Morjesta Kari! Kiva, kun löysit kanavalle. 👍 Aiheesta voisi tällä kokemuksella pitää pitkänkin esitelmän, mutta sitä ei kukaan jaksaisi katsoa 😅 Joten paljon piti karsia, oleellisiakin asioita.
Kaksi aikuista. 1952 rakennettu rintamamiestalo, n. 190 lattianeliöö kolmessa kerroksessa. Seinät ulkoa sisälle: puuverhous, ilmarako, tuulensuojalevy 25mm, vinolauta, 10cm hunton puukuitua, vaakalauta, sisäseinissä 2x12mm Huokoleijona ja pinkopahvi. Katossa vaakaan keskellä 30cm huntonia, vinokatot 10cm uretaania. Uudet ikkunat, joissa joka huoneessa tuloilmaventtiili. Uusi vesikiertopatteristo. 12kw maalämpökone kuluttaa noin 4000kwh/vuosi. Huonelämpö 18-20 astetta. Suihkussa lattialämmitys sähköllä. Varaava takka, johon noin kuutio puita /vuosi. Kaikki sähkö 9400kwh. Kesän huonon ilmanvaihdon parantamiseksi ja keittiön toimivuuden takia asensin keittiöremontin yhteydessä liesikuvun sulkuventtiilillä ja huippuimurin piipun päälle aiemmin painovoimaisesti toimineeseen poistoilmahormiin. Eli huippari imee jatkuvasti vessoista sekä tarvittaessa lieden päältä. Oliko tämä emämoka sähkönkulutusta ajatellen, vaikka suht pienellä kulutuksella mennään? Miten tälläiseen "vanhaan" systeemiin asentaisit LTO:n, ja onko siinä edes järkeä? Miten tätä nykyistä vielä voisi parantaa nyt huipparin asennuksen jälkeen ilman LTO:ta?
Kiitos viestistä. Talosi kuulostaa sen verran perusteellisesti remontoidulta ja kulutuslukemat neliöihin nähden pieneltä, että 4000 kWh lämmityslukemasta on paha lähteä enää säästöä hakemaan. Kysymys ehkä olisi, että onko sisäilman laatu ja asuinmukavuus ilmanvaihdon suhteen (vedon tunne) riittävä? Jos on, niin ei kannattane tehdä mitään. Jos ei ole, niin sitten voisi LTO-järjestelmää miettiä tai esim. hiilidioksidi- ja/tai kosteusanturin perusteella ohjata huippuimurin käyntiä. LTO-järjestelmässä voi käyttää hyväksi olemassa olevaa poistoilmakanavistoa, mutta perinteisen rintsikan rakenteen tuntien voi kanavointi olla aika työläs 3-kerroksisessa talossa ja voi edellyttää kotelointeja/alaslaskuja katoissa.
@@Varaparru Jos asukkaita olis enemmän, voisi CO2-arvot huoneissa nousta korkeammiksi, nyt tuntuu ilma riittävän. Makuuhuone olisi tosin hyvä mitata, koska aamusella ilma on siellä selkeästi "tuhdimpaa". Poistoa isommalle tai ikkunaa auki sit ku on enemmän vieraita. Kaikki ilmansulkua myöten on puuta tai paperia, muovia ei ole missään. Ovi- ja ikkunakarmeissa toki uretaanit. Liekö tämän takia ilmankosteus pysyy hallinnassa, talo "hengittää" eikä tunnu muovipussilta tai sisäilma ahdistavalta. Tähän vaikuttaa tietenkin myös ikkunoiden tuloilmaventtiilit. Juurikin tuo rintsikan muoto ja rakenne on rajoittava tekijä näissä ilmanvaihtohommissa. Liika poisto alkaa kiskoa kummallisista paikoista korvausilmaa, jos oikeita korvausilmaventtiilejä ei ole tarpeeksi. Meillä Pihla Ikkunoissa Click-poistoilmaventtiilit. Talvella puoliksi auki, paukkupakkasilla osa (eteinen, kuisti) kokonaan kiinni ja kesällä tietenkin täysin auki. LTO ja kanavointi olisi pitänyt suunnitella ja päättää jo ennen remontin alkua. Nyt on jo vähän työlästä tehdä muutoksia. Ja kuten sanoit, ehkä tarpeetonta. Katsotaan miten seuraava vuosi menee sähkönkulutuksen suhteen. Kiitos vastauksesta ja teehän lisää näitä videoita!
Millanen lie energia luokka tälläsessä 60 luvun täys betoni bunkkerissa. 100-120 m² täysin sähköllä lämpeevä ja luonto hoitaa ilman vaihtuvuuden. Tuossa vähän vuokraisännän kanssa oli puhetta ikkuna remontista jos ei aina kovalla tuulella tarviis verhoja laittaa ruuvilla seinään kiinni. Kovilla pakkasilla sähkön kulutus on 3000-4000 kwh /kk.
60-luvun täysbetoninen omakotitalo? Oon tehnyt joku 800 e-todistusta ja joku 4000 ilmanvaihtosuunnitelmaa, mutta ei ole kyllä tuollaista tullut vastaan. 😁 Enempää tietämättä talotyypistä, niin energiatodistus laaditaan aina koko rakennukselle, jos se on samaa käyttötarkoitusluokkaa. Eli ei voida laatia esim. yhdelle asunnolle rivi-/pari- tai kerrostalossa.
Energialuokka on todennäköisesti E tai sitä luokkaa. Sähkölämmitystä rankaistaan energiamuodon kertoimissa todella raakasti. Mikä on aivan naurettavaa huomioiden viimeaikainen uutisointi, jossa kerrottiin että PK-seudulla aletaan tuottamaan sähköllä kaukolämpöä ja onhan sitä tehty kivihiilelläkin. Ja kaukolämmön energiamuodon kerroin on paaaaljon parempi kuin sähköllä. Ei ole oikeudenmukaista ei.
Okt-asujalla pitää muutoinkin olla lompsa lyönnis, kuin vain ilmanvaihdon ja lämmityksen takia. Ja helvetisti vielä ylimääräistä aikaa. Nimittäin aina kun pitää jotain ylimääräistä tehdä, niin maksat jollekin tai maksat ja teet itse. Vapaa-aika työelämästä kuluu hyvin suurelta osin talonmiestöissä. Niiden teettäminen ulkopuolisella vie ne viimeisetkin juoksevien kulujen jälkeen jäävät rahat. Eli okt-asujan kohtalona on työtä 24/7. Ja sitä ei edes monesti huomaa, kun niitä vaan tekee ja tekee kailen muun päälle. Sitä jaksaa parikymmentä vuotta jos onnistuu aloittamaan tarpeeksi nuorena. Mutta kyllä nelikymppisenä on jo aika myöhässä ja uuden tekeminen viiskymppisenä on jo silkkaa hulluutta.
Ihan hyvin tiivistetty 👍 Itellä on mittarissa 46 ja vielä jaksaa sykkiä tän talovanhuksen kanssa. Viimeiset 16v on kyllä tullut tehtyä PALJON remonttia 2 eri talossa. Siinä samalla palkkatyöt ja 3 pientä poikaa kasvattanut. Ehkä se joskus vanhempana sit valkenee, että miten hitossa sitä jaksoi. Mutta on se kaiken itse tekeminen sen verran palkinnut, että veloista on jo päässyt eroon.
Itse en ole asiaa noin kokenut. Olen tosiaan huomaamatta harrasteena ja huvikseen uusinut talooni katon ja salaojat. Kaikki tehty lähinnä visuaalisista syistä omaan silmään. Seuraavaksi kylppärin kimppuun. 😂
Juu... Mutta huomatkaa. Se ei ole rahattomien hommaa. Ja harvoin kuitenkin on niin paljon aikaa, että niitä remontteja pystyy tekemään. Ja kuten sanoin. Jos teetät, niin maksat ja jos teet itse niin maksat silti. Ei niitä värkkejä ja koneita ja ammattilaisia työmaalle ilmaiseksi saa. Ja mitä kuntoiluun tulee, niin ihan sama teetkö polttopuita vai purat vanhaa ja rakennat uutta, se vaatii aikaa. Ja kun sitä tekee tarpeeksi monta vuotta samaan ympäristöön, niin alkaa se olla aika puisevaa. Sitä menoa kestää sen parhaan työiän. 20v - 40v. Mutta monetkaan ei tuolloin vielä ole riittävän vaurasita hankkiakseen edes vanhaa taloa, ellei peri. Rakennusammattilaisten on monesti helpompaa ottaa elämäntyökseen kunnostaa vanha talo. Heillä on siihen tarvittava osaaminen usein jo valmiina. Mutta rahaa sekin vaatii.
Kyllä. Ihan totta, kaikki maksaa. Itsekin olen varmaan 100 tonnia polttanut remontteihin, mutta kun se jakaantuu pitkälle ajalle ja tekee sen mitä palkasta pystyy, niin onnistuu. Ei kaikilla, se on ihan selvää. Ulkomailla ei rampata, uutta autoa en osta periaatteesta, ei pala tupakka eikä viinankaan kanssa läträtä normaalia enempää, niin ei ne kiinteät menot niin isot ole. Ja ei kaikkia materiaaleja K-raudasta parane hakea, sitä ei kenenkään persaus kestä. Itsekin olen varmaan uuden auton verran säästänyt, kun haalinut tavaraa torista, puskaradiosta, kyläsahurilta, suhteilla jne. Se ottaa aikaa, mutta säästö on iso. Ajan riittävyys on vähän ristiriitainen juttu. Aikaa on, kun sitä ei kuluta sohvalla makaamalla. Mulla on itselläni vakityö, parisuhde, 3 pientä lasta harrastuksineen ja omat liikuntaharrastukset ja kaikki muu ylläpitohomma vanhassa talossa, niin silti aikaa riittää vaikka mihin. Mutta edellyttää se usein venymistä, että saa itsensä liikkeelle. Osaaminen on kanssa sellainen asia, että ei kukaan ole seppä syntyessään. Jotain käsillä tekemisen taitoa on ehkä tullut veren perintönä, mutta kyllä ensimmäiseen omaan taloon muuttaessa tai ensimmäistä autoa rakentaessa oli aika moni juttu uutta. Se on helppo sysätä homma ammattilaiselle, jos ei itse uskalla edes yrittää. Itselle kun tekee, niin ei kaiken tarvi olla aina niin justiinsa.
En tunne Ruotsin tai Norjan rakennusmääräyksiä, mutta epäilisin, että ne lähellä Suomen vastaavia. Suomessa ei ole lto pakollinen, eli saa tehdä uudenkin talon vielä painovoimaisella ilmanvaihdolla. Se tosin edellyttää todennäköisesti kompensointia rakenteissa eli enemmän villaa ja paremmat ikkunat jne. Koneellista poistoa ei käytännössä pysty enää tekemään, koska se kaatuu tasauslaskentaan.
@Varaparru Ok, itselle on jäänyt käsitys ettei Ruotsissa ole lämmöntalteenottoa hyödynnetty asuinrakentamisessa yhtä paljon kuten Suomessa, sillä Ruotsin viranomaiset eivät ole siinä määrin sitä vaatineet kuten Suomessa? Olis hyvä kuulla Ruotsissa asuvilta kommenttia...
Tulipa mieleen, että olen käynyt kyllä Norjassa kahdessakin lto-koneita valmistavassa tehtaassa 😅 Ja olen itseasiassa jutellutkin paikallisen iv-suunnittelijan kanssa. Sellainen mielikuva on, että lto olisi ihan yhtä yleinen, kuin Suomessa. Suunnittelussa oli paljonkin eroja. On tullut tutustuttua aiheeseen, että miten muualla maailmassa talotekniikkaa asennetaan. Ei voi kuin sanoa, että Suomessa on ylivoimaisesti parhaat talot. Suomessa huomioidaan energiatehokkuus, äänitekniikka, paloturvallisuus, käyttöikä, vuototurvallisuus jne jne. Siinä on sellainen tietotaito, että pitäisi isosti viedä ulkomaille.
Itsellä pohjoisnorjasta kokemusta jossa ei käytännössä minkäänlaisia ivkoneita käytetä vaan melko perinteisellä tavalla korvausilmaventtiilit seiniin ja poiston hoitaa kaminat joita saattaa varsinki vanhemmissa taloissa olla 2 tai jopa 3kpl sekä sitten pesuhuoneissa ja wc tiloissa olevat joko kosteusanturilliset tai suoraan valaisimesta ryöstetyllä sähköllä eli valot päälle ja myös poistopuhallin lähtee päälle. Näin rakennetaan yhä uusia taloja. Ihmettelen kyllä että ovat niinkin ymmärtämättömiä asian suhteen. Toki taloissa on todella vähän yläpohjaeristeitä, olikohan uusiin taloihin minimi nykyisin 30cm mutta vanhemmissa voi olla 10-20cm ja koska matalat kattotuolit niin seinän ja katon yhtymäkohdassa saatetaan jäädä max 15cm joten ihan tavanomaista että keskellä talvea valtavat jääpuikot roikkuu talojen räystäillä juurikin vähäisten eristeiden takia. Muutenkin eristäminen heillä on todella surkeaa ja vanhanaikaista. Yksi mikä on heillä hyvää jopa hieman paikoin liioiteltuakin on tuulieristys. Tuulensuojalevyjen saunat teipataan ja päälle asennetaan vielä tuulensuojakangas jonka asentamisen heillä on käytännössä yhtä tarkkaa kuuk suomessa höyrynsulkumuovin asentaminen kaikkine teippauksineen yms tiivistyksineen.
