyvä tämäkin näkökanta tiedostaa. Hirvikin menee mieluummin maastoon, jossa se pystyy puolustautumaan tehokkaammin saalistajilta. Ja hyvähän se on taimikkoa samalla syödä kun on turvallinen paikka...
Hyvin esitit tarkoituksesi puun kasvattamiseen ja noin se onkin. Mut perusmaantallajan näkökulma, joka haluaisi helposti kulkea kuusimetsikössäkin, niin miten toimisi lumien jälkeen, ns. maatamyöden (terääkään säästelemättä, teroitusvalmiudella) risuraivaus. Siis isompikin. Keväällä, kun kasvu jo on alkanut, niin toimi ei ilmeisen häiriö ole metsämarjojen ja sienien /sienestäjien kasvulle. Ja puut jatkaa kasvuaan. Hienoa työtä olet tehnyt.
Nyt saa karsitusta energia rangasta tienvieressä 35-40€ pinomotti. Voi ensi harvennuksen unohtaa, tekee/teettää rankaa, hinta on nousu suunnassa.
Justiinsa raivasin kujalla olevia pajukoita kuormatraktorilla, kouralla kun vetelee juuriaan myöten, ei veso seuraavaan kymmeneen vuoteen. On se melekonen puutarhajyrsin, hiukkasen kallis kylläkin, mutta millonpa sitä saa halvalla hyvää.
Itse otan kyllä metsään sen pitkän kannon mielummin kun lyhyen kannon mihinkä kompastuu kun ei näe. Mönkijälläkin kun uraa tekee niin pitkät kannot näkee ottaa pois hyvin eikä sitten ole akselista talvella kiinni matalassa kannossa.
Ennen pokasaha kauvella sahailtiin lyhheisiin kantolihin. juuren niskasta noin 10cm. Mutta kun runko ja oksa paino lähti pois niin se kanto olikin jo 20-25 cm
Työnjohtaja tuli palstalle ja tuumi.Meinnaako metsuri hirveä naida kun nuin pitkän kannot jää!
Vanhan kansan konsti oli kun mätäkuussa kun raivaa niin ei veso niin paljon.
Periaatteessa sillä voisi olla merkitystä latvuksen kannalta mitä siellä alla kasvaa. Se merkitys olisikin maan alla, juuristokilpailuna. Vaan en kuitenkaan lähde väittämään.
Itse omissa taimikoissa olen rehevimmillä paikoilla siirtynyt loka-toukokuun välille ajoituksen kannalta.
Paljon nopeampaa kuin kaiken rojun seassa kahlatessa. Vesakko nousee ja hyvissä ajoin tehtävällä ennakkraivauksella loppusilaus.
Kasvukauden aikana hennot havupuun latvakasvaimet vaarassa isompaa puuta poistettaessa.
Kevät hangellaki oon raivannu.Eipä siinä taija kovin paljon eroa olla kesä syksy raivaukseen.Kyllä se valon määrä männikössä ainakin tulee männyn latvuston ja oksiston läpi sinne vesoloihin.Kuusen taimikossa kun oksat ja latvusto tuuhentuu niin pohjakerrokseen vähempi tulee valoo .niin vesat kuivvaa itekseen.Tänä talvena on vanhemmassa kuusikoissa muuten karissu hirmusesti kuivuneita neulasia.Onko kukaan tutkinut .Mistä johtuu.oliko kuuselle viime kesä liian kuiva ja lämmin.
Puuston kasvulle tärkeintä, että latvuskerros saa valoa ja tilaa. Taitaa kuuset vaihtaa neulasia parin kolmen vuoden välein ihan normaalisti ja menneen talven jäljiltä on neulasmatot kuusikoissa. Joskus havupuiden neulasten vaihto oli puheena mehtäihmisten kanssa 🌳🌲🌳
Pitkään kantoon jäi.
kyllähän se tahtoo vesoa, kun pitkään kantoo sahaa lumen aikaan,kuin kesän aikaan täyden lehen aikaan.ammatti metsurin mielipide.
Olen raivuulla kaatanut poistettavat koivut pitempään kantoon. Käsitykseni mukaan se jäänyt kanto lahoaa paremmin, jolloin se ei ala niin helposti vesomaan. Samalla jää edes jonkinlaista lahopökkelöä alueelle.
Mönkijällä metsässä ajavalla, tuo pitkä kanto on vehkeelle myrkkyä ja itse en siitä tykkää yhtään. Ilmeiseti kyse on työntekemisen nopeuttamisesta, kun noita kantoja jätetään.
Talvella viileallä ilmalla ja varsinkin hankikantamoisilla on mukava raivata Tänä talvena tuo kannon pituus vähän venähhti.
👍👍
Alenevan kuun aikaan kaadettu koivu ei vesoja tee, kannattaa ainakin kokeilla.
Metsään kun menet takuulla yllätyt.Vaikea ennustaa tulevaisuutta kumpi puulaji on arvokkaampi kuusi vai Koivu, ehkä koivun hinta tulevaisuudessa on korkeampi kuin kuusen
Paju vessoo kaato milloin tahansa. Vanhempieni mökki tontilla meni joki rannassa monta vuotta että saatiin pajut pois. 2kertaa vuodessa raivurilla vedettiin kaikki pois. Paras konsti oli kun kannoista raivurilla 3kolmio terällä pyhkäs parkkia pois mahdollisimman paljon
Leppä samanlainen
Eikös tässä juuri ollut metsälehdessä juttua kevättalven raivuun kannattavuudesta, koska lahoitiön tulo taimikkoon on mahdollista kesäaikaisessa raivauksessa.
Tuleeko Metsolalta tarjouksia raivaussahoista tälle keväälle, tarvetta olisi?
Raivureita on saatu huonosti. 555fxt ja 545fr löytyy talosta. Heti tehdään ku saadaan isompi erä koneita sisään
eikö paju lähe kun raivaa kolme kevättä
7:30 kuusten latvat koivun hakkaamat vai boorin puute?
Eiköhän taida olla piiskaantuneet latvat. Boorin puutoksessa tulee selvästi enemmän pensasmainen latvus muistaakseni.
Metsän kanssa kun toimii ei siinäkään ole yhtä ainoaa totuutta🙋🙋🤠