@kolkatako5508 kiitos komnentista. En tiedä mahtaako Norjassa olla miten tarkat määräykset energiatehokkuuden suhteen. Luulisi, että olisi, kun autoiluakin ajavat kovaa vauhtia täyssähköiseen. Tuulieristyksen ymmärtää Norjassa hyvin. Siellä on olot todella ankarat. Myrskytuulet ja kovat lumikuormat laittaa talot koville. Tuulella on talon sisäilmaan ihan älytön vaikutus, vaikka olisi kuinka tiivis talo. Olen ihmetellyt esimerkiksi Usan touhuja. Hitto soikoon, kävivät kuussa jo 60-luvulla, mutta esim. Lvi- ja äänitekniikka on jääneet sinne 60-luvulle asuinrakennuksissa. 😬 Joko ei säädellä tai sitten ei valvota tekemistä.
Tässä nyt on niin paljon muuttujia mukana, toki sen kerroitkin. että ei se noin yksinkertaista välttämättä ole että koneellinen ilmanvaihto on avain onneen ja säästää tuhansia euroja vuoteen. Niin tapauskohtaista. Juurikin nuo laskennalliset jutut kun ei vastaa useinkaan sitä todellisuutta. Joskus luin artikkelin arkkitehti-lehdestä missä oli laskelmia missä joissakin tapauksissa painovoimainen olikin edullisempaa. Mutta hyvä ja mielenkiintoinen video oli 👍👍 Jatka samaan malliin👍 Ja nuo energialuokat ja todistukset on kyllä aika hupaisa juttu mielestäni, useinkaan ei todellisuuden kanssa mitään tekemistä 😅
Noniin, Kötkylä kerkesi ensimmäisenä! Oikein odotin, että milloin tulee aiheesta ensimmäinen kommentti. :D Ensimmäisenä, ei missään nimessä pidä sotkea euroja ja kilowattitunteja. Toisena, pitää ymmärtää, että testin periaatteena on sama ilmanvaihtomäärä => sisäilman laatu, mikä hyvin harvoin toteutuu vastaparissa lto vs. painovoimainen. Kolmantena, pitää vetää ero järjestelmän perustamiskuluissa ja kokonaisenegergiakuluissa. Jotta sisäilman laatu pysyy riittävänä, pitää ilman vaihtua X määrä X määrällä ihmiskuormaa, vaihtuu se ilma sitten millä tavalla tahansa. Jotta vertailu on tasapäinen, pitää ilmamäärä pitää tästä syystä vakiona. JOS halutaan pitää sisäilma tasalaatuisena, ei painovoimainen ilmanvaihto ole kokonaisenergiankulutuksessa IKINÄ vertailun edullisin kWh-mittauksella. En ehkä videolla tuonut tarpeeksi selvästi esille, mutta jos esim. talo lämpiää oman metsän puilla, niin ehdottomasti esim. painovoimainen ilmanvaihto on euromääräisesti asujalle edullisin, MUTTA jos tarkastellaan kilowattitunneissa, niin tilanne on ihan toinen. Ne polttopuut tuottaa energiaa, jota kuluu monta tuhatta yksikköä vuodessa enemmän, vaikka se ei asujalle euroissa näyttäydykään. Ehkä jollain tasolla vaivassa, mutta polttopuuhommat onkin mukava harrastus. Samasta syystä itselläkin palaa 15 heittoa vuodessa, että säästää sähkössä, mutta ei se energiankulutusmielessä kokonaisuutta muuta. Energiatodistusasia on todella vaikea, monta kertaa vuodessa joutuu eri virkamiehiä ympäri Suomea opastamaan asiassa, kun esitetään vaatimuksia ja tulkintoja, jotka eivät perustu lakiin/asetukseen. Siinä olet Kötkylä asian ytimessä, että ne ei missään nimessä perustu todellisuuteen, mutta sille on selvä syy. Energiatodistus perustuu ns. vakiokulutukseen, jotta todistuksia pystyisi edes jotenkin vertailemaan. Käytännössä mikään asuja ei ole toisensalainen. Toinen pitää 18 sisälämpöä, toinen 24. Toinen asuu suihkussa, toinen pesee saunan patavedellä itsensä. Toisen kämpässä ilma vaihtuu, toinen on tottunut huonompaan sisäilmaan. En mitenkään puolusta energiatodistuksia ja niiden tarvetta, mutta pitää ymmärtää mitä tarkoitusta varten ne ovat ja miten niiden laskenta muodostuu. 99,9% suomalaisista ei sitä tiedä, eikä siitä voi heitä syyttää. Ugh, olen puhunut. Otan oluen.
kiitos hyvästä ja kattavasta vastauksesta 😊👍 näin tämän täällä tubessa pitäisi toimiakkin 😊 Ehkäpä Eurot edellä lähdinkin, kun video oli raflaavasti otsikoitukin rahamiesten hommina 😂😄👍 Hyvä esimerkki tuohon kwh vs. Raha tuli itselläni kun laitoin aikanaan ilmalämpöpumpun. Myyjät kehui kovasti että nyt alkaa säästymään sähköö ja rahaa. Mutta kumpaakaan ei säästynyt, sähköä jopa hitusen enempi menee nyt. MUTTA polttopuun kulutus putosi puolella, eli työtä ja vaivaa tuo pumppu minun kohdallani säästää ja se on ihan hyvä juttu 👍 Meillä on ns. Suorasähkölämmitteinen n.100m2 talo, rv1984 mutta käytännössä patterit ei ole ikinä päällä, kahden tulisijan ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä hoitaa hiton hyvin ja tehokkaasti juuri tämän meidän tarpeen…mikä olisi arviosi meidän talon energiatodistuksen luokasta? Oikein mukavaa Lauantai iltaa sinne sinulle 👍
No joo, otsikko ja pikkukuva on "hieman" raflaavat, mutta UA-cam on tällainen, kuten tiedät. Huomio pitää herättää. Tässä meidänkin talossa on joskus ollut 3x63A nallit ja seinät täynnä sähköpattereita. Melko lailla kaikki sähköpatterit olen purkanut pois. 2 kaakeliuunia, kevyttakka ja 3 ilmalämpöpumppua. 3,2m korkeat huoneet, joten kuutioita on paljon. Sähköä menee jotain 13000 kWh, vaikka energiatodistus kertoo ihan muuta. Mutta tässä tullaan siihen, että energiatodistus lasketaan "vakioidulla" käytöllä. Mun tapani ilmeisesti poikkeaa vakioidusta käytöstä paljon, koska toteutuva kulutus on noinkin pieni. Energialuokka tuossa sun talossa on todennäköisesti D.
@@Varaparru niin puuttuu täälläkin osa pattereista kokonaan, jääneet asentamatta takaisin maalausten/tapetointien jälkeen. Ovia kun muistaa auki pitää huoneissa, niin pumppu kyllä levittää lämmön koko asuntoon. Lämminvesivaraaja on se suurin sähkösyöppö ja kylppärin lattialämmitys. Mutta niistä ei voi oikein tinkiä. 10-12 tuhannen kwh haarukkaan täällä menee kaikki sähkö, 7 henkeä oli vielä viime vuonna, no nyt on pari jo lentänyt pesästä. Mielenkiintoinen nähdä miten vaikuttaa kulutukseen…
Omassa tapauksessa kulut nousisi aika paljon koneellisella ilmanvaihdolla. Lämmityskulut melkein nollassa painovoimaisella kun omalla puulla lämmitetään. Omanpuun teko parantaa taas metsän tuottoa niin ei tee kustannuksia.
Niin se on kysymys, että millä mittarilla kulut nousisi. Euroissa sinun tapauksessa kyllä varmaankin, mutta polttopuun kulutuksessa taas toisinpäin. Ja ei ne polttopuutkaan ilmaiseksi metsästä sinne liiteriin osaa. 😁 Ja jos rahassa häviää, niin ilmanlaadussa ja asuinmukavuudessa voittaa. Vanhemmalla iällä se -30 asteinen korvausilma alkaa tuntua vetona aika ikävästi.
@Varaparru Kesällä myrsky kaatoi muutaman tukkipuun. Puita en hakenut kesällä niin ötökät iski viereisiin terveisiin puihin. Metsäyhtiöt ei ole kiinnostuneita pienistä puu määristä. Metsän arvo laski omas tapauksessa kun jätin metsää hoitamatta. Elämässäni olen tarvinnut vähemmän tehdä töitä kun talon vuosikustannukset hyvin matalat ja silti nykyaikainen talo asua, jos uudessa talossa käyn niin ihan samanlaiselta tuntuu kuin oma rempattu.
Totta tuokin ja ikää kun tulee niin kukahan ne puutkin tekee? ittekin tuossa sain marraskuun lopulla infarktin mettä hommissa ja sen jälkee en ole sahaan koskenu,puuta toki on vielä jemmassa mutta tuleva näyttää kauanko tässä enää asutaan. Asiat voi muuttua yhdessä hetkessä!
Paha vielä sanoa,olis yksi laajennus vielä edessä,ainakin verenpaineet ja pulssi heitelly viikon aika rajusti! Että laitto kyllä miettimään mitä enää pystyy tekee...
Mitä iv konetta/merkkiä suosit itse juurikin tuossa mainitsemassasi 2000-2500e? Jos siis oletetaan että talon esim 100 neliötä mikä taitaa olla aika keskiverto uusissa taloissa.
En voi oikein työni takia antaa suoraa suositusta julkisesti. Konevalintaan vaikuttaa ainakin asennuspaikka, että millainen kone mahtuu. 100m2 taloon löytyy kyllä valikoimaa paljon esim. Valloxilta, Parmairilta, Flexitiltä ja Komfoventiltä. Airfin koneita on myös alkanut yleistymään. Noissa mainituissa ehkä hinta-laatusuhde kohtaa parhaiten.
Hyvä vertailu ja varmasti niin että ilmanvaihtuvuus on pienempi painovoimaisella joka tasoittaa kwh eroa. Painovoimaisen kaveriksi on varmaan aikanaan suunniteltu se lämmin hormi ja puulämmitys. Itse olen aina vierastanut noita koneellisia poistoja jotenkin hulluna tuhlaamisena. Mielenkiintoinen nähdä tuo energiatodistuksen muotoutuminen, siitä tuli ajatus että tuon lomakkeen täyttäjiä voi olla monenlaisia ja samalle kohteelle voidaan saada monenlaista lopputulosta. Liekkö näin? Hyvä video ja mielenkiintoisia vastauksia!!
Kiitos kommentista! Itse olen asunut pitkään talossa, jossa oli painovoimainen ilmanvaihto ja suoraan sanottuna en pitänyt siitä. Siinä on ihan liikaa luonnon armoilla. Haluan, että itse päätän, milloin ilma liikkuu minkäkin verran, eikä lämpötila tai tuuli sanele sitä. Vähän sama kuin sulla olisi uusi auto tallissa, mutta rouva ei anna ajaa sillä, joten ajelet sillä vanhalla Nissanilla, kun silläkin pääsee, jotenkin. 😁 Mulle ei ole ikinä valjennut miksi painovoimaista ihannoidaan esim. koneellisen poiston rinnalla...Kohtalaisen paljon kuitenkin asiasta tiedän. Painovoimaisella on pitkät perinteet, mutta asiaa pitää tarkastella monelta kantilta. Sillä voi saada riittävän ilmanlaadun tietyissä olosuhteissa, mutta toisessa vaakakupissa on ihan liikaa painoja, että mun valintani on selvä. Ilmanvaihdossa puhutaan aina kokonaisuudesta ja koko talosta, ei vain yksittäisestä tilasta. Energiatodistuslaki on aika tarkkaan määritelty. Laatijan tulee suorittaa tentti ja ARA valvoo todistusten oikeellisuutta, joten todistusten pitäisi olla aika tasalaatuisia tekijästä riippumatta. Mutta etenkin vanhan rakennuksen todistuksessa joutuu tekemään tulkintoja paremman tiedon puutteessa, joten siinä voi tulla jotain eroja kokeneen ja kokemattoman välillä.
@ rempattuun pojan huoneeseen laitettiin ilmanvaihtoräppänä. Toisessa päässä taloa vielä tuulee niin et peitoista pitää pitää hampain kiinni 😂 et kyl ilma vaihtuu
Meillä on 63 rakennettu ok talo reilut 100neliötä, painovoimainen ilmanvaihto, ja tiedän takuuvarmasti etten säästäisi 10000kwh lämmön talteenotolla koska vuosittainen sähkönkulutus on noin sen 10000kwh. Kyllä, täällä on sähkölämmitys, on myös tulisija.
Ei tietenkään ero ole noin iso. Tuossa esimerkin talossa on todennäköisesti kuutioitakin yli kolminkertaisesti. Säästö on suhteessa pienempi, mutta säästöä kuitenkin. Ja lisäksi rahatonta arvoa tuo parempi sisäilma ja asuinmukavuus.
Oispa rahamies ni laittaisin tommoset laitteet mielellään, talli 200m2 ja asunto sen päällä samankokoinen. Muutamia painovoimasia ilma reikiä ja tuloja ei ollenkaan
Talli on todennäköisesti omaa palo-osastoa, niin se aiheuttaa omat juttunsa. Yhteensä 400m2, isot on tilat. Millä lämpenee? Kuulostaa aika toimimattomalta tuo nykytilanteesi. 200m2 tallissa tehdään varmaan muutakin, kuin säilytetään autoja. Talli kannattaisi vähintään koneellisella poistolla alipaineistaa, ettei vuotoilmana johdu yläkerran asuintiloihin tallin käryjä.
Voiko 70 luvun taloon asentaa pelkkää koneellista poistoa lämmöntalteenotolla. Olen itse lisännyt pari vuotta sitten korvausilmaventtiilit makuuhuoneisiin. Vielä tuo poisto on tekemättä, nyt se poistuu sen mitä tulisijoista nyt poistuu.
Voi asentaa. Se talteen otettu lämpö pitää siirtää johonkin, joko koneelliseen tuloilmaan ja/tai veteen. Eli ratkaisu on esim. poistoilmalämpöpumppu. Ne on tosin kallis vaihtoehto, jos lämpöä siirretään vain käyttöveden lämmitykseen, jos ei talossa ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. 70-luvun taloihin olen suunnitellut paljonkin näitä lämmöntalteenotolla olevia ilmanvaihtojärjestelmiä. Monasti voidaan käyttää vanhoja poistoilmavaihdon putkia hyödyksi, jos sellaisia on olemassa.
Mul oli 130m2 lämmitettävää pinta-alaa 80v rakennetus talos .lämmitys sähkö iilmalämpöpumppu /takka sydän n. 4heittokuutioo vuodes sisältäen saunan lämmityksen . Sähköä kulus n.12000kw.vuodes . Painovoimainen ilmanvaihto . Jos ilmanvaihto vei jo 9000kw. Niin lämmitys ja käyttösähkö n. 3000kw.vuodes . Joku mättää ...
Numeroita ei voi suoraan verrata kohteiden välillä. Tässä esimerkkikohteessa on todennäköisesti tuplaten kuutioita ja laskenta on tehty energiatodistuslaskennan mukaisen vakioidun käytön mukaan. Tarkoitus oli tuoda ero esiin tässä nimenomaisessa talossa. Pienemmässä talossa lukemat on tietysti pienemmät.. Asuintottumukset vaikuttaa paljon. Toinen käyttää paljon lämmintä vettä, toinen pesee ulkosaunalla patavedellä. Toinen pitää kaikki huoneet +24 lämpötilassa ympäri vuoden, toinen +18 ja osa huoneista kylmänä. Toisen talossa ilma vaihtuu ja toisen räppänät on kiinni. Toinen lämmittää puulla ja sähköpatterit vaan huippupakkasilla päällä ja toinen on sähköpattereilla koko vuoden eikä polta yhtään puuta. Näitä eroja on asukkaiden tavoissa lukemattomasti. Tästä syystä vertailu kohteiden välillä on tehtävä samalla tavalla, että itse taloja voi verrata ilman käyttäjän vaikutusta.
18 днів тому+1
Olipas havainnollista! Meillä kuluu kaukolämpöä n. 25 MWh vuodessa 208 neliöisesä talossa, tai kokonaisneliöitä on 330. Leivinuunissa on tulet joka päivä lämmityskaudella. Teravoiman akku on tulossa kesäksi ja mielessä on ollut kaukolämmöstä luopuminen, koska sähkö on sen jälkeen erittäin halpaa. Kaukolämmön lämmönvaihtimen tekninen käyttöikä on tulossa kuitenkin vastaan pian. Pitäisi päättää, että olisiko paras vaihtoehto sitten sähkökattila, VILP, maalämpö vai poistoilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu ratkaisi myös ilmanvaihdon ongelmat, jos vaan kanaviston saisi jotenkin järjevästi asennettua.
Kiitos. Oletettavasti sulla on patteriverkosto ja 70/40 lämpötilat patteriverkostolle kaukolämmön kanssa. 70-asteinen vesi alkaa lämpöpumpuille olemaan ylärajoille, jolloin hyötysuhde ei enää kovin korkea ole. Aina ne tietysti suoran sähkön voittaa. Tosin niitä huippupakkasia on vuodessa vähän ja leivinuuni tukee tehokkaasti. Pilpit on kehittyneet tässä viime vuosina, mutta sanoisin, että edelleen ne kelpaa parhaiten uudiskohteisiin/matalaenergiataloihin lattialämmityksellä. Ja kohta älähtää joku Niben myyntimies... 😅 Tuota Teravoiman akkusähkösopimusta itsekin mietin vähän aikaa sitten. Asia on itselle vielä sen verran uusi, että tarvii ammatillisessa mielessä tutustua niihin ja miten ne vaikuttaa lämmöntuottolaitteiston valintaan.
14 днів тому+1
@@Varaparru Täällä on vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa tiloissa, myös autotallissa.
Olipas valaiseva esitys. Osaatko kertoo kun meillä kerrostalossa on saunassa on tulopuolella kiukaan päällä säätöventtiili ja katossa taas toinen venttiili joka on poistoventtiili mutta sitä kuuleman mukaan saisi itse käännellä omatalossa oli pidettävä ne venttiilit lukittuna sen mittauksen jälkeen. Jos sitä poistoa pyörittelee onkohan sitten mahdollista että sotkee järjestelmää. Toinen kysymys olisi, pitääkö tuloilma kiukaanpäällä saunoessa pitää miten suurella, sehän avautuu noin 2-3 senttiä kun vetää lautasventtiilin alaspäin. Siinä poistossa ei ole liukuvaa venttiilimallia vaan pyöritettävä kartio.👍
Oli niin monialainen kysymys, että piti ihan tulla työkoneelle vastaamaan. Kerrostalotapauksesta ei osaa suoraan sanoa, kun ei tiedä onko pelkällä poistoilmanvaihdolla oleva, kuten varmaan suurin osa Suomen kerrostaloista on. Jos on pelkällä poistoilmanvaihdolla, niin jokainen tuloilmareikä vaan niin isolle, kuin saa, koska ilmanvaihtoa säädetään sitä poistoilmaa kuristamalla tai huippuimurista säätämällä. Tuloilmaa ei passaa koneellisen ilmanvaihdon kanssa kuristaa, koska silloin osa korvausilmasta tulee vuotoilmana rakenteista ja sitä ei haluta. Omakotitalossa, jos on tällainen nykyaikainen lämmöntalteenottojärjestelmä, niin ei saa itse säädellä venttiilien asentoja ja kannattaa katsoa, että säätäjä on säätöpöytäkirjaan merkannut venttiilien säätöasennot, että ne saa esim. puhdistuksen jälkeen säädettyä takaisin alkuperäiseen asentoon, jos on vahingossa kierrellyt niitä auki/kiinni. Sellainen puunupillinen liukuventtiili on yleensä AINA poistoilmassa, en ole ikinä nähnyt sellaista tuloilmassa. Sillä puunupillisella venttiilillä saadaan tehostettua saunomisen jälkeen saunan ilmanvaihtoa, että sauna kuivuu nopeammin. Koita vaikka paperipalalla mihin päin ilma liikkuu siinä venttiilillä. Tuollainen pyöritettävä venttiili on kyllä ennemmin tuloilmakanavassa. Olen viimeisen 22v aikana nähnyt muiden tekemissä suunnitelmissa sellaisia aivopieruja, etten ole enää mistään yllättynyt.
@Varaparru Tässä on LTO kone. Se minua lähinnä kiinnosti kun huoltomies kävi vaihtamassa suodattimia niin kysyin miksi tämä poistoilmaventtiili on pyöritettävissä kun omakotitalossa se oli lukittu kuten kuuluu. Niin hän sanoi että sitä voit itse käänellä vapaasti. En tosin ole käännellyt koska omassa talossa ne oli lukittu. Tosiaan kiukaan päällä on tuloventtiili joka on liukumallia avattava. Taas omakotitalossa oli poistopuolella liuvutettava kartiomalli. Siitä kiukaanpäältä tulee koneen kautta ulkoilma ja toisesta taas menee poistoilma. Jos hyvä systeemi olis laitettu niin poistohan olisi hyvä mennä sieltä saunan lauteen alta.🤔
Niin sulla on oma huoneistokohtainen lto-kone? Saunaan mitoitetaan nykyään +- 6 l/s ilmanvaihtoa. Ja tehostusta säädellään lto-koneesta (tehostus yleensä +30%). On kyllä todella erikoista, että tuloilmassa on tuollainen säädettävä venttiili. Olisi mielenkiintoista nähdä kyseinen iv-suunnitelma. Vähän epäilen, että sen ei kuulu olla noin.
@Varaparru Tässä iv koneen säätö on keittiössä liesituulettimen yhteydessä ja samassa on liesituulettimen venttiilin avaus sähköinen. 4 nopeutta koneessa. Talteri DIVK-C 91 koneen tyyppi. Se minua kiinnosti tässä kun tuota poiston puolen venttiiliä ei oltu lukittu sillä mutterilla. Toinen myös kiinnostava kun kennon sulatus pakkasella kytkeytyy maximi teholla niin syntyy erittäin voimakas alipaine ettei tahdo käytävään menevää ovea saada auki. Samalla kaihtimen reijistä alkaa käydä melkoinen suhina kun jostain saatava se korvausilma, no toisaalta se merkki ettei rakenteessa vuotoja olisi. Taitaa olla B2018 luokitus. Itsellä ei ole tästä niitä sähkö eikä iv kuvia. Omatalossahan mulla oli kun itse rakensin. Siihen tehtiin uutena säätö ja sitten puhdistettiin kanavat ja säädettiin uudestaan. Kerran meni 19 vuoden kohdalla Muh ilmavasta laakerit jotka siihen moottoriin helppo vaihtaa. 2019 vaihdettiin Wallox Digiset kun tehtiin peruskorjaus ja lisättiin kanavia. Samalla säätö piti uudestaan mitottaa. Nyt poika sen omistaa. Laitteet on pelannu ihan hyvästi. Sen takia tämä systeemi tässä kiinnostava kun oletin että periaate saunassa olisi vastaava mitä omatalossa nuitten venttiilien suhteen toiminaltaan.👍🎄. Omatalossa oli erillinen liesituuletin ja LTO koneelle oma säätö.
Joo tuossa Deekaxin koneessa se pysäyttää tulopuhallinta, jos etulämmitysvastus ei riitä pitämään kennoa sulana. Onko sulla se etulämmitys missä säätöarvossa?
Moi! Ymmärsinkö oikein. Rintamiestalo kuluttaa sähkölämmityksellä 24000 kwh vuodessa, jossa on painovoimainen ilmanvaihto, jos laitetaan koneellinen lämmöntalteen ottava ilmanvaihto järjestelmä, niin sähkön kulutus olisi vain 12000 kwh vuodessa.
Ei varmaan suuruusluokka ole ihan noin iso, ellei ole iso rintsikka. Tuo esimerkkilaskenta oli tuosta meidän talosta, jossa on paljon nelöitä ja etenkin kuutiota (korkeat huoneet) Mutta jos sulla kaikki lämmitys on suoralla sähköllä, ettei takkoja tai ilmalämpöpumppua, niin kyllä ero on iso, kun sisään tuleva kylmä ilma lämpenee sillä sähköllä. Se tietysti pitää ymmärtää, että lto-järjestelmä on aina päällä ja pitää aina ilmanlaadun hyvänä, kun taas painovoimaisessa hormissa ei aina ilma liiku, niin ei se silloin energiaakaan hukkaa. Eli ero ei ole aina niin mustavalkoinen.
Kyllä nyt on vedetty mutkat aika suoriksi😅,totuushan ei todellakaan ole tuo minkä laskenta näyttää,vaan muuttuvia tekijöitä on enemmän ja järkevällä ilmanvaihdolla lopputulema on n. +/- 0
@jormamikkola4973 kiitos kommentista. Nyt laitoit niin paksun väitteen, että ole hyvä ja perustele. 😄 Ja väitteesi on syytä perustua tilastolliseen tai muuten perusteltuun faktaan, ei pelkästään omiin tottumuksiisi/kokemukseesi. "Järkevästä" ilmanvaihdosta voidaan varmasti olla montaa mieltä. Toiselle "riittävä" on toiselle tunkkainen. Sen takia laskenta oli tehty vakioidun käyton mukaisesti, että vertailu olisi tasaväkinen ilmanlaadun mukaan arvioituna.
Matti Ollila on selittänyt tämän Rakennuslehdessä v. 2014 - otsikolla - Ilmastoitu painajainen... Puutteellisilla ATK taidoilla en sitä nyt saanut tähän liitettyä mutta on ilmaiseksi luettavissa netissä.
Kiitos lähdetiedosta. Kävin lukemassa tuon. Se löytyy mm. täältä www.rakennuslehti.fi/blogit/ilmastoitu-painajainen-onko-se-totta/ Ammattilaisena olen nähnyt vastaavia kirjoituksia paljon ja niissä toistuu aina sama mantra. Tämä jopa perimätiedolta vaikuttava uskomus herättää itsessäni lähinnä hilpeyttä, koska tiedän määräysten, lähihistorian, suunnittelijan, asentajan ja asukkaan näkemykset asiaan. Jos nyt koitan jotenkin avata tekstissä esitettyjä väitteitä. Teksti sinällään oli kovin suppea. 1) Kuten Esko Kukkonen tuossa lähdetekstissä onkin maininnut, ei pidä sotkea ilmanvaihtoa ja ilmastointia. Kummallakin erikseen ja yhdistettynä saadaan väärällä suunnittelulla ongelmia. 2) Ilmanvaihdon merkitys on pitää huoneilma hyvänä, puhtaana epäpuhtauksista. Se edellyttää, että ilman on vaihduttava, koska maaperästä/rakenteista/sisustuksesta/ihmisistä/elintavoista tulee huoneilmaan päästöjä. Muistan kyllä hyvin itsekin 70-luvulla syntyneenä, että millainen huoneilma esim. koululuokassa oli oppitunnin päätteeksi...Tänä päivänä sellaiset tilat olisi heti käyttökiellossa. Hyvällä sisäilmalla on kustannuksensa, ei sitä asiaa voi ohittaa hyväksymällä huonompi sisäilma. Esim. 25 oppilasta koululuokassa edellyttää tietyn määrän ilmanvaihtoa, se saadaan kyllä vaihtumaan millä tahansa järjestelmällä, mutta pitää ymmärtää kokonaisuus. Säästö toisaalla maksaa taas toisaalla x-kertoimella enemmän. 3) Blogiteksti on kirjoitettu 2014 eli pohjautunee todennäköisesti vuosituhannen ensimmäiseen vuosikymmeneen ja sitä edeltävään aikaan. Todennäköisesti 1900-lukuun, koska käyttökokemuksia ei ole voinut kertyä kattavasti tältä vuosituhannelta. Ja tämä onkin se asia mitä moni ei ymmärrä. Väitteet perustuvat vanhentuneeseen tietoon! Voin sanoa, että asiaan on sen jälkeen herätty ja jo pelkästään suunnitteluohjeistuksia on tarkennettu huomattavasti. Tuona blogitekstin ajankohtana oli normaalia mitoittaa iv-järjestelmiä jopa 15% alipaineiseksi, nykyään pyritään tuohon hänen mainitsemaan 2-3 Pa alipaineeseen (huom. yksikkö). 4) Nykyiset esim. koulurakennuksissa olevat iv-koneet voidaan varustaa co2-antureilla, kosteusantureilla, suodatinvahdeilla, vakiopaineohjauksilla jne. Ne koneet oikeasti toimii nykyään siten, kuin suunnitellaan. Myös pakkaskeleillä, jolloin vanhemman sukupolven koneet olivat ongelmissa sulatussyklien aikaan. Nämä kaikki huomioidaan nykyään, kuten myös poissaoloaikojen ilmanvaihto. Äänitekniikka huomioidaan niin sisällä, kuin ulkona. Suunnitelmat mallinnetaan, jotta niistä saadaan nykyään myös desibeli-lukemat. Ei tuollaisia holtittomia alipaineita vaan kerta kaikkiaan nykyään enää synny, joihin nämä vanhat uskomukset yleensä perustuvat. Ja uudet rakennukset ovat myös 5-10 kertaa tiiviimpiä, kuin vanhat. 5) Tietämys rakennuksen rakenteesta ja järjestelmien yhteistoiminnasta on kehittynyt huomattavasti esim. viimeisen 15v aikana. 2010 rakennettu talo sen aikaisella talotekniikalla on nykymittapuulla jo vanhentunut. Mittaus- ja seurantajärjestelmiä on niin laajasti käytössä, että ongelmiin osataan puuttua ajoissa. 6) Niin kauan, kuin meillä ei ole ilmaista energiaa tarjolla, ei kunnilla/yrityksillä/yksityisillä ole varaa ohittaa asiaa. Tai jos sen tietoisesti ohittaa, on hyväksyttävä seuraukset. Ja julkisissa rakennuksissa ei sellaista päätöstä vaan saa tehdä käyttäjän kustannuksella. 7) Maailma muuttuu. Asun itsekin vanhassa talossa ja arvostan perinteitä, mutta uudetkin järjestelmät saadaan toimimaan rinnan vanhan kanssa, kun ymmärtää asian yksityiskohdat ja kokonaisuuden. Olen itsekin taipuvainen vastustamaan kaikkea uutta ja hienoa, mutta asioihin pitää suhtautua maalaisjärjellä ja omalla ajattelulla, eikä uskoa toisten kirjoituksiin tai kuulopuheisiin tietämättä millaiseen tietoon ne perustuvat.
Huh, ihan säikähdin otsakkeesta että videolla yrittettäis todistella ettei lto vehkeistä oo kuin haittaa. Onneks ei näin ollukaan. Pajassakin on mulla enervent ja sen jos talvella sammuttaa niin ikkunat ja oven pielet alkaa jäätymään kun kosteus lisääntyy. Hyvä video.
Kiitos kommentista. Otsikko siis onnistui jollain tasolla, kun herätti mielenkiinnon. 😅 Sulla on ollut ajatus mukana, kun olet tehnyt asiallisen ilmanvaihdon pajaan. Se on aika pinttynyt mielikuva, että pajaan/talliin tehdään korkeintaan se koneellinen poisto, mutta jos tilaa lämmitetään maksetulla energialla, niin kannattaa kyllä miettiä lto-järjestelmää. Kanavointi talliin on äärimmäisen yksinkertainen tehdä, joten suosittelen kyllä esim. 2 auton tallista ylöspäin.
Itsellä kesämökistä rukattu talviasuttava talo! Yli tehokas ilmalämpöpunppu ei,vie paljon sähköä kun,hörärtää sillon tällöin käyntiin! / tehnyt lisä eristyksissä jonkun verran mutten liikaa! Ei,tarvitse mitään ilman vaihtoa! Ja,toimii!
Liian iso ilmalämpöpumppu tarpeeseen nähden ei tee hyvää sille kompuralle, kun sille tulee katkokäyntiä. Ilmalämpöpumppu ei osallistu ilmanvaihtoon, suodattaa kyllä pölyä jne. huoneilmasta, mutta kyllä sulla pitäisi olla jonkinlainen ilmanvaihto, edes se painovoimainen, että esim. hiilidioksidia ja radonia saisi poistettua sisäilmasta. Lisäeristykset ovat todennäköisesti tehneet talosta tiiviimmän, jolloin vuotoilmakin on pienentynyt.
Asun 100 vuotiaassa talossa, 100 neliötä, lämmitys 2 pönttöuunia hella ja leivinuuni, ei muuta ilmanvaihtoa kuin puunpolton vaatima korvausilma, ei ole vieläkään laho tai homeessa. 😊
100 vuotiaassa talossa on ihmisen hyvä elää. 👍 Ja puilla (jos omia) on edullista lämmittää. Palaminen vaatii korvausilmaa, joten ilma vaihtuu sitä kautta. Korvausilmareitit kun ovat riittävät ja jos kesälläkin saa ilmaa liikkumaan, esim. kylpyhuonetuulettimen avulla, niin sun tapauksessa ei voi suositella edes muutosta, että kovaa ajoa vain. 💪
Minulla on kotona lämmintilaa noin 150 neliötä öljylämmitys ja painovoimainen ilmanvaihto poisto on tolleen hormin kautta ja tulo tulloo noista velcon ite itteään säätelevistä ilmaräppänöistä kylppärissä on koneellinen poisto ja onhan minulla lisälämmityksenä ja kesällä jäähdytyksellä tuo täys paska bochin ilmalämpöpumppu
Painovoimainen ilmanvaihto on todella yleinen Suomessa. Mutta yksi iso puute on järjestään kaikissa. Korvausilmaventtiileitä ei joko ole, tai niiden mitoitus on aivan alakanttiin. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu pieniin paine-eroihin, joten korvausilmaventtiilien määrä/koko pitää olla riittävä.
Juu näin se on, kesällä ei vaihdu ja talvella liikaakin. Sen takia esim. kylppäriin olisi hyvä laittaa esim. kylpyhuonetuuletin, että saa ilmaa liikkumaan.
@@Varaparru niin kuin sanoin niin kylppärissä on huippuimuri jota pidän koko kesän pienellä teholla päällä. Tuulisella säällä aina ilma vaihtuu hyvin koska jostain hormista puhaltaa alaspäin ja toisesta taas poistuu mutta täysin tyynellä kesäsäällä veikkaan että ilmanvaihtoa ei ole ollenkaan lukuun ottamatta sitä kylppärin huippuimuria joka poistaa ilmaa tuleehan sitä uutta sitten noista velcon räppänöistä
Käytännössä koneellinen tulopoisto ilmanvaihto ei kauheesti energiaa säästä painovoimaiseen verrattuna, koska kukaan ei käytä painovoimaista oikein. Se on sitä, että talvisin kaikki kiinni ja vuotoilmana tulee se mitä tulee. Jos sitten neuvot käyttämään painovoimaista oikein, niin ei se kauaa toteudu. Koneellinen tulopoisto iv on aivan ylivertainen ja ainoa oikea valinta uuteen taloon. Miksei sitten kaikissa ole tulopoisto ilmanvaihtoa. No suurin syy on, että se maksaa. Toinen on romantiikka, jota painovoimaiseen yhdistetään mutta luulen, että siinäkin on perimmäisenä syynä raha. Raha on suurempi ongelma kasvukeskusten ulkopuolella, kun remontit ei siirry asuntojen hintoihin.
Ihan asiaa puhut. Vertailussa juuri tästä syystä toinkin esille, että ilmamäärät oltava samat, että vertailu olisi jollain tapaa edes järkevä. Nämä on niitä valintakysymyksiä, että miten paljon painoarvoa laskee hyvälle sisäilmalle. Itse etätyöläisenä olen melko lailla aina kotona, niin asia on mulle tärkeä jo pelkästään siitä syystä. Ja haluan pitää lapsenikin terveinä, sille ei voi edes hintaa ajatella. Romantiikka ja perinteet. Niille on paikkansa. Hyvä sisäilma on vähän kuin saavutettu etu. Kun kerran pääsee sen makuun, niin siitä pitää kynsin hampain kiinni. Laitteisto maksaa ja työ myös, mutta se myös maksaa itsensä takaisin, jos ei heti suoraan rahana, niin myös terveyden ja jaksamisen kautta.
Tämä on hyvä esitelmä.
Tässä on ilmanvaihdon valinnan perusteet esitetty ymmärrettävästi ja oikein.
Morjesta Kari! Kiva, kun löysit kanavalle. 👍
Aiheesta voisi tällä kokemuksella pitää pitkänkin esitelmän, mutta sitä ei kukaan jaksaisi katsoa 😅 Joten paljon piti karsia, oleellisiakin asioita.
Löytyi tämä kanava nyt joulunaikaan. Hyvää kontenttia asiasta kiinnostuneille, tilaukseen meni kanava. Kiitos ja hyvää joulunaikaa.
Kiitos tilauksesta ja palautteesta!
Ja oikein hyvää joulua sinnekin!
Henkimaailman asioita sano entinen ilmastointi asentaja.Jos haluatte säästää ni rakentakaa pienempi talo.
Sekin on ihan totta.
Kaksi aikuista. 1952 rakennettu rintamamiestalo, n. 190 lattianeliöö kolmessa kerroksessa. Seinät ulkoa sisälle: puuverhous, ilmarako, tuulensuojalevy 25mm, vinolauta, 10cm hunton puukuitua, vaakalauta, sisäseinissä 2x12mm Huokoleijona ja pinkopahvi. Katossa vaakaan keskellä 30cm huntonia, vinokatot 10cm uretaania. Uudet ikkunat, joissa joka huoneessa tuloilmaventtiili. Uusi vesikiertopatteristo. 12kw maalämpökone kuluttaa noin 4000kwh/vuosi. Huonelämpö 18-20 astetta. Suihkussa lattialämmitys sähköllä. Varaava takka, johon noin kuutio puita /vuosi. Kaikki sähkö 9400kwh.
Kesän huonon ilmanvaihdon parantamiseksi ja keittiön toimivuuden takia asensin keittiöremontin yhteydessä liesikuvun sulkuventtiilillä ja huippuimurin piipun päälle aiemmin painovoimaisesti toimineeseen poistoilmahormiin. Eli huippari imee jatkuvasti vessoista sekä tarvittaessa lieden päältä. Oliko tämä emämoka sähkönkulutusta ajatellen, vaikka suht pienellä kulutuksella mennään? Miten tälläiseen "vanhaan" systeemiin asentaisit LTO:n, ja onko siinä edes järkeä? Miten tätä nykyistä vielä voisi parantaa nyt huipparin asennuksen jälkeen ilman LTO:ta?
Kiitos viestistä. Talosi kuulostaa sen verran perusteellisesti remontoidulta ja kulutuslukemat neliöihin nähden pieneltä, että 4000 kWh lämmityslukemasta on paha lähteä enää säästöä hakemaan.
Kysymys ehkä olisi, että onko sisäilman laatu ja asuinmukavuus ilmanvaihdon suhteen (vedon tunne) riittävä? Jos on, niin ei kannattane tehdä mitään. Jos ei ole, niin sitten voisi LTO-järjestelmää miettiä tai esim. hiilidioksidi- ja/tai kosteusanturin perusteella ohjata huippuimurin käyntiä.
LTO-järjestelmässä voi käyttää hyväksi olemassa olevaa poistoilmakanavistoa, mutta perinteisen rintsikan rakenteen tuntien voi kanavointi olla aika työläs 3-kerroksisessa talossa ja voi edellyttää kotelointeja/alaslaskuja katoissa.
@@Varaparru Jos asukkaita olis enemmän, voisi CO2-arvot huoneissa nousta korkeammiksi, nyt tuntuu ilma riittävän. Makuuhuone olisi tosin hyvä mitata, koska aamusella ilma on siellä selkeästi "tuhdimpaa". Poistoa isommalle tai ikkunaa auki sit ku on enemmän vieraita.
Kaikki ilmansulkua myöten on puuta tai paperia, muovia ei ole missään. Ovi- ja ikkunakarmeissa toki uretaanit. Liekö tämän takia ilmankosteus pysyy hallinnassa, talo "hengittää" eikä tunnu muovipussilta tai sisäilma ahdistavalta. Tähän vaikuttaa tietenkin myös ikkunoiden tuloilmaventtiilit.
Juurikin tuo rintsikan muoto ja rakenne on rajoittava tekijä näissä ilmanvaihtohommissa. Liika poisto alkaa kiskoa kummallisista paikoista korvausilmaa, jos oikeita korvausilmaventtiilejä ei ole tarpeeksi. Meillä Pihla Ikkunoissa Click-poistoilmaventtiilit. Talvella puoliksi auki, paukkupakkasilla osa (eteinen, kuisti) kokonaan kiinni ja kesällä tietenkin täysin auki. LTO ja kanavointi olisi pitänyt suunnitella ja päättää jo ennen remontin alkua. Nyt on jo vähän työlästä tehdä muutoksia. Ja kuten sanoit, ehkä tarpeetonta. Katsotaan miten seuraava vuosi menee sähkönkulutuksen suhteen.
Kiitos vastauksesta ja teehän lisää näitä videoita!
Millanen lie energia luokka tälläsessä 60 luvun täys betoni bunkkerissa. 100-120 m² täysin sähköllä lämpeevä ja luonto hoitaa ilman vaihtuvuuden. Tuossa vähän vuokraisännän kanssa oli puhetta ikkuna remontista jos ei aina kovalla tuulella tarviis verhoja laittaa ruuvilla seinään kiinni. Kovilla pakkasilla sähkön kulutus on 3000-4000 kwh /kk.
Hurjan kuuloinen talo asutko siis toisen maailmansodan aikaisessa ikkunallisessa bunkkerissa🤣🤣🤣
@Taivaantallaaja kyllä asun. Maakaapelin kohdalla routa sulaa ku lämmitys menee yöllä päälle.
60-luvun täysbetoninen omakotitalo? Oon tehnyt joku 800 e-todistusta ja joku 4000 ilmanvaihtosuunnitelmaa, mutta ei ole kyllä tuollaista tullut vastaan. 😁
Enempää tietämättä talotyypistä, niin energiatodistus laaditaan aina koko rakennukselle, jos se on samaa käyttötarkoitusluokkaa. Eli ei voida laatia esim. yhdelle asunnolle rivi-/pari- tai kerrostalossa.
@@Varaparru ruustille voi tehdä energialaskelman demona. kiteellä kaikki on vähän toisin
Energialuokka on todennäköisesti E tai sitä luokkaa. Sähkölämmitystä rankaistaan energiamuodon kertoimissa todella raakasti. Mikä on aivan naurettavaa huomioiden viimeaikainen uutisointi, jossa kerrottiin että PK-seudulla aletaan tuottamaan sähköllä kaukolämpöä ja onhan sitä tehty kivihiilelläkin. Ja kaukolämmön energiamuodon kerroin on paaaaljon parempi kuin sähköllä. Ei ole oikeudenmukaista ei.
Okt-asujalla pitää muutoinkin olla lompsa lyönnis, kuin vain ilmanvaihdon ja lämmityksen takia. Ja helvetisti vielä ylimääräistä aikaa. Nimittäin aina kun pitää jotain ylimääräistä tehdä, niin maksat jollekin tai maksat ja teet itse. Vapaa-aika työelämästä kuluu hyvin suurelta osin talonmiestöissä. Niiden teettäminen ulkopuolisella vie ne viimeisetkin juoksevien kulujen jälkeen jäävät rahat. Eli okt-asujan kohtalona on työtä 24/7. Ja sitä ei edes monesti huomaa, kun niitä vaan tekee ja tekee kailen muun päälle. Sitä jaksaa parikymmentä vuotta jos onnistuu aloittamaan tarpeeksi nuorena. Mutta kyllä nelikymppisenä on jo aika myöhässä ja uuden tekeminen viiskymppisenä on jo silkkaa hulluutta.
Ihan hyvin tiivistetty 👍
Itellä on mittarissa 46 ja vielä jaksaa sykkiä tän talovanhuksen kanssa. Viimeiset 16v on kyllä tullut tehtyä PALJON remonttia 2 eri talossa. Siinä samalla palkkatyöt ja 3 pientä poikaa kasvattanut.
Ehkä se joskus vanhempana sit valkenee, että miten hitossa sitä jaksoi.
Mutta on se kaiken itse tekeminen sen verran palkinnut, että veloista on jo päässyt eroon.
Itse en ole asiaa noin kokenut. Olen tosiaan huomaamatta harrasteena ja huvikseen uusinut talooni katon ja salaojat.
Kaikki tehty lähinnä visuaalisista syistä omaan silmään.
Seuraavaksi kylppärin kimppuun. 😂
Tuo on juuri oikea asenne. Kun ottaa nämä hommat harrasteena, niin ne ei paina niin paljoa. Pysyy ukko liikkeessä ja samalla nousee kiinteistön arvo.
Juu... Mutta huomatkaa. Se ei ole rahattomien hommaa. Ja harvoin kuitenkin on niin paljon aikaa, että niitä remontteja pystyy tekemään. Ja kuten sanoin. Jos teetät, niin maksat ja jos teet itse niin maksat silti. Ei niitä värkkejä ja koneita ja ammattilaisia työmaalle ilmaiseksi saa. Ja mitä kuntoiluun tulee, niin ihan sama teetkö polttopuita vai purat vanhaa ja rakennat uutta, se vaatii aikaa. Ja kun sitä tekee tarpeeksi monta vuotta samaan ympäristöön, niin alkaa se olla aika puisevaa. Sitä menoa kestää sen parhaan työiän. 20v - 40v. Mutta monetkaan ei tuolloin vielä ole riittävän vaurasita hankkiakseen edes vanhaa taloa, ellei peri. Rakennusammattilaisten on monesti helpompaa ottaa elämäntyökseen kunnostaa vanha talo. Heillä on siihen tarvittava osaaminen usein jo valmiina. Mutta rahaa sekin vaatii.
Kyllä. Ihan totta, kaikki maksaa. Itsekin olen varmaan 100 tonnia polttanut remontteihin, mutta kun se jakaantuu pitkälle ajalle ja tekee sen mitä palkasta pystyy, niin onnistuu. Ei kaikilla, se on ihan selvää. Ulkomailla ei rampata, uutta autoa en osta periaatteesta, ei pala tupakka eikä viinankaan kanssa läträtä normaalia enempää, niin ei ne kiinteät menot niin isot ole. Ja ei kaikkia materiaaleja K-raudasta parane hakea, sitä ei kenenkään persaus kestä. Itsekin olen varmaan uuden auton verran säästänyt, kun haalinut tavaraa torista, puskaradiosta, kyläsahurilta, suhteilla jne. Se ottaa aikaa, mutta säästö on iso.
Ajan riittävyys on vähän ristiriitainen juttu. Aikaa on, kun sitä ei kuluta sohvalla makaamalla. Mulla on itselläni vakityö, parisuhde, 3 pientä lasta harrastuksineen ja omat liikuntaharrastukset ja kaikki muu ylläpitohomma vanhassa talossa, niin silti aikaa riittää vaikka mihin. Mutta edellyttää se usein venymistä, että saa itsensä liikkeelle.
Osaaminen on kanssa sellainen asia, että ei kukaan ole seppä syntyessään. Jotain käsillä tekemisen taitoa on ehkä tullut veren perintönä, mutta kyllä ensimmäiseen omaan taloon muuttaessa tai ensimmäistä autoa rakentaessa oli aika moni juttu uutta. Se on helppo sysätä homma ammattilaiselle, jos ei itse uskalla edes yrittää. Itselle kun tekee, niin ei kaiken tarvi olla aina niin justiinsa.
Kiitos videosta. Tiedätkö onko ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa käytössä tai yleensä pakollinen Ruotsissa tai Norjan omakotitaloissa?
En tunne Ruotsin tai Norjan rakennusmääräyksiä, mutta epäilisin, että ne lähellä Suomen vastaavia.
Suomessa ei ole lto pakollinen, eli saa tehdä uudenkin talon vielä painovoimaisella ilmanvaihdolla.
Se tosin edellyttää todennäköisesti kompensointia rakenteissa eli enemmän villaa ja paremmat ikkunat jne.
Koneellista poistoa ei käytännössä pysty enää tekemään, koska se kaatuu tasauslaskentaan.
@Varaparru Ok, itselle on jäänyt käsitys ettei Ruotsissa ole lämmöntalteenottoa hyödynnetty asuinrakentamisessa yhtä paljon kuten Suomessa, sillä Ruotsin viranomaiset eivät ole siinä määrin sitä vaatineet kuten Suomessa? Olis hyvä kuulla Ruotsissa asuvilta kommenttia...
Tulipa mieleen, että olen käynyt kyllä Norjassa kahdessakin lto-koneita valmistavassa tehtaassa 😅
Ja olen itseasiassa jutellutkin paikallisen iv-suunnittelijan kanssa.
Sellainen mielikuva on, että lto olisi ihan yhtä yleinen, kuin Suomessa.
Suunnittelussa oli paljonkin eroja.
On tullut tutustuttua aiheeseen, että miten muualla maailmassa talotekniikkaa asennetaan. Ei voi kuin sanoa, että Suomessa on ylivoimaisesti parhaat talot. Suomessa huomioidaan energiatehokkuus, äänitekniikka, paloturvallisuus, käyttöikä, vuototurvallisuus jne jne.
Siinä on sellainen tietotaito, että pitäisi isosti viedä ulkomaille.
Itsellä pohjoisnorjasta kokemusta jossa ei käytännössä minkäänlaisia ivkoneita käytetä vaan melko perinteisellä tavalla korvausilmaventtiilit seiniin ja poiston hoitaa kaminat joita saattaa varsinki vanhemmissa taloissa olla 2 tai jopa 3kpl sekä sitten pesuhuoneissa ja wc tiloissa olevat joko kosteusanturilliset tai suoraan valaisimesta ryöstetyllä sähköllä eli valot päälle ja myös poistopuhallin lähtee päälle.
Näin rakennetaan yhä uusia taloja.
Ihmettelen kyllä että ovat niinkin ymmärtämättömiä asian suhteen. Toki taloissa on todella vähän yläpohjaeristeitä, olikohan uusiin taloihin minimi nykyisin 30cm mutta vanhemmissa voi olla 10-20cm ja koska matalat kattotuolit niin seinän ja katon yhtymäkohdassa saatetaan jäädä max 15cm joten ihan tavanomaista että keskellä talvea valtavat jääpuikot roikkuu talojen räystäillä juurikin vähäisten eristeiden takia. Muutenkin eristäminen heillä on todella surkeaa ja vanhanaikaista. Yksi mikä on heillä hyvää jopa hieman paikoin liioiteltuakin on tuulieristys. Tuulensuojalevyjen saunat teipataan ja päälle asennetaan vielä tuulensuojakangas jonka asentamisen heillä on käytännössä yhtä tarkkaa kuuk suomessa höyrynsulkumuovin asentaminen kaikkine teippauksineen yms tiivistyksineen.
@kolkatako5508 kiitos komnentista. En tiedä mahtaako Norjassa olla miten tarkat määräykset energiatehokkuuden suhteen. Luulisi, että olisi, kun autoiluakin ajavat kovaa vauhtia täyssähköiseen.
Tuulieristyksen ymmärtää Norjassa hyvin. Siellä on olot todella ankarat. Myrskytuulet ja kovat lumikuormat laittaa talot koville. Tuulella on talon sisäilmaan ihan älytön vaikutus, vaikka olisi kuinka tiivis talo.
Olen ihmetellyt esimerkiksi Usan touhuja. Hitto soikoon, kävivät kuussa jo 60-luvulla, mutta esim. Lvi- ja äänitekniikka on jääneet sinne 60-luvulle asuinrakennuksissa. 😬 Joko ei säädellä tai sitten ei valvota tekemistä.
Tässä nyt on niin paljon muuttujia mukana, toki sen kerroitkin. että ei se noin yksinkertaista välttämättä ole että koneellinen ilmanvaihto on avain onneen ja säästää tuhansia euroja vuoteen. Niin tapauskohtaista. Juurikin nuo laskennalliset jutut kun ei vastaa useinkaan sitä todellisuutta. Joskus luin artikkelin arkkitehti-lehdestä missä oli laskelmia missä joissakin tapauksissa painovoimainen olikin edullisempaa. Mutta hyvä ja mielenkiintoinen video oli 👍👍
Jatka samaan malliin👍
Ja nuo energialuokat ja todistukset on kyllä aika hupaisa juttu mielestäni, useinkaan ei todellisuuden kanssa mitään tekemistä 😅
Noniin, Kötkylä kerkesi ensimmäisenä! Oikein odotin, että milloin tulee aiheesta ensimmäinen kommentti. :D
Ensimmäisenä, ei missään nimessä pidä sotkea euroja ja kilowattitunteja.
Toisena, pitää ymmärtää, että testin periaatteena on sama ilmanvaihtomäärä => sisäilman laatu, mikä hyvin harvoin toteutuu vastaparissa lto vs. painovoimainen.
Kolmantena, pitää vetää ero järjestelmän perustamiskuluissa ja kokonaisenegergiakuluissa.
Jotta sisäilman laatu pysyy riittävänä, pitää ilman vaihtua X määrä X määrällä ihmiskuormaa, vaihtuu se ilma sitten millä tavalla tahansa. Jotta vertailu on tasapäinen, pitää ilmamäärä pitää tästä syystä vakiona.
JOS halutaan pitää sisäilma tasalaatuisena, ei painovoimainen ilmanvaihto ole kokonaisenergiankulutuksessa IKINÄ vertailun edullisin kWh-mittauksella.
En ehkä videolla tuonut tarpeeksi selvästi esille, mutta jos esim. talo lämpiää oman metsän puilla, niin ehdottomasti esim. painovoimainen ilmanvaihto on euromääräisesti asujalle edullisin, MUTTA jos tarkastellaan kilowattitunneissa, niin tilanne on ihan toinen. Ne polttopuut tuottaa energiaa, jota kuluu monta tuhatta yksikköä vuodessa enemmän, vaikka se ei asujalle euroissa näyttäydykään. Ehkä jollain tasolla vaivassa, mutta polttopuuhommat onkin mukava harrastus. Samasta syystä itselläkin palaa 15 heittoa vuodessa, että säästää sähkössä, mutta ei se energiankulutusmielessä kokonaisuutta muuta.
Energiatodistusasia on todella vaikea, monta kertaa vuodessa joutuu eri virkamiehiä ympäri Suomea opastamaan asiassa, kun esitetään vaatimuksia ja tulkintoja, jotka eivät perustu lakiin/asetukseen.
Siinä olet Kötkylä asian ytimessä, että ne ei missään nimessä perustu todellisuuteen, mutta sille on selvä syy.
Energiatodistus perustuu ns. vakiokulutukseen, jotta todistuksia pystyisi edes jotenkin vertailemaan.
Käytännössä mikään asuja ei ole toisensalainen. Toinen pitää 18 sisälämpöä, toinen 24. Toinen asuu suihkussa, toinen pesee saunan patavedellä itsensä. Toisen kämpässä ilma vaihtuu, toinen on tottunut huonompaan sisäilmaan.
En mitenkään puolusta energiatodistuksia ja niiden tarvetta, mutta pitää ymmärtää mitä tarkoitusta varten ne ovat ja miten niiden laskenta muodostuu. 99,9% suomalaisista ei sitä tiedä, eikä siitä voi heitä syyttää.
Ugh, olen puhunut. Otan oluen.
kiitos hyvästä ja kattavasta vastauksesta 😊👍 näin tämän täällä tubessa pitäisi toimiakkin 😊 Ehkäpä Eurot edellä lähdinkin, kun video oli raflaavasti otsikoitukin rahamiesten hommina 😂😄👍
Hyvä esimerkki tuohon kwh vs. Raha tuli itselläni kun laitoin aikanaan ilmalämpöpumpun. Myyjät kehui kovasti että nyt alkaa säästymään sähköö ja rahaa. Mutta kumpaakaan ei säästynyt, sähköä jopa hitusen enempi menee nyt. MUTTA polttopuun kulutus putosi puolella, eli työtä ja vaivaa tuo pumppu minun kohdallani säästää ja se on ihan hyvä juttu 👍
Meillä on ns. Suorasähkölämmitteinen n.100m2 talo, rv1984 mutta käytännössä patterit ei ole ikinä päällä, kahden tulisijan ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä hoitaa hiton hyvin ja tehokkaasti juuri tämän meidän tarpeen…mikä olisi arviosi meidän talon energiatodistuksen luokasta?
Oikein mukavaa Lauantai iltaa sinne sinulle 👍
No joo, otsikko ja pikkukuva on "hieman" raflaavat, mutta UA-cam on tällainen, kuten tiedät. Huomio pitää herättää.
Tässä meidänkin talossa on joskus ollut 3x63A nallit ja seinät täynnä sähköpattereita. Melko lailla kaikki sähköpatterit olen purkanut pois. 2 kaakeliuunia, kevyttakka ja 3 ilmalämpöpumppua. 3,2m korkeat huoneet, joten kuutioita on paljon. Sähköä menee jotain 13000 kWh, vaikka energiatodistus kertoo ihan muuta. Mutta tässä tullaan siihen, että energiatodistus lasketaan "vakioidulla" käytöllä. Mun tapani ilmeisesti poikkeaa vakioidusta käytöstä paljon, koska toteutuva kulutus on noinkin pieni.
Energialuokka tuossa sun talossa on todennäköisesti D.
@@Varaparru niin puuttuu täälläkin osa pattereista kokonaan, jääneet asentamatta takaisin maalausten/tapetointien jälkeen. Ovia kun muistaa auki pitää huoneissa, niin pumppu kyllä levittää lämmön koko asuntoon. Lämminvesivaraaja on se suurin sähkösyöppö ja kylppärin lattialämmitys. Mutta niistä ei voi oikein tinkiä. 10-12 tuhannen kwh haarukkaan täällä menee kaikki sähkö, 7 henkeä oli vielä viime vuonna, no nyt on pari jo lentänyt pesästä. Mielenkiintoinen nähdä miten vaikuttaa kulutukseen…
7 henkeä kuluttaa kyllä paljon vettä ja se näkyy varaajan kulutuksessa.
Koska videota maalämmösta ja/tai vesikiertoisesta lattialämmityksestä?
Sellaiselle olisi kysyntää? Tarkennatko toivettasi, niin laitetaan harkintaan. 👍
Omassa tapauksessa kulut nousisi aika paljon koneellisella ilmanvaihdolla. Lämmityskulut melkein nollassa painovoimaisella kun omalla puulla lämmitetään. Omanpuun teko parantaa taas metsän tuottoa niin ei tee kustannuksia.
Niin se on kysymys, että millä mittarilla kulut nousisi. Euroissa sinun tapauksessa kyllä varmaankin, mutta polttopuun kulutuksessa taas toisinpäin. Ja ei ne polttopuutkaan ilmaiseksi metsästä sinne liiteriin osaa. 😁
Ja jos rahassa häviää, niin ilmanlaadussa ja asuinmukavuudessa voittaa. Vanhemmalla iällä se -30 asteinen korvausilma alkaa tuntua vetona aika ikävästi.
@Varaparru Kesällä myrsky kaatoi muutaman tukkipuun. Puita en hakenut kesällä niin ötökät iski viereisiin terveisiin puihin. Metsäyhtiöt ei ole kiinnostuneita pienistä puu määristä. Metsän arvo laski omas tapauksessa kun jätin metsää hoitamatta. Elämässäni olen tarvinnut vähemmän tehdä töitä kun talon vuosikustannukset hyvin matalat ja silti nykyaikainen talo asua, jos uudessa talossa käyn niin ihan samanlaiselta tuntuu kuin oma rempattu.
Totta tuokin ja ikää kun tulee niin kukahan ne puutkin tekee?
ittekin tuossa sain marraskuun lopulla infarktin mettä hommissa ja sen jälkee en ole sahaan koskenu,puuta toki on vielä jemmassa mutta tuleva näyttää kauanko tässä enää asutaan.
Asiat voi muuttua yhdessä hetkessä!
@Tessulandia ai saakeli 😬 Toivottavasti ei jättänyt mitään pysyvää jälkeä, vaikka kyllähän ne infarktit taitaa aina jotain tuhoa tehdä.
Paha vielä sanoa,olis yksi laajennus vielä edessä,ainakin verenpaineet ja pulssi heitelly viikon aika rajusti!
Että laitto kyllä miettimään mitä enää pystyy tekee...
Mitä iv konetta/merkkiä suosit itse juurikin tuossa mainitsemassasi 2000-2500e? Jos siis oletetaan että talon esim 100 neliötä mikä taitaa olla aika keskiverto uusissa taloissa.
En voi oikein työni takia antaa suoraa suositusta julkisesti.
Konevalintaan vaikuttaa ainakin asennuspaikka, että millainen kone mahtuu. 100m2 taloon löytyy kyllä valikoimaa paljon esim. Valloxilta, Parmairilta, Flexitiltä ja Komfoventiltä. Airfin koneita on myös alkanut yleistymään. Noissa mainituissa ehkä hinta-laatusuhde kohtaa parhaiten.
@Varaparru jep kiitos. Toki työn puolesta varmasti puhuttava vaan yleisellä tasolla.
Hyvä vertailu ja varmasti niin että ilmanvaihtuvuus on pienempi painovoimaisella joka tasoittaa kwh eroa. Painovoimaisen kaveriksi on varmaan aikanaan suunniteltu se lämmin hormi ja puulämmitys. Itse olen aina vierastanut noita koneellisia poistoja jotenkin hulluna tuhlaamisena.
Mielenkiintoinen nähdä tuo energiatodistuksen muotoutuminen, siitä tuli ajatus että tuon lomakkeen täyttäjiä voi olla monenlaisia ja samalle kohteelle voidaan saada monenlaista lopputulosta. Liekkö näin?
Hyvä video ja mielenkiintoisia vastauksia!!
Kiitos kommentista!
Itse olen asunut pitkään talossa, jossa oli painovoimainen ilmanvaihto ja suoraan sanottuna en pitänyt siitä. Siinä on ihan liikaa luonnon armoilla. Haluan, että itse päätän, milloin ilma liikkuu minkäkin verran, eikä lämpötila tai tuuli sanele sitä. Vähän sama kuin sulla olisi uusi auto tallissa, mutta rouva ei anna ajaa sillä, joten ajelet sillä vanhalla Nissanilla, kun silläkin pääsee, jotenkin. 😁
Mulle ei ole ikinä valjennut miksi painovoimaista ihannoidaan esim. koneellisen poiston rinnalla...Kohtalaisen paljon kuitenkin asiasta tiedän. Painovoimaisella on pitkät perinteet, mutta asiaa pitää tarkastella monelta kantilta. Sillä voi saada riittävän ilmanlaadun tietyissä olosuhteissa, mutta toisessa vaakakupissa on ihan liikaa painoja, että mun valintani on selvä.
Ilmanvaihdossa puhutaan aina kokonaisuudesta ja koko talosta, ei vain yksittäisestä tilasta.
Energiatodistuslaki on aika tarkkaan määritelty. Laatijan tulee suorittaa tentti ja ARA valvoo todistusten oikeellisuutta, joten todistusten pitäisi olla aika tasalaatuisia tekijästä riippumatta. Mutta etenkin vanhan rakennuksen todistuksessa joutuu tekemään tulkintoja paremman tiedon puutteessa, joten siinä voi tulla jotain eroja kokeneen ja kokemattoman välillä.
Mä oon sen verran yksinkertainen et tuuletan vaan niin et ikkuna auki ja kiinni 😁 mun pikku mökkerössä ei kauheasti mikään maksa
Oliko sulla Alisa siinä sun talossa hormissa ilmanvaihtoreikiä? Laita makkariin ainakin jonkinlainen korvausilmaventtiili.
@ rempattuun pojan huoneeseen laitettiin ilmanvaihtoräppänä. Toisessa päässä taloa vielä tuulee niin et peitoista pitää pitää hampain kiinni 😂 et kyl ilma vaihtuu
No sitten ilmanvaihto riittää 😆
minulla on koneellinen ilmanvaihto, voiko niitä nykyisiä ilmastointiputkia käyttää jos ottaa LTO:n
Voi käyttää ja usein olen koittanut niitä hyödyntääkin suunnitelmissa. Niiden eristys kannattaa kuitenkin tarkistaa.
Meillä on 63 rakennettu ok talo reilut 100neliötä, painovoimainen ilmanvaihto, ja tiedän takuuvarmasti etten säästäisi 10000kwh lämmön talteenotolla koska vuosittainen sähkönkulutus on noin sen 10000kwh. Kyllä, täällä on sähkölämmitys, on myös tulisija.
Ei tietenkään ero ole noin iso. Tuossa esimerkin talossa on todennäköisesti kuutioitakin yli kolminkertaisesti. Säästö on suhteessa pienempi, mutta säästöä kuitenkin. Ja lisäksi rahatonta arvoa tuo parempi sisäilma ja asuinmukavuus.
Ehdottomasti tuulivoimalla käyvä
Jaa mikä käy tuulivoimalla, tuollainen pikkukuvassa näkyvä tuuletin?
@@Varaparru just paras ratkasu
Kyllä se tiettyihin ratkaisuihin on oikein toimiva tuote. 👍
Oispa rahamies ni laittaisin tommoset laitteet mielellään, talli 200m2 ja asunto sen päällä samankokoinen. Muutamia painovoimasia ilma reikiä ja tuloja ei ollenkaan
Talli on todennäköisesti omaa palo-osastoa, niin se aiheuttaa omat juttunsa.
Yhteensä 400m2, isot on tilat. Millä lämpenee? Kuulostaa aika toimimattomalta tuo nykytilanteesi.
200m2 tallissa tehdään varmaan muutakin, kuin säilytetään autoja. Talli kannattaisi vähintään koneellisella poistolla alipaineistaa, ettei vuotoilmana johdu yläkerran asuintiloihin tallin käryjä.
Voiko 70 luvun taloon asentaa pelkkää koneellista poistoa lämmöntalteenotolla. Olen itse lisännyt pari vuotta sitten korvausilmaventtiilit makuuhuoneisiin. Vielä tuo poisto on tekemättä, nyt se poistuu sen mitä tulisijoista nyt poistuu.
Voi asentaa. Se talteen otettu lämpö pitää siirtää johonkin, joko koneelliseen tuloilmaan ja/tai veteen.
Eli ratkaisu on esim. poistoilmalämpöpumppu. Ne on tosin kallis vaihtoehto, jos lämpöä siirretään vain käyttöveden lämmitykseen, jos ei talossa ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää.
70-luvun taloihin olen suunnitellut paljonkin näitä lämmöntalteenotolla olevia ilmanvaihtojärjestelmiä.
Monasti voidaan käyttää vanhoja poistoilmavaihdon putkia hyödyksi, jos sellaisia on olemassa.
Mul oli 130m2 lämmitettävää pinta-alaa 80v rakennetus talos .lämmitys sähkö iilmalämpöpumppu /takka sydän n. 4heittokuutioo vuodes sisältäen saunan lämmityksen . Sähköä kulus n.12000kw.vuodes . Painovoimainen ilmanvaihto . Jos ilmanvaihto vei jo 9000kw. Niin lämmitys ja käyttösähkö n. 3000kw.vuodes . Joku mättää ...
Numeroita ei voi suoraan verrata kohteiden välillä. Tässä esimerkkikohteessa on todennäköisesti tuplaten kuutioita ja laskenta on tehty energiatodistuslaskennan mukaisen vakioidun käytön mukaan. Tarkoitus oli tuoda ero esiin tässä nimenomaisessa talossa. Pienemmässä talossa lukemat on tietysti pienemmät..
Asuintottumukset vaikuttaa paljon. Toinen käyttää paljon lämmintä vettä, toinen pesee ulkosaunalla patavedellä. Toinen pitää kaikki huoneet +24 lämpötilassa ympäri vuoden, toinen +18 ja osa huoneista kylmänä. Toisen talossa ilma vaihtuu ja toisen räppänät on kiinni. Toinen lämmittää puulla ja sähköpatterit vaan huippupakkasilla päällä ja toinen on sähköpattereilla koko vuoden eikä polta yhtään puuta. Näitä eroja on asukkaiden tavoissa lukemattomasti.
Tästä syystä vertailu kohteiden välillä on tehtävä samalla tavalla, että itse taloja voi verrata ilman käyttäjän vaikutusta.
Olipas havainnollista!
Meillä kuluu kaukolämpöä n. 25 MWh vuodessa 208 neliöisesä talossa, tai kokonaisneliöitä on 330. Leivinuunissa on tulet joka päivä lämmityskaudella. Teravoiman akku on tulossa kesäksi ja mielessä on ollut kaukolämmöstä luopuminen, koska sähkö on sen jälkeen erittäin halpaa. Kaukolämmön lämmönvaihtimen tekninen käyttöikä on tulossa kuitenkin vastaan pian. Pitäisi päättää, että olisiko paras vaihtoehto sitten sähkökattila, VILP, maalämpö vai poistoilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu ratkaisi myös ilmanvaihdon ongelmat, jos vaan kanaviston saisi jotenkin järjevästi asennettua.
Kiitos.
Oletettavasti sulla on patteriverkosto ja 70/40 lämpötilat patteriverkostolle kaukolämmön kanssa. 70-asteinen vesi alkaa lämpöpumpuille olemaan ylärajoille, jolloin hyötysuhde ei enää kovin korkea ole. Aina ne tietysti suoran sähkön voittaa. Tosin niitä huippupakkasia on vuodessa vähän ja leivinuuni tukee tehokkaasti.
Pilpit on kehittyneet tässä viime vuosina, mutta sanoisin, että edelleen ne kelpaa parhaiten uudiskohteisiin/matalaenergiataloihin lattialämmityksellä. Ja kohta älähtää joku Niben myyntimies... 😅
Tuota Teravoiman akkusähkösopimusta itsekin mietin vähän aikaa sitten. Asia on itselle vielä sen verran uusi, että tarvii ammatillisessa mielessä tutustua niihin ja miten ne vaikuttaa lämmöntuottolaitteiston valintaan.
@@Varaparru Täällä on vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa tiloissa, myös autotallissa.
Olipas valaiseva esitys. Osaatko kertoo kun meillä kerrostalossa on saunassa on tulopuolella kiukaan päällä säätöventtiili ja katossa taas toinen venttiili joka on poistoventtiili mutta sitä kuuleman mukaan saisi itse käännellä omatalossa oli pidettävä ne venttiilit lukittuna sen mittauksen jälkeen. Jos sitä poistoa pyörittelee onkohan sitten mahdollista että sotkee järjestelmää. Toinen kysymys olisi, pitääkö tuloilma kiukaanpäällä saunoessa pitää miten suurella, sehän avautuu noin 2-3 senttiä kun vetää lautasventtiilin alaspäin. Siinä poistossa ei ole liukuvaa venttiilimallia vaan pyöritettävä kartio.👍
Oli niin monialainen kysymys, että piti ihan tulla työkoneelle vastaamaan.
Kerrostalotapauksesta ei osaa suoraan sanoa, kun ei tiedä onko pelkällä poistoilmanvaihdolla oleva, kuten varmaan suurin osa Suomen kerrostaloista on. Jos on pelkällä poistoilmanvaihdolla, niin jokainen tuloilmareikä vaan niin isolle, kuin saa, koska ilmanvaihtoa säädetään sitä poistoilmaa kuristamalla tai huippuimurista säätämällä. Tuloilmaa ei passaa koneellisen ilmanvaihdon kanssa kuristaa, koska silloin osa korvausilmasta tulee vuotoilmana rakenteista ja sitä ei haluta.
Omakotitalossa, jos on tällainen nykyaikainen lämmöntalteenottojärjestelmä, niin ei saa itse säädellä venttiilien asentoja ja kannattaa katsoa, että säätäjä on säätöpöytäkirjaan merkannut venttiilien säätöasennot, että ne saa esim. puhdistuksen jälkeen säädettyä takaisin alkuperäiseen asentoon, jos on vahingossa kierrellyt niitä auki/kiinni.
Sellainen puunupillinen liukuventtiili on yleensä AINA poistoilmassa, en ole ikinä nähnyt sellaista tuloilmassa. Sillä puunupillisella venttiilillä saadaan tehostettua saunomisen jälkeen saunan ilmanvaihtoa, että sauna kuivuu nopeammin. Koita vaikka paperipalalla mihin päin ilma liikkuu siinä venttiilillä. Tuollainen pyöritettävä venttiili on kyllä ennemmin tuloilmakanavassa.
Olen viimeisen 22v aikana nähnyt muiden tekemissä suunnitelmissa sellaisia aivopieruja, etten ole enää mistään yllättynyt.
@Varaparru Tässä on LTO kone. Se minua lähinnä kiinnosti kun huoltomies kävi vaihtamassa suodattimia niin kysyin miksi tämä poistoilmaventtiili on pyöritettävissä kun omakotitalossa se oli lukittu kuten kuuluu. Niin hän sanoi että sitä voit itse käänellä vapaasti. En tosin ole käännellyt koska omassa talossa ne oli lukittu. Tosiaan kiukaan päällä on tuloventtiili joka on liukumallia avattava. Taas omakotitalossa oli poistopuolella liuvutettava kartiomalli. Siitä kiukaanpäältä tulee koneen kautta ulkoilma ja toisesta taas menee poistoilma. Jos hyvä systeemi olis laitettu niin poistohan olisi hyvä mennä sieltä saunan lauteen alta.🤔
Niin sulla on oma huoneistokohtainen lto-kone? Saunaan mitoitetaan nykyään +- 6 l/s ilmanvaihtoa. Ja tehostusta säädellään lto-koneesta (tehostus yleensä +30%). On kyllä todella erikoista, että tuloilmassa on tuollainen säädettävä venttiili. Olisi mielenkiintoista nähdä kyseinen iv-suunnitelma. Vähän epäilen, että sen ei kuulu olla noin.
@Varaparru Tässä iv koneen säätö on keittiössä liesituulettimen yhteydessä ja samassa on liesituulettimen venttiilin avaus sähköinen. 4 nopeutta koneessa. Talteri DIVK-C 91 koneen tyyppi. Se minua kiinnosti tässä kun tuota poiston puolen venttiiliä ei oltu lukittu sillä mutterilla. Toinen myös kiinnostava kun kennon sulatus pakkasella kytkeytyy maximi teholla niin syntyy erittäin voimakas alipaine ettei tahdo käytävään menevää ovea saada auki. Samalla kaihtimen reijistä alkaa käydä melkoinen suhina kun jostain saatava se korvausilma, no toisaalta se merkki ettei rakenteessa vuotoja olisi. Taitaa olla B2018 luokitus. Itsellä ei ole tästä niitä sähkö eikä iv kuvia. Omatalossahan mulla oli kun itse rakensin. Siihen tehtiin uutena säätö ja sitten puhdistettiin kanavat ja säädettiin uudestaan. Kerran meni 19 vuoden kohdalla Muh ilmavasta laakerit jotka siihen moottoriin helppo vaihtaa. 2019 vaihdettiin Wallox Digiset kun tehtiin peruskorjaus ja lisättiin kanavia. Samalla säätö piti uudestaan mitottaa. Nyt poika sen omistaa. Laitteet on pelannu ihan hyvästi. Sen takia tämä systeemi tässä kiinnostava kun oletin että periaate saunassa olisi vastaava mitä omatalossa nuitten venttiilien suhteen toiminaltaan.👍🎄. Omatalossa oli erillinen liesituuletin ja LTO koneelle oma säätö.
Joo tuossa Deekaxin koneessa se pysäyttää tulopuhallinta, jos etulämmitysvastus ei riitä pitämään kennoa sulana. Onko sulla se etulämmitys missä säätöarvossa?
Miksi aina puhutaan neliöitä lämmityksessä,kuutioitahan sitä lämmitetään.
E-luku on neliöpohjainen, mutta laskennassa kyllä huomioidaan kuutiotkin.
Mutta ihan oikeassa olet. Paremmin kuvaava olisi kuutioperusteinen.
Moi! Ymmärsinkö oikein. Rintamiestalo kuluttaa sähkölämmityksellä 24000 kwh vuodessa, jossa on painovoimainen ilmanvaihto, jos laitetaan koneellinen lämmöntalteen ottava ilmanvaihto järjestelmä, niin sähkön kulutus olisi vain 12000 kwh vuodessa.
Ei varmaan suuruusluokka ole ihan noin iso, ellei ole iso rintsikka. Tuo esimerkkilaskenta oli tuosta meidän talosta, jossa on paljon nelöitä ja etenkin kuutiota (korkeat huoneet)
Mutta jos sulla kaikki lämmitys on suoralla sähköllä, ettei takkoja tai ilmalämpöpumppua, niin kyllä ero on iso, kun sisään tuleva kylmä ilma lämpenee sillä sähköllä.
Se tietysti pitää ymmärtää, että lto-järjestelmä on aina päällä ja pitää aina ilmanlaadun hyvänä, kun taas painovoimaisessa hormissa ei aina ilma liiku, niin ei se silloin energiaakaan hukkaa. Eli ero ei ole aina niin mustavalkoinen.
Kyllä nyt on vedetty mutkat aika suoriksi😅,totuushan ei todellakaan ole tuo minkä laskenta näyttää,vaan muuttuvia tekijöitä on enemmän ja järkevällä ilmanvaihdolla lopputulema on n. +/- 0
@jormamikkola4973 kiitos kommentista. Nyt laitoit niin paksun väitteen, että ole hyvä ja perustele. 😄 Ja väitteesi on syytä perustua tilastolliseen tai muuten perusteltuun faktaan, ei pelkästään omiin tottumuksiisi/kokemukseesi. "Järkevästä" ilmanvaihdosta voidaan varmasti olla montaa mieltä. Toiselle "riittävä" on toiselle tunkkainen. Sen takia laskenta oli tehty vakioidun käyton mukaisesti, että vertailu olisi tasaväkinen ilmanlaadun mukaan arvioituna.
Matti Ollila on selittänyt tämän Rakennuslehdessä v. 2014 - otsikolla - Ilmastoitu painajainen...
Puutteellisilla ATK taidoilla en sitä nyt saanut tähän liitettyä mutta on ilmaiseksi luettavissa netissä.
Kiitos lähdetiedosta. Kävin lukemassa tuon. Se löytyy mm. täältä www.rakennuslehti.fi/blogit/ilmastoitu-painajainen-onko-se-totta/
Ammattilaisena olen nähnyt vastaavia kirjoituksia paljon ja niissä toistuu aina sama mantra. Tämä jopa perimätiedolta vaikuttava uskomus herättää itsessäni lähinnä hilpeyttä, koska tiedän määräysten, lähihistorian, suunnittelijan, asentajan ja asukkaan näkemykset asiaan. Jos nyt koitan jotenkin avata tekstissä esitettyjä väitteitä. Teksti sinällään oli kovin suppea.
1) Kuten Esko Kukkonen tuossa lähdetekstissä onkin maininnut, ei pidä sotkea ilmanvaihtoa ja ilmastointia. Kummallakin erikseen ja yhdistettynä saadaan väärällä suunnittelulla ongelmia.
2) Ilmanvaihdon merkitys on pitää huoneilma hyvänä, puhtaana epäpuhtauksista. Se edellyttää, että ilman on vaihduttava, koska maaperästä/rakenteista/sisustuksesta/ihmisistä/elintavoista tulee huoneilmaan päästöjä. Muistan kyllä hyvin itsekin 70-luvulla syntyneenä, että millainen huoneilma esim. koululuokassa oli oppitunnin päätteeksi...Tänä päivänä sellaiset tilat olisi heti käyttökiellossa. Hyvällä sisäilmalla on kustannuksensa, ei sitä asiaa voi ohittaa hyväksymällä huonompi sisäilma. Esim. 25 oppilasta koululuokassa edellyttää tietyn määrän ilmanvaihtoa, se saadaan kyllä vaihtumaan millä tahansa järjestelmällä, mutta pitää ymmärtää kokonaisuus. Säästö toisaalla maksaa taas toisaalla x-kertoimella enemmän.
3) Blogiteksti on kirjoitettu 2014 eli pohjautunee todennäköisesti vuosituhannen ensimmäiseen vuosikymmeneen ja sitä edeltävään aikaan. Todennäköisesti 1900-lukuun, koska käyttökokemuksia ei ole voinut kertyä kattavasti tältä vuosituhannelta. Ja tämä onkin se asia mitä moni ei ymmärrä. Väitteet perustuvat vanhentuneeseen tietoon! Voin sanoa, että asiaan on sen jälkeen herätty ja jo pelkästään suunnitteluohjeistuksia on tarkennettu huomattavasti. Tuona blogitekstin ajankohtana oli normaalia mitoittaa iv-järjestelmiä jopa 15% alipaineiseksi, nykyään pyritään tuohon hänen mainitsemaan 2-3 Pa alipaineeseen (huom. yksikkö).
4) Nykyiset esim. koulurakennuksissa olevat iv-koneet voidaan varustaa co2-antureilla, kosteusantureilla, suodatinvahdeilla, vakiopaineohjauksilla jne. Ne koneet oikeasti toimii nykyään siten, kuin suunnitellaan. Myös pakkaskeleillä, jolloin vanhemman sukupolven koneet olivat ongelmissa sulatussyklien aikaan. Nämä kaikki huomioidaan nykyään, kuten myös poissaoloaikojen ilmanvaihto. Äänitekniikka huomioidaan niin sisällä, kuin ulkona. Suunnitelmat mallinnetaan, jotta niistä saadaan nykyään myös desibeli-lukemat. Ei tuollaisia holtittomia alipaineita vaan kerta kaikkiaan nykyään enää synny, joihin nämä vanhat uskomukset yleensä perustuvat. Ja uudet rakennukset ovat myös 5-10 kertaa tiiviimpiä, kuin vanhat.
5) Tietämys rakennuksen rakenteesta ja järjestelmien yhteistoiminnasta on kehittynyt huomattavasti esim. viimeisen 15v aikana. 2010 rakennettu talo sen aikaisella talotekniikalla on nykymittapuulla jo vanhentunut. Mittaus- ja seurantajärjestelmiä on niin laajasti käytössä, että ongelmiin osataan puuttua ajoissa.
6) Niin kauan, kuin meillä ei ole ilmaista energiaa tarjolla, ei kunnilla/yrityksillä/yksityisillä ole varaa ohittaa asiaa. Tai jos sen tietoisesti ohittaa, on hyväksyttävä seuraukset. Ja julkisissa rakennuksissa ei sellaista päätöstä vaan saa tehdä käyttäjän kustannuksella.
7) Maailma muuttuu. Asun itsekin vanhassa talossa ja arvostan perinteitä, mutta uudetkin järjestelmät saadaan toimimaan rinnan vanhan kanssa, kun ymmärtää asian yksityiskohdat ja kokonaisuuden. Olen itsekin taipuvainen vastustamaan kaikkea uutta ja hienoa, mutta asioihin pitää suhtautua maalaisjärjellä ja omalla ajattelulla, eikä uskoa toisten kirjoituksiin tai kuulopuheisiin tietämättä millaiseen tietoon ne perustuvat.
Huh, ihan säikähdin otsakkeesta että videolla yrittettäis todistella ettei lto vehkeistä oo kuin haittaa.
Onneks ei näin ollukaan.
Pajassakin on mulla enervent ja sen jos talvella sammuttaa niin ikkunat ja oven pielet alkaa jäätymään kun kosteus lisääntyy.
Hyvä video.
Kiitos kommentista.
Otsikko siis onnistui jollain tasolla, kun herätti mielenkiinnon. 😅
Sulla on ollut ajatus mukana, kun olet tehnyt asiallisen ilmanvaihdon pajaan. Se on aika pinttynyt mielikuva, että pajaan/talliin tehdään korkeintaan se koneellinen poisto, mutta jos tilaa lämmitetään maksetulla energialla, niin kannattaa kyllä miettiä lto-järjestelmää. Kanavointi talliin on äärimmäisen yksinkertainen tehdä, joten suosittelen kyllä esim. 2 auton tallista ylöspäin.
Itsellä kesämökistä rukattu talviasuttava talo! Yli tehokas ilmalämpöpunppu ei,vie paljon sähköä kun,hörärtää sillon tällöin käyntiin! / tehnyt lisä eristyksissä jonkun verran mutten liikaa! Ei,tarvitse mitään ilman vaihtoa! Ja,toimii!
Liian iso ilmalämpöpumppu tarpeeseen nähden ei tee hyvää sille kompuralle, kun sille tulee katkokäyntiä. Ilmalämpöpumppu ei osallistu ilmanvaihtoon, suodattaa kyllä pölyä jne. huoneilmasta, mutta kyllä sulla pitäisi olla jonkinlainen ilmanvaihto, edes se painovoimainen, että esim. hiilidioksidia ja radonia saisi poistettua sisäilmasta. Lisäeristykset ovat todennäköisesti tehneet talosta tiiviimmän, jolloin vuotoilmakin on pienentynyt.
Asun 100 vuotiaassa talossa, 100 neliötä, lämmitys 2 pönttöuunia hella ja leivinuuni, ei muuta ilmanvaihtoa kuin puunpolton vaatima korvausilma, ei ole vieläkään laho tai homeessa. 😊
100 vuotiaassa talossa on ihmisen hyvä elää. 👍
Ja puilla (jos omia) on edullista lämmittää. Palaminen vaatii korvausilmaa, joten ilma vaihtuu sitä kautta. Korvausilmareitit kun ovat riittävät ja jos kesälläkin saa ilmaa liikkumaan, esim. kylpyhuonetuulettimen avulla, niin sun tapauksessa ei voi suositella edes muutosta, että kovaa ajoa vain. 💪
@@Varaparru Ennen wanhaan tiedettiin, että kesällä pidetään akkunat ja ovet auki... Hyönteisverkot vaan, ni.
Näinhän se oli tapana, harrastaa läpituuletusta. Silloin ei msksettu lämmitysenergiasta, muuten kuin hiellä ja kovalla työllä polttopuuhommissa.
tiesin
Tiedän, että tiedät. 👍 #ammattilaisia
Minulla on kotona lämmintilaa noin 150 neliötä öljylämmitys ja painovoimainen ilmanvaihto poisto on tolleen hormin kautta ja tulo tulloo noista velcon ite itteään säätelevistä ilmaräppänöistä kylppärissä on koneellinen poisto ja onhan minulla lisälämmityksenä ja kesällä jäähdytyksellä tuo täys paska bochin ilmalämpöpumppu
Painovoimainen ilmanvaihto on todella yleinen Suomessa. Mutta yksi iso puute on järjestään kaikissa. Korvausilmaventtiileitä ei joko ole, tai niiden mitoitus on aivan alakanttiin. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu pieniin paine-eroihin, joten korvausilmaventtiilien määrä/koko pitää olla riittävä.
@@Varaparru joo tiedän itekkin että tuo tulo ilma ei kesällä riitä talvella vaihtuu kyllä
Juu näin se on, kesällä ei vaihdu ja talvella liikaakin. Sen takia esim. kylppäriin olisi hyvä laittaa esim. kylpyhuonetuuletin, että saa ilmaa liikkumaan.
@@Varaparru niin kuin sanoin niin kylppärissä on huippuimuri jota pidän koko kesän pienellä teholla päällä. Tuulisella säällä aina ilma vaihtuu hyvin koska jostain hormista puhaltaa alaspäin ja toisesta taas poistuu mutta täysin tyynellä kesäsäällä veikkaan että ilmanvaihtoa ei ole ollenkaan lukuun ottamatta sitä kylppärin huippuimuria joka poistaa ilmaa tuleehan sitä uutta sitten noista velcon räppänöistä
@Taivaantallaaja joo ihan toimivalta kuulostaa. 👍
Käytännössä koneellinen tulopoisto ilmanvaihto ei kauheesti energiaa säästä painovoimaiseen verrattuna, koska kukaan ei käytä painovoimaista oikein. Se on sitä, että talvisin kaikki kiinni ja vuotoilmana tulee se mitä tulee. Jos sitten neuvot käyttämään painovoimaista oikein, niin ei se kauaa toteudu. Koneellinen tulopoisto iv on aivan ylivertainen ja ainoa oikea valinta uuteen taloon. Miksei sitten kaikissa ole tulopoisto ilmanvaihtoa. No suurin syy on, että se maksaa. Toinen on romantiikka, jota painovoimaiseen yhdistetään mutta luulen, että siinäkin on perimmäisenä syynä raha. Raha on suurempi ongelma kasvukeskusten ulkopuolella, kun remontit ei siirry asuntojen hintoihin.
Ihan asiaa puhut. Vertailussa juuri tästä syystä toinkin esille, että ilmamäärät oltava samat, että vertailu olisi jollain tapaa edes järkevä.
Nämä on niitä valintakysymyksiä, että miten paljon painoarvoa laskee hyvälle sisäilmalle. Itse etätyöläisenä olen melko lailla aina kotona, niin asia on mulle tärkeä jo pelkästään siitä syystä. Ja haluan pitää lapsenikin terveinä, sille ei voi edes hintaa ajatella.
Romantiikka ja perinteet. Niille on paikkansa. Hyvä sisäilma on vähän kuin saavutettu etu. Kun kerran pääsee sen makuun, niin siitä pitää kynsin hampain kiinni.
Laitteisto maksaa ja työ myös, mutta se myös maksaa itsensä takaisin, jos ei heti suoraan rahana, niin myös terveyden ja jaksamisen kautta.
"rahamies"
👍☺